Muijat muikeena Mustasaaressa

6.7.13

Kun sinivalkoiset liput hulmuavat saloissa juhlistaen suven päivää, on pakattava eväät koriin ja lähdettävä nauttimaan pohjolan lyhyestä suvesta – vaikka säätiedotukset lupaisivat kaikkea auringosta ukkosmyrskyyn. Perheenäidin living in the edge -päivä!

Mulle ja Minimelle lähtivät pitämään retkiseuraa kesäaupairimme, kun suunnistimme kohti Hietalahdenrannan tuntumasta lähtevää Walhalla-yhteysalusta. Voisin kertoa, että siinä venettä odottaessamme mekkojen helmat, kengät ja eväät kastuivat likomäriksi auringonpaisteen vaihtuessa minuutissa piiskaavaan sateeseen. Mutta kerronkin vain siitä, miten tunnelmallista oli istua kyykyssä nelistään kolmen sateenvarjon muodostamassa teltassa, kun lämmin kesäsade ropisi sateenvarjoon ja kutitti varpaita.
Sade jatkui vielä veneen puskiessa aallokossa kohti Mustasaarta. Se on seurakunnan omistama saari, mutta tällaisten pakanoiden onneksi kirkkoseurapassia ei tarvitse esittää päästäkseen nauttimaan saaresta.

Kirkkomeininki näkyy saarella lähinnä mahdollisuutena osallistua päivittäin kappelissa järjestettävään messuun ja siinä, että saarelle ei saa tuoda alkoholia. Jälkimmäistä on nyt mutsiduttuaan ja täten nynneröidyttyään oppinut arvostamaan. Olen jo tarpeeksi monta kertaa tänä kesänä kokenut tuntemuksia hämmennyksen, ahdistuksen ja vitutuksen kautta sääliin ja pahoinvointiin, kun tuntemattomien perheiden vanhempien retkimehupulloina toimivat Jallu-pullot. Ja vaikka skidit olisi jätetty Jallujen pakkaamisen jälkeen kotiin, mä tykkään nauttia perheeni kanssa kesästä ilman, että joku vieressä ördää persvako vilkkuen ja naama ruvella kello 12 päivällä.
Vilkkuvien persvakojen minimoimisen lisäksi Mustasaareen kannattaa tehdä retki muutenkin. Siellä on matala uimaranta, luontopolku ja leikkipuisto perheen pienimpien vipeltäjien energiavarastojen tyhjentämiseksi. Mun makuun saari on jo ehkä vähän liiankin sliipattu, eikä jäljellä ole enää kuin paikka paikoin rakastamaani rosoista saarimeininkiä. Nyt sateen ropistessa olin kuitenkin onnellinen, että voitiin pystyttää retkieväspiste katoksen alla olevalle pöytäryhmälle eikä märälle luonnonkalliolle.

Retkilounaan jälkeen käytiin natustamassa jälkkäriksi kahvion korvapuustit, jotka todellakin ovat huhujen mukaisesti ihmisen pään kokoisia. Pullaa pupeltaessa ja kaakaota ryystäessä oli mukava katsella vanhan kahvilarakennuksen ikkunoihin hakkaavaa sadetta ja saaren yllä riehuvaa ukkosta.
Kun jättimäiset pullat loppuivat, loppui myös sade. Niinpä lähdimme morjenstamaan saarella majailevia kotieläimiä; kanoja, bodarikanoja, pupuja ja lampaita. Kun Minime ryhtyi katselun sijaan laskemaan lampaita kärryjensä uumenissa, me muut likat kiersimme saaren luontopolkua, uitimme varpaita meressä ja pötköttelimme auringossa.

Että lällällää sade! Kesä kuivaa sen minkä kasatelee, ja tyttöjen lauantai oli mitä mainion!

Lue myös nämä

23 kommenttia

  1. Niin, ilman kirkollisveron maksajia ei Mustasaartakaan voitaisi ylläpitää. Kivaa että oli mukavaa, mutta nyt hieman ärsyttää toi rusinat pullasta-asenne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haa, odotinkin, että koska eka kommentti asiasta tulee! Mä olen aikoinaan elämässäni maksanut kirkollisveroa sen verran, että voin kerran kesään saarella käydä hyvillä mielin. Ja siinä samalla kantaa roposiani kahvilalle, jonka tuloista kirkko osansa ottaa varmasti ainakin vuokran puolesta. Ja muutenkin hei. Mä maksan normiveroistani monia asioita, joita en käytä. Mutta ei ole multa pois, jos joku muu niistä nauttii tai jos ne jollekin muulle ovat tarpeen ja tuovat iloa.

      Poista
    2. Oon eri anonyymi, mutta seurakuntien toimintaa seuranneena voisin kuvitella (en tiedä), että kahvilalle tarjotaan toimitilat, ehkä jopa maksetaan työntekijöille palkat, jolloin tietysti tulot tulevat seurakunnalle, jolloin tuloilla kustannetaan kahvilan työntekijöiden palkkoja. Mutta mene ja tiedä.

      Eikä sen sinänsä väliä, maksaako tosiaan kirkollisveroa vai ei - kirkon toiminta on avointa kaikille ja saari on mitä mainioin lapsiperheiden kesänviettopaikka. "kirkkoseurapassi" oli ehkä vähän asenteellinen sana vaan...:)

      Poista
    3. Kahvila on yrityksen (Blue Service Partners) omistuksessa, joten enpä jaksa uskoa kirkon tarjoavan sille tiloja saati maksavan kahvilan työntekijöiden palkkoja. Mutta takuulla kahvila lopetettaisiin, ellei siellä kävisi asiakkaita -kirkollisveroa maksavia tai ei. Samaten myös saarelle kulkeva maksullinen lautta on varmasti iloinen kaikista maksavista asiakkaista. Ehkä niidenkin tuloista kirkko ovelana laitoksena osansa ottaa.

      Mutta joo, saari on oikein mukava paikka, samaten kuin kahvila on symppis ja lautta merireitteineen kiva.

      Poista
    4. No niin, kysyin asiaa Mustasaaren toiminnanjohtajalta, joka vastasi näin:

      Kiitos viestistäsi ja mukavaa, että äidit ovat löytäneet tiensä saareen.

      Mustasaaren keittiö- ja kanttiinitoiminta on kilpailutuksen kautta ulkoistettu Blue Servicelle, joka toimii myös monissa muissa seurakuntayhtymän paikoissa.

      Mustasaaren tavoitteena ei ole tehdä bisnestä. Kahvila- ja kanttiinituotot menevät käytännössä toiminnan ylläpitämiseen yms..

      Hyvää kesän jatkoa ja tervetuloa uudelleen.

      Ystävällisin terveisin
      Leena Miettinen
      vs. toiminnanjohtaja

      Poista
    5. Eli eiköhän jokainen saarelle tuotu lantti, oli se sitten seurakunnan jäsenen tai seurakuntaan kuulumatton tuoma, ole tervetullut pitämään saaren toimintaa yllä.

      Poista
  2. Heh, ajattelin jo, että te olette Vaasan viereisessä kunnassa, joka on Mustasaari. :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kova meno se on sielläkin tietty! :D

      Poista
    2. Samaa odotin otsikon perusteella, että Pohojammaalla ollahan :--)

      Poista
  3. Onpa tuo seurueenne nuori tyttö Minimen näköinen! Oletteko sukua?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Molemmat seurueen nuorista naisista ovat sukua Minimelle – mulle sukua on vain tummahiuksinen :)

      Poista
  4. Tulitte just kun me jonotettiin poispäin :) Näittekö te lampaita? Me ei löydetty niitä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aijjaa, hihi! Ja joo, nähtiin lampaita. Ne olivat kanojen ja pupujen luota lähtevän polun päässä omalla aidatulla laitumellaan.

      Poista
  5. Oi, sä vaikutat niin ihanan aikaansaavalta lapsen kanssa! Vaikka itsekin asun Helsingissä niin tosi harvoin tulee lähdettyä esim. läheisille saarille. Jotenkin vaan uuvuttaa ajatus kaikesta roudailusta ja lapsen sekoittuvasta rytmistä ja ja ja... Mistä saisin tuon energian? Ehkä jos seuraksi lähtisi joku lapsellinen ystävä niin sit olis kivempaa, lapsettomat ystävät kun tuntuu olevan enemmän tuota "ördäilyä klo 12 alkaen" -settiä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mä kyllä tykkään mennä ja touhata etenkin näin kesäisin. Toisaalta mä kyllä voisin hengailla enemmän ihan kotonakin, mutta kun lapsi on niin menevää sorttia, että kotona tulee vain narinaa ja nurinaa. Ja koska ulos on lähdettävä joka tapauksessa (jos ei sitten halua kuunnella känkkäränkän aikaansaannoksia tunnista toiseen), koetetaan silloin tällöin keksiä jotain muutakin kuin lähimetsässä tai -puistossa palloilun. Ja onneksi on Helsinki, josta sitä tekemistä kyllä löytyy :D

      Tosta ördäilystä, etten kuullosta ihan jeesustelijalta. Käytän alkoholia itsekin, mutta nää puistatuksia aiheuttaneet tapaukset ovat oikesti niitä, joissa perheretkelle lähteneillä vanhemilla on mukanaan jallu-pullo, josta otetaan huikkaa keskellä päivää. Ja sitten on tietty vielä nää lapsettomat tai ilman lapsia matkaan lähteneet perusördääjät, jotka vetävät naama verellä ja paskat housuissa koko kesälomansa ajan aamusta iltaan. Ei vaan kiinnosta viettää moisten kanssa samoilla huudeilla kesäpäiväänsä.

      Poista
  6. Hei toi teidän salaatti näyttää täydelliseltä kesäpiknik-herkulta! Mitä siinä on, mikä on salainen "resepti"? Ihana pivä teillä on ollut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä hyvää, vaikka olikin sellainen jääkaapin tyhjennys -salaatti. Siinä oli ainakin baby pinaatin lehtiä, quinoaa, retiisejä, kurkkua, kirsikkatomaatteja, paprikaa, cashew-pähkinöitä ja sekä halloumia että mozzarellaa, jotta kaikille seureen jäsenille oli omaa lempijuustoa hihi! Ehkä jotain muutakin, mutta noi nyt tuli mieleen.

      Poista
  7. Meillä taas tuollaiset reissut eivät onnistuisi, kun Minimen ikäinen tyttö teki vaunu-uni lakon. Nukkuu unensa vain sängyssään tai sitten autossa (en kyllä ymmärrä miksi siellä, muttei vaunuissa). Joten sitä aikaa odotellessa, kun ei enää nukuta päikkäreitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi räkä, vaunulakko on kyllä pepusta! Kahdeksan kuukauden kokemus löytyy :DD Tosin silloin kyllä nukkui unensa myös reissun päällä, kantorepussa tosin. Se olikin ainut paikka, jossa uni tuli haha! Toivottavasti menee ohi niin nopeasti kuin tulikin moinen lakko!

      Jos reissu Mustasaareen kiinnostaa ja asutte Helsingissä, sinne ei mene lautalla kuin 15 minuuttia, joten saaren voi hienosti lähteä päikkäreiden jälkeenkin tai aamusta ennen päikkäreitä. Mekään ei huonon sään takia montaa tuntia saarella oltu, mutta niihin muutamaan tuntiin vain osui päikkäriaika.

      Poista
  8. Hei, tuo sinun raitamekko on ihana! Tahdotko paljastaa hankintapaikan? T:Jaana

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, se on supermukava, ehkä vähän liiakin, kun tulee hieman yöpaitaviboja :DD No viikonloppuna voi halutessaan kulkea vaikka pyjamassa, ei siinä! Mutta jos ihan samanlaisen itselleen haluaisi, hankintamatkasta tulee pitkä, sillä mä olen ostanut sen Bangkokista.

      Poista
  9. Me käytiin samalla saarella perjantaina, itse tykkäsin paikasta, ihana ja edullinen päivän kestävään retkeilyyn! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, pään kokoinen pulla kahdella eurolla tekee iloiseksi! :D Ja muutenkin, kiva ja symppis paikka.

      Poista

Lähiömutsin kuukauden nostot

Facebookissa

Pinterest

Subscribe