Jääkaappi täyteen nettiruokakaupasta

14.10.13

Postaus on toteutettu yhteistyössä Kauppahalli24-nettiruokakaupan* ja Suomen Blogimedian kanssa. Bloggaaja saa postauksesta palkkion. Sinä saat alekoodin.

Puolentoista kilon ruislimppupötkäle. Puolikas vesimeloni. Purkit soijamaitoa, jukurttia ja tuoremehua. Vessapaperipakkaus. Kyllä voi ihminen olla iloinen siitä, että nämä ja jääkaapillinen muuta apetta ilmestyi hissittömän kotitalomme ylimpään kerrokseen lähetin tuomana. Joku muu hoiti kantamisen lisäksi safkojen keräilyn ja me voitiin Minimen kanssa leikkiä piilosta sillä aikaa.

Mä olen nyt tilannut Kauppahalli24-nettiruokakaupasta* sapuskaa kaksi kertaa. Ensimmäinen kokeilukerta ei ollut ihan niin auvoinen. Suunnitelmieni mukaan mä en voinutkaan hoitaa ruokakaupassa käyntiä työmatkalla metrossa istuen, sillä maan alla verkko ei vain pelitä tarpeeksi hyvin moiseen.
Ajattelin, että noh, kyllä sitä mieluummin hoitaa kaupassa käymisen rauhassa sohvalla pieruleggareissa löhöten ja ilman ruuhkassa kärvistelyä. Mutta niin oli ajatellut aika moni muukin, ja perjantaisafkojaan keskiviikkoiltana tilaavat kansalaiset jumittivat puljun totaalisesti. Jos ei olisi pitänyt hoitaa hommaa vähän niin kuin työn puolesta, olisin jättänyt virtuaaliostoskärryni niille sijoilleni ja napsauttanut verkkoselaimen kiinni.

Seuraavalla kerralla käväisin ruokaostoksilla tiistai-iltana, jolloin oli väljempää ja kaupan sivut toimivat hyvin. Vaikka selailin mielenkiinnosta läpi lähes koko kaupan valikoiman, olin hoitanut ostokseni puolessa tunnissa. Jos olisimme lähteneet lähikauppaan, siinä ajassa olisimme edelleen istuneet eteisen lattialla niska hiessä ihmettelemässä, miten pieni peukalo ei voi mennä lapasessa oikeaan paikkaan, miksi joku on piilottanut toisen kengän lelukoriin ja miten koko poppoolle voi tulla pissahätä juuri siinä vaiheessa, kun ulkohousujen vetskarin välistä on vihdoin saatu pois alla olevien housujen kangas ja kypärämyssykin on pienimmän päässä eikä eteisen lipaston alla.
Kauppahalli24:sen valikoima yllättää nettikaupaksi, mutta taivutuksia jouduin silti tekemään. Kaupan hyllyiltä ei löytynyt juuri sitä lempparituoremehua tai -juustoa, eikä kahvimaitona parasta Alpron Fresh -soijamaitoa. Soijajukurttiakin tahtoisin ja kermaviiliä luomuna. Reilun kaupan banaanien puuttuminen valikoimista oli jo kummallista – se on sama kuin kävisi kaupassa, josta ei saa vessapaperia. Jäin myös omenatta, sillä tahdon syödä omput kuorineen ja kaupassa ei ollut saatavilla luomu omenoita. Mä olisin toivonut myös mahdollisuutta ostaa markettiruusuja, joita nappaan lähikaupoista mukaan arkea piristämään.

Mutta hyvinpä valikoimalla silti jääkaapin täytti. Ei olekaan ihme, että Kauppahalli24 voitti taannoin Kuningaskuluttajan nettiruokakauppatestin. Koska tuotteita ei varastoida kaupassa, varastoketju on lyhyt. En olekaan koskaan nähnyt noin täpäköitä tuoreyrttejä kuin mitä lähetin lämpöeristetyistä kuljetuslaatikoista paljastui! Täydennystä jääkaapille jouduttiin kuitenkin hakemaan ruokamonopolia hallitsevilta K- ja S-ketjuilta muutaman kerran viikkoon, mutta kaupasta pääsi silloinkin poistumaan nopeasti ja yhtä kättä heilutellen. Myös aasialaisissa supermarketeissa asiointi pysyy arkiaskareissa, mutta ne reissut ovatkin aina enemmän seikkailuja kuin hypermarkettipiinapenkkejä, joista ei pääse pois kuin kanta-asiakaskorttia vilauttamalla.
Emme siis aio siirtää kaikkia ruokaostoksia nettiin, sillä niin järjestelmällisiä emme vain osaa olla. Joinakin harvoina koko perheen yhteisinä vapaapäivinä ihan käsin kosketeltavassa marketissa käynti voi olla myös kivaa, kun kenelläkään ei ole kiire, nälkä, väsy tai liian vähän käsiä kauppakassikaaoksen hallintaan. Mutta etenkin ennen juhlia, kun kannettavaa on paljon ja aikaa vielä vähemmän kuin yleensä, klikkailen tuotteet koriin kotona.

Samaten olen silloin tällöin valmis maksamaan kuljetushinnan verran (8,25–9,47 euroa) siitä ajasta, minkä nettikaupassa asioimalla säästän. Sillä mieluummin vietän sen muutenkin ihan liian vähäisen vapaa-aikani perheeni ja ystävieni kanssa jossain muualla kuin kaupassa. Hikikin on jostain syystä paljon mukavampi nostattaa pintaan jumpassa tai lenkkipolulla, kuin yrittäen löytää kilometrin pitkältä juustohyllyltä parmesaania samalla kun yrittää bongata hyllyjen alta lapsen tiputtaman lapasen.
Koodilla kh24bma10 saat 10 euroa ostosrahaa Kauppahalli24-nettiruokakauppaan*, mikäli ostostesi loppusumma ylittää 50 euroa. Koodi on voimassa lokakuun loppuun asti, eikä sitä voi yhdistää muihin tarjouksiin. Kauppahalli24 toimittaa pääkaupunkiseudulle. Muistathan myös koodin, jolla saat ensimmäiset postikulut ilmaiseksi*.

Lue myös nämä

23 kommenttia

  1. Mun mielestä on hyvä kun näitä vaihtoehtoja on. Arjen saa rullaamaan kaikista jouhevimmin nimenomaan vaihtoehdoilla. Mutta nyt kun näitä nettiruokakauppa-postauksia on lukenut useamman niin on pakko ihmetellä että missä vaiheessa oikeasti kaupassa käymisestä tuli niin vaikeaa kuin kaikki tekstit antavat ymmärtää? :D ihan totta että se on joskus sinne arkeen hankala mahduttaa (hurraa, vaihtoehdot!) mutta siis täh?! Kaikki tekstit mitä mä olen bloggaajien saralta asiasta lukeneet, on olleet sitä että "ei tarvitse mennä lapsen kanssa sinne säätämään". Ja hei se onkin mahtavaa että sen ajan voi käyttää johonkin muuhun sen lapsen kanssa. Mutta en ehkä tajua sitä että miten ne kauppareissut on lähtökohtaisesti aina niin hankalia kun kuviossa on lapsi/lapsia :D Jäinkin miettimään että onkohan se asenneongelma lähtökohtaisesti meillä vanhemmilla kuitenkin. Että mitä jos se siellä vetää uhmaraivarit tai mitä jos se sitä ja mitä jos se tätä. Vähän väliä (ainakin facessa) kun tuntuu kiertävän näitä murinoita kuinka nyt on taas lapsiperhe ollut jonkun kauppahetken pilaamassa. En yhtään ihmettelekään että ne kauppareissut lasten kanssa vähän ahdistaa ja mietityttää kun vastaanotto sitten niiden mahdollisten raivojen ym keskellä on niin nuivaa ympäristöltä. Mutta en kuitenkaan suostu uskomaan että lapsen takia ne kauppareissut olisi ihan niin raskaita mikä kuva mulle on ainakin blogiteksteistä jäänyt :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eiköhän siinä osansa ole myös mutsien mustaa huumoria. Sillä kuten tekstissäkin sanoin, vapaapäivinä kaupassa käyminen voi olla myös ihan kivaa, kun mukana on lapsen lisäksi myös toinen aikuinen. Mutta kun kaupassa pitää käydä työ- ja päiväkotipäivän jälkeen nälkäisenä ja väsyneenä kahdestaan lapsen kanssa, ei paljon naurata siinä vaiheessa, kun on kannettava viisi ihan liian painavaa kassillista ruokaa ja lapsi päättää hissittömän talon ekalla rappusella, että ei jaksa kävellä enää yhtään.

      Poista
    2. Mä kyllä nyt tässä kohtaa ihan komppaan näitä nettikauppajuttuja, enkä koe, että Lähiömutsi tässä vinkuisi turhasta. Enpä tiedä paljoa ärsyttävämpää puuhaa kuin päiväkodista väsynyt nelivuotias ja ruuhkainen kauppa keskellä viikkoa. Ja kyllä, lapsi saa ihan vapaasti raivota karkkihyllyllä, ei se mua piinaa sinänsä pätkääkään, mutta tahtoasioiden opettelu ja koko perheen väsynyt kamppailu markettihelvetissä on mun mielestä aika eri asioita kuitenkin. Me ainakin otetaan vastaan joko hoitoapua, tai sitten just kokeillaan tätä nettikauppajuttua.

      Mietin, että oletko Lähiömutsi kokeillut Foodie-palvelua? Sieltähän saa tilattua ruokaa Kannelmäen Prismasta muistaakseni, saa bonukset, valikoima on Prisman (eli sitä soijamaito freshiäkin saa ja mielestäni markkinoiden halvimpaan hintaan, koska meilläkin tuota kuluu litratolkulla) ja kuljetusmaksu on 9,90e.

      Poista
    3. Kyllä mä sen mustan huumorin näen, oikein hyvinkin. Enkä maininnut mistään vinkumisesta mitään, mähän nimenomaan sanoin että on hyvä kun näitä vaihtoehtoja on. Varsinkin talvella ja varsinkin jos perheessä riehuu joku norovirushyppykuppa. Mua vaan mietityttää ja ihmetyttää se että missä vaiheessa se kaupassa käyminen lasten kanssa muuttui niin vaikeaksi? Kun kaikki sitä aina tuo esiin. Ainahan lasten kanssa on kaupassa käyty :)

      Poista
    4. Larilyn: En ole kokeillut Foodie-palvelua. Nyt voisinkin, kun tajusin Kauppahalli24:sta kokeiltuani, miten helppoa homma onkaan. Toisaalta just Kauppahalli24:ssa mua kiehtoo myös se, että sillä voi kannattaa yksityistä yrittäjää, eikä ruokamarkkinoita hallinnoivia S- ja K-ketjuja.

      Kukkavarvas: Mulla se muuttui epämiellyttäväksi heti lapsen synnyttyä, vaikeaksi se muuttui täysipäiväisen duunin alettua blogihommien ohessa lapsen ollessa kolmen päivää viikosta päiväkodissa. Jos joku siitä nauttii, sen kun. Jos mun on mahdollista saada apua arkisiin askareisiin, todellakin sen mahdollisuuden hyödynnän.

      Poista
  2. Jos tällainen toimisi meidänkin huudeilla, saattaisin ainakin testata tätä! Mekään ei aina osata olla niin järjestelmällisiä, että tietäisi tarkkaan seuraavan viikon menut, mutta ainakin meillä ne vakioraaka-aineet, jotka toistuu viikosta toiseen, voisi ihan hyvin tilata tuollaisesta. Lapsen tultua mulla on loppunut kauppainto tyystin. Ennen tykkäsin mennä miehen kanssa kauppaan rauhassa kaikkia tuotteita hartaasti tutkaillen, mutta nyt ei vaan enää hotsita. Meidän pikkukäppänä ihan viihtyy kaupassa, että ei se lapsestakaan ole kiinni, etten siellä jaksa enää hengata, vaan ehkä siitä, että nyt on vaan niin paljon muutakin tekemistä. Ehkä lapsettomina ruokakauppa oli meille ohjelmanumero, nyt se on vaan ääh ja blaah, muutamia kauppareissuja lukuun ottamatta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se on, lapsi suoriutuu kauppareissuista monesti hienosti, vaikka nälättäisi ja väsyttäisikin. Mä sen sijaan en. En etenkään kävelypelillä viikon ostosten kanssa kerrostalon ylimpään kerrokseen lapsi yhdessä kainalossa. Duunin jälkeen ilta-aikaa tehdä arjen askareita jää niin vähän, että jos jos jotain voin helpottaa edes silloin tällöin, niin todellakin teen. Se kaikki aika on suoraan perheelle.

      Poista
  3. Tää kyllä vaikuttaa melkosen kivalta palvelulta... :) Ainakin kerran voisi joskus kokeilla, kerta pystyis ton tarjouksenkin hyödyntämään. :] Isoja ruokaostoksia tehdessä on ERITTÄIN MUKAVAA raahata niitä bussilla kotiin.. >< Vaikkei matka ehkä pitkä ookaan, niin silti !! Kädet hajoo ja ääää. :DDD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh, onneksi ei bussilla tarvitse roudata! Mä välillä puolessa välissä kävelymatkaakin, kädet kassien painosta tunnottomina ja lapsen rattaita joten kuten edessäni työntäen, hoen itselleni, että "kunhan vain tästä selviän, kunhan vain tästä selviän" :DD

      Poista
  4. Ymmärrän kyllä että kärjistetty teksti on hauskempi jne mutta ei se lasten kanssa kaupassa käynti voi olla niin hankalaa! Oma lapseni ei ainakaan onneksi ole koskaan kiukutellut kaupassa, siis koskaan! Mutta onkin vasta 1,5 v niin ei varmaan ymmärrä että siellä voisi huutaakin. Itse lapsuudestani muistan että kauppaan mukaan pääseminen oli aivan parasta ikinä ja jos kiukutteli, ei mukaan päässyt enää ja se harmitti ihan kamalasti. Lähtökohtaisesti itsekin pyrin käymään kaupassa niin että lapsi jää isän kanssa kotiin tai isä käy niin että minä jään kotiin. Tämä ei toki onnistu jos on vuorotyössä tms mutta ei se helvetti noin vaikeeta ole! Itse ainakin muistan lähimarkettini hyllyt hyvin että missä kohtaa se tietty juusto on, ei siellä kaupassa kauaa aikaa mene. Lapsen pukemiseen toki menee juu.

    Ymmärrän senkin että saat näistä postauksista rahaa ja ehdot tulee varmasti jostain ylempää mutta eikö tästä nyt justiinsa ollut jo postaus, kummallista tykitystä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä. Yhden lapsen kanssa se on kuitenkin aika iisiä, ellei se lapsi satu olemaan uhmaiän kourissa ja muutenkin juuri sinä hetkenä kettuuntunut. Mutta nippa nappa 2v nyt sitä vielä harvemmin on. Itselläni on reilu 1v lapsi, joka kulkee aina mukana kaupassa. Minä kun olen kotona ja mies töissä, niin kauppahommat jää mulle, ja lapsi on otettava mukaan. Kävellen mennään ja kamat sekä lapsi kulkee rattaissa. Ainoa huono puoli on, että saan raahattua vain rajallisen määrän tavaraa mukanani, käytännössä yhden kassillisen. Isoja ostoksia en yksin teekään.

      Aika pitkälle on päästy sillä, että lapsi on ruokittu ennen lähtöä (kuten aina kun johonkin lähdetään), otetaan tarvittavat tykötarpeet kuten tutti messiin ja puetaan sopivasti. Ei liikaa, koska kaupassa tulee kuitenkin hiki. Ja voihan sitä haalaria vaikka vähän avatakin, samoin kuin omaa takkia. Vähän isompikin muksu kulkee vielä kärryjen siinä istuimessa, eipä siitä karkaamaan pääse. Ja osaa tämä 1-veekin jo huutoraivareita järjestää, mutta so what? Tätä se nyt on, joskus joutuu työntämään rattaita yhdellä kädellä ja kantamaan huutavaa ipanaa toisella. Menee kyllä aikanaan ohi.

      Poista
    2. MIks käyt kaupassa yksin jos se kerta lapsen kanssa on niiiiin helppoa???

      Poista
    3. Eiköhän jokainen vähän asiaa mietittyään tajua, että jos yhteistöpostauksessa pitäisi totella joltain ylemmältä tasolta tulleita ehtoja, se ei olisi hyväksi kenellekään osapuolelle.

      On hienoa, että joillakin ihmisillä on aikaa ja mahdollisuuksia käydä kaupassa joka päivä yhtä kassia kantaen, ruokailun jälkeen vatsat pulleina, yhdessä kumppanin kanssa tai yksinään kaikessa rauhassa. Kaikilla ei näin ole. Siitä kertoo jo se, että nettiruokakauppojen suurimmat käyttäjät ovat liikuntarajoitteisten lisäksi lapsiperheelliset.

      Meillä kauppassa asioiminen ei ole se veemäisin juttu, vaan yhden viikon ostosten roudaaminen kerrallaan kotiin kaksistaan lapsen kanssa, ettei siellä tarvitsisi jokaisena arki-iltana ravata. Siksi mielelläni välillä hoidan sen asian helpomman kautta ja aikaa säästäen, vaikka siitä joutuisi maksamaankin. Pesenhän mä astiatkin koneessa käsin pesemisen sijaan.

      Toiset ihmiset kokevat toiset arkiset hommat mielyttävimmiksi kuin toiset. Mä esimerkiksi tykkään siivoamisesta, etenkin ajan kanssa, mutta ei mua haittaa, vaikka muut pitävät kotejaan sikolätteinä. Kaupassa käyminen ei sen sijaan ole koskaan ollut mitään lempipuuhaani. Ei jestas etenkään lapsena :D

      Poista
  5. Mulla homma kariutuu aina pihiyteen, sillä ihan ilolla käyn kaupassa ja säästän siinä ne melkein 10 e toimituskulut. Kun ei se nyt mitenkään hankalaa ole se kaupassakaan käyminen. Kiva, että tallaisia palveluja silti on. Uskoisin, että esimerkiksi liikuntarajoitteiset eläkeläiset voisivat innostuakin ideasta, jos vain netti on tuttu. Tosin heillekin kulut voivat olla liian suuret, kun ei sillä eläkkeelläkään niin juhlita.

    http://mielikaunis.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omassa nykyelossani aika on rahaa, joten olen välillä valmis maksamaan saadakseni viettää perheeni kanssa aikaa muualla kuin kaupassa. Mutta ymmärrän hyvin, että juurikin kuljetusmaksu saa olemaan tilaamatta. Itsellänikin se on se suurin juttu, muuten ottaisin ruokaostosten tekemisen netissä vakioksi. Eri asia olisi, jos joutuisimme omistaa auton ja käydä sillä kaupassa – silloinhan säästö tulisi jo siitä, että autolla ei tarvitsisi lähteä.

      Olet oikeassa, että Suomessa nettiruokakaupan suurimmat asiakkaat ovat kuulemma perheellisten lisäksi juurikin liikuntarajoitteiset.

      Poista
    2. Aika kaukana pitää olla kauppa että maksaisi kympin siellä autolla käydä. Joo, tiedän että monilla varmaan onkin mutta tämä palvelu kun toimii vain pk-seudulla niin epäilen.

      Iso reppu selässä on mukavampi raahata ostoksia kuin viiden kassin kanssa, varsinkin kun yksi kainalo on varattu sille lapselle, hissittömässä talossa kun täälläkin asutaan.

      Olen aina ollut sitä mieltä että aika on rahaa tärkeämpi tietyissä asioissa kuten että mieluummin tekee aamuvuoroa pienemmällä palkalla kuin iltavuoroa josta saa enempi rahaa mutta menettää kaiken vapaa-aikansa, aamut kun tulee tietenkin nukuttua. Mutta silti, 10 e on aika helkkarin paljon! Varsinkin kun kaupat on sen verran myöhään auki että meillä ainakin sinne ehtii vielä silloinkin kun lapsi jo nukkuu. Olettaen tietenkin että toinen vanhemmista jää kotiin lasta valvomaan. Aika hitonmoinen paskatauti saa jyllätä että maksaisin jollekin 10 e siitä että tuo safkat ja varsinkin vielä parin päivän viiveellä.

      Aina on tietenkin asiallista pelata liikuntarajoitteisuuskortti joten toki palvelu on hyödyllinen. Kelle sitten kymppi on vähän ja kelle paljon.

      Poista
    3. Meillä ei ole autoa juuri sen takia, että ymmärrän autoilun kulujen koostuvan muustakin kuin bensasta. Ymmärrän myös ruuan kuljetusmaksun sisältävän kuljetuksen lisäksi sen, että joku keräilee tuotteet puolestani, eikä mun tarvi sitä kaupassa tehdä.

      Olin viime talvena Demos Helsingin ajatushautomossa, jossa muistan yllättyneeni siitä tiedosta, että safkan hiilijalanjäljen kannalta isompi merkitys on sillä, että kauppaan mennään autolla kuin esimerkiksi sillä, onko se tuotettu lähellä vai kaukana. Siksi ideoimmekin siellä, miten ruoka voisi vielä paremmin tulla asiakkaiden luo keskitetysti, kun nyt normina on se, että jengi menee ruuan luokse. Yksi askel siihenhän on se, että yksi auto ajaa suunniteltua reittiä asiakkaiden luo, kun toinen vaihtoehto olisi, että moni autoilisi kauppaan. Itseänihän tämä ei koske, sillä kuljemme kaupassa kävellen tai fillarilla, joten meillä kuljetuksen hiilijalanjälki nousee nollasta, kun tilaamme nettikaupasta. En sitten tiedä, miten paljon hiilijalanjälkeen vaikuttaa se, että Kauppahalli24:ssa välistä jää yksi varastoketju kokonaan pois, kun tuotteita ei varastoida kaupoissa, joissa energiaa palaa tietenkin paljon.

      Pääkaupunkiseutu käsittää myös muita alueita kuin Helsingin, Espoon tai vaikka Vantaan. Settiin kuuluu esimerkiksi Tuusula, Järvenpää tai vaikka 50 kilsaa Helsingistä olevan Pornainen. Täällä Maaseudun Tulevaisuuden tekemä juttu ruuan verkkokaupasta. Siellä kerrotaan Pornaisissa asuvasta viljelijäperheestä, jotka ostavat muutaman kerran kuussa ruokaa nettikaupasta. Lähimpään kauppaan heillä on 9 kilometriä. Silloin kuljetuskustannukset alkavat olla jo plus miinus nolla, eikä kuljetusmaksulla osta vain vähemmän stressiä ja enmmän aikaa, kuten me.

      Reppu on käytössä, paskataudissa Kauppahalli24:sesta ei ole apua ja jos jollain korteilla pitäisi pelata, enköhän mä mutsiblogissa pitäisi ässänä juurikin sitä faktaa, että ruuan verkkokaupan suurimpia kuluttajia ovat lapsiperheelliset.

      Poista
  6. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  7. Hyvä että on vaihtoehtoja! En usko, että alan tavaksi ottamaan mutta ihan varmasti kiitän mahdollisuudesta käyttää tätä palvelua kun koko perhe maataan kuitenkin jossain vaiheessa siinä norossa tai ollaan päät täynnä räkää ja ulkona sataa lunta vaakatasoon koillistuulen kera. Viikon ostosten tekeminen yhdellä kertaa on muuten sata kertaa kivempaa kun käy ensin ulkona syömässä :D (siihen nähden kotiinkuljetus tuleekin rutkasti halvemmaks!). Ei siihen joka viikko ole varaa, mutta edes silloin tällöin virkistää todella arkea ja kaupassa käynti on sen jälkeen jopa hauskaa kun ei tartte nälkäsenä ja väsyneenä kiirehtiä! -Anna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun noro yllättää, Kauppahalli24:sesta ei ole ensiavuksi, sillä koska he eivät varastoi tuotteita vaan tilaavat ne asiakkaiden tilausten mukaan, ostokset saa kotiinsa vasta parin päivän päästä tilauksesta.

      Mä taidan ottaa vinkistä vaarin, ja käydä syömässä ravintolassa ennen kauppareissua niinä päivinä, kun lapsen kanssa pitäisi suoraan töistä ja päiväkodista kiirehtiä kauppaan ehtiäkseen tekemään päivällistä kotiin. Miten en ole sitä aikaisemmin tajunnutkaan! Siitä sitten rauhassa kruisailemaan lähimarketin käytäviä kärryautolla!

      Poista
    2. Ah, hyvä pointti! Silloin pitää sitten turvautua naapuriapuun.
      Ja kyllä, tunsin itseni melkein neroksi tämän ravintolajutun keksimisen jälkeen! ;)
      -Anna

      Poista
  8. Hyväntahtoinen energiansäästövinkki: keittokirjat pois jääkaapin päältä :) Jääkaappi vaatii ympärilleen ilmakiertotilaa, jotta se ei kuluttaisi niin paljon sähköä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Öh äh. Yritän saada tungettua ne johonkin muualle, josta ne saa yhtä näppärästä napattua käsiinsä, kun tarvitsee inspiraatiota.

      Poista

Lähiömutsin kuukauden nostot

Facebookissa

Pinterest

Subscribe