Vastakohdat täydentävät toisiaan

18.1.13

Thaimaa yllättää ja hurmaa vastakohdillaan. Ei tarvitse edes matkustaa maata päästä päähän, sillä sen huomaa jo ensimmäisessä majapaikassa, Thaimaan vanhimman turistikohteen, Hua Hinin, laitamilla. Mittatilauspuvussaan hikoileva liikemies ja päästä varpaisiin ahavoitunut kalastaja syömässä paistettua riisiä saman katukeittiön edustalla. Kolmella jalalla kävelevä rupinen koira tienpientareella ja pörröiset koiranpennut pienissä häkeissään eläinkaupan ikkunassa. Chiliä ja palmusokeria. 

Hotellimme on sivukylän sivukadun päässä, vähän kuin unohdettuna. Täällä ei ole paljon turisteja, mutta ei paljoa paikallisiakaan. Jokainen kotimatka taksilla on jännitysseikkailu, sillä kukaan ei osaa tänne – paitsi nykyään me onneksi jo osaamme, mutta kukaan ei osaa ottaa selkoa ajo-ohjeistamme. Uima-altaalla ei näy koskaan ketään, mutta iltaisin ravintolan terassille ilmestyy jostain joukko paikallisia turisteja pyörittämään hulavannetta Gangnam Stylen tahtiin.
Ranta ei ole koskemattoman paratiisisaaren ranta, vaan enemmänkin kuin hyljätty paremman toivossa. Autio, tuulinen ja roskainen. Kalastajien värikkäillä nauhoilla koristellut veneet keikkuvat aallokossa ja välistä päristää ärhäkän punainen vesiskootteri, joka vaikuttaa kuin maisemaan eksyneeltä.

Päätielle vievän kuja varrella on paikallinen pesula, jossa pyykkärinainen ripustaa asiakkaiden pyykit roikkumaan keittokatoksen seiniin ja laituriin, jonka alla joki haisee mädältä kalalta. Toiselle puolelle jokea kohoaa hulppea hotelli, jonka laihoilla vartioilla on ihan liian isot univormut. Kivenheiton päässä on 7-Eleven, jonka pihassa pärisevät kolhiintuneet mopot ja uutuuttaan kiiltävät mersut. Sisältä voit ostaa hodarin ja pirtelön, ulkopuolella kojussa wokkipannut tirisevät kaasuliesien päällä ja naposteltavaksi tarkoitettuja vihreitä mangoja sekoitetaan suolaan, sokeriin ja chiliin.
Viereisellä pellolla vietetään hämärän tullen iltamarkkinoita. Tarjolla on muun muassa pölyyntyneitä ja kolhiintuneita cd-levyjä, mustekaloja tuoreena tai kuivattuina sekä kananmunia tai vaikka kokonainen kana – elävänä tai kuolleena.

Markkinapaikan edestä voi hyvällä tuurilla napata lennosta taksin, joka vie Hua Hinin keskustaan. Kahvilassa miehet pelaavat vanhoilla pullonkorkeilla, nainen myy sitruunaruohoa kadulle levitetyllä lakanalla istuen ja länsimaalaisten punakoiden miesten sekä thaimaalaisten naisten kansoittamista baareista kuuluva kikatus sekoittuu örinään. Ja heti toisen kadun kulmassa on tarjolla mielin määrin wifiä, lattea ja korkojen kopinaa. Starbucksin caramel macchiato ja Thaimaahan rakkauden perässä muuttaneen italiaanon tekemät pizzat ja pastat. Vintageliikkeitä, muovikuppeihin erikoistunut kauppa ja riisisäkkejä peräkärrystään myyvä yrittäjä.
Ei ihme, että Thaimaa on myös lapsiperheiden suosiossa. Se antaa ja tarjoaa juuri sen, mitä turisti kulloinkin haluaa. Ja huomaamatta vähän enemmänkin. Toivottavasti ei kuitenkaan ripulia.

Lue myös nämä

23 kommenttia

  1. Voi kun tässä nousee matkakuume vaikkei mitenkäänpäin olisi varaa... Kiva huomata että pienenkin kanssa voi reissata!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mustakin on ollut kieltämättä kiva huomata, että pienenkin kanssa voi reissata!

      Poista
  2. Ah, ihanalta näyttää! Melkein kuin olis matkalla itsekin :D

    VastaaPoista
  3. Oiii, niin ihana wompatti teillä!! Lainasitteko vai ostitteko oman/saitteko joululahjaksi, kuten oli puhetta? Just tajusin että oliko meillä jopa syksyllä tarkoitus vielä et olisitte meidän wompattia sovittaneet vai sovititteko täällä käydessä, ei kykene enää muistamaan :D Ja hyvin kulkee Minime selässä!!

    Oijoi, tuolla ette varmaan kauheesti toppahaalarin perään haikaile :D Täällä ollut nyt kyllä niin ihania aurinkoisia pakkaspäiviä, etten valita, talvi parhaimmillaan. Mut kieltämättä tuo lämpökin varmaan ois aika ihanaa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No meille kävi niin onnekkaasti ja yltäkylläisesti, että saatiin sekä Wompatin keskikokoinen reppu että Tulan taaperoreppu. Että ainakin jonkinlaista testipostausta on tulossa. Ei me sitten muistettu teillä käydessä teidän Wompattia sovittaa, mutta teiltä reppu jäi mieleeni. Ja samaten teiltä jäi taito kantaa selässä - iso iso kiitos vielä kerran!

      Ei todellakaan haikailla toppahaalaria. Vaikka vähän niitä ihania pakkaspäivä haikailen, sillä rakastan kyllä talveakin silloin kun se on kauneimmillaan. Siksi vähän salaa ilkeänä toivon, että siellä olisi vaan kurja plussaloskasää, sitä säätä ei ole mikään tarve itselläni kokea!

      Poista
  4. Omasta Thaimaan matkasta tulee jo 5 vuotta, huh. Näiden kuvien myötä pääsee taas tunnelmiin.. :) Ihanaa.. Kiitos :) Muistakaa maistaa Phad Thai:ta jos ette jo ole maistaneet. Se oli mun lemppari!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huippua, että tunnelmat välittyvät sinne asti! Phad Thaista iltamarkkinoilla maistettu vegeversio, ohohohhyvää!

      Poista
  5. Ihania kuvia!! Teillä taitaa olla siellä aika ihanaa! Ja pakko kehua myös minin nahka?sandaaleita? ihkut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No melkoisen ihanaa kyllä on, ei voi todeksi uskoakaan! Minin nahkasandaalit on mustakin ihkut hihi! Ne ovat Lähiöjepen parikymppisen veljen vanhat.

      Poista
  6. Ihan supermagee wompat reppu teille. viettäkäähän ihanaa aikaa siellä lämmössä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tykätään repusta koko jengi myös kovasti. Ja ihanaa aikaa vietämme, kiitos!

      Poista
  7. Tässähän tulee ihan vauvakuume kun huomaa, ettei reissaamisen tarvitse loppua vauvavuosinakaan. Oikeastaan isyysvapaathan ovat loistava syy lähteä reissuun ^^

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, en olisi ikinä kuunaan koskaan milloinkaan uskonut, että lapsen kanssa voi reissata näinkin vaivattomasti. Ja joo, isyssvapaat ovat erittäin oiva sauma lähteä reissuun. Ei tällaista settiä olisi muuten saanut ikinä toteutettua.

      Poista
  8. Mikä kangas tuo on millä wompatti on tehty? Aiva ihana

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on Natibabyn kantoliinaa. =)

      Poista
    2. Hyvä, että joku tiesi meitä paremmin! Mutta ihana se on, se tiedettiin hihi!

      Poista
  9. Tekisitkö postauksen Minimen ruokailuista reissussa? Mitä ruokia yksivuotias siellä nautiskelee:) Itsellä samanikäinen, sormiruokaileva tyttö ja reissu suunnitteilla! Tuo eväspuoli vain hirvittää kun meillä eivät soseet yms uppoa ollenkaan ja mitään 'vararuokia' ei näin ollen ole sitten ollenkaan vaan kaikki ns ravintoloiden varassa. Itse Thaimaassa 2 kertaa vakavasti ruoasta sairastuneena hirman arveluttaa lähteä juuri sinne...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voisin mä varmaan jotain aiheesta kertoa, vaikka mitään ihmeellistä ja innovativista ei olekaan tarjota. Tyyppi kun kiskoo ihan samoja ravintolasafkoja kuin mekin. Aamu- ja iltapuurot on raahattu mukana Suomesta pussipikapuuromuodossa. Sormiruokailevalle tämä on paratiisi, kun tarjolla on kaikkea tuoretta ja hyvää mukavan kokoisissa paloissa natustettavaksi.

      Ja vielä ollaan vältytty Imodium-paketin avaamiselta. Ei voi olla niin hyvä tsäkä, ettei mitään paskatautia tulisi, mutta katsotaan ja toivotaan!

      Poista
  10. Löysin blogisi juuri ja onpa mahtava lueskella näitä Thaimaan postauksiasi - helmikuussa sama suunta 5- ja puolivuotiaiden matkalaisten kaa! Kun teillä suositaan noita kantovehkeitä, niin olisiko antaa jotakin vinkkiä, millainen vekotin olisi hyvä puolivuotiaalle sellaiseksi nopeaksi ja kevyeksi versioksi edessä kantamiseen? Meillä on Baby Björnin rintareppu, mutta se painaa hartioita ihan saakutisti, joten tuskin lähtee mukaan. Sutemi Gearin kantoreppu myös on ja trikoinen kantoliinakin, mutta nyt olisi hakusessa joku sellainen viritys, jossa vauvelia voisi kannatella vaikka lentokoneessa silloin kun itsekin haluaisi vähän ummistaa silmiä. Juu, meillä ei ole Baby cot -paikkaa...Onko kellään kokemuksia esim. rengasliinasta?
    Ihanaa matkan jatkoa!
    - Anna
    ruuhkavuosi.blogspot.com/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että löysit lähiöön! Ja hauskaa, jos näistä meidän meiningeistä on matkakuumeen nostattajiksi! Meillä on nyt mukana täällä kaksi uutta kantoreppua, Tulan taaperokokoinen ja Wompatin keskikokoinen reppu. Niistä on tulossa tarkempaa postausta myöhemmin.

      Mä itse ottaisin puolivuotiaalle reissuun mukaan kantorepun. Se on nopea ja näppärä pukea päälle, eikä niin kuuma kuin (etenkin trikoinen) kantoliina. Siinä vauva kulkee mukana, kun kiidetään tuktukissa, kiivetään veneen kannelle, kävellään matalikossa tai just nukutaan siellä lentokoneessa. Ja jos opettelee kantamaan selässä, mitä suosittelen superlämpimästi, painolasti kevenee kummasti. Meillä on vielä yksivuotiaankin kanssa reppu painavampi (kameroineen, vesineen yms) kuin selässä oleva lapsi. Onneksi onkin kaksi kantajaa!

      Rengasliinasta mulla itselläni ei ole kokemusta. Sain sellaisen pitkäaikaislainaan ystävältäni, mutta en koskaan oikein opetellut käyttämään, kun ei tuntunut omalta. Ehkä sille tulee vielä käyttöä sitten, kun lapsi haluaa itse kävellä paljon, mutta tarvitsee apua esimerkiksi rappusissa.

      Poista
  11. Joo, ehdottomasti joku Minimen ruokapostaus! Luultavasti en uskaltaisi itsekään koskea mihinkään katukeittiön antimiin ruokamyrkytyksen pelossa, joten kiinnostaa ehdottomasti Minimen reissuruoat! Siksikin, että ollaan lähdössä reissuun samanikäisen kanssa lähiaikoina. Tosin eurooppaan, joten ruoan suhteen olen vähän turvallisemmin mielin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sen verran tämä aihe näyttää kiinnostavan, että jotain asian tiimoilta on kehitteillä. Vaikka mitään kummallisia kikkakolmosia asiassa ei olekaan. Tyyppi kun vetelee ihan samoja sapuskoja kuin mekin (paitsi aamu- ja iltapuurot on messissä pussipuuroina).

      Poista

Lähiömutsin kuukauden nostot

Facebookissa

Pinterest

Subscribe