Sunnuntainen aamupäivä mökillä

16.2.14

Terkkuja Pohjanmaalta! Pakkasimme lapsen kanssa keskiviikkona laukkuun villasukat, värityskirjan sekä Tikru-pehmelolelun ja päätimme, että nyt hypätään junaan, vaikka jouduinkin rinkan päällimmäiseksi pakata vielä pikkuläjän töitä. Voisin kertoa lapsen nauttineen sukulaisten seurasta ja mun yhteisistä päiväunista lapsen kanssa. Totuuden toinen puoli on kuitenkin hieman erilainen.

Mä olen tahkonnut hermot kireällä niitä vähäisiä duuneja huonosti pelittävän netin ja pätkivän puhelinyhteyden kanssa. Muutama päivä sitten yritin hädissäni saada lasta nukahtamaan päiväunille, jotta voisin soittaa sopimani työpuhelun. Lopulta seisoin soittamassa puhelua kylpyhuoneessa (talon ainut piste, jossa puhelinyhteys auttavasti toimii) jaloissani itkevä lapsi, joka pikatorkkujen jälkeen heräsi huutamaan väsyä ja äitiä kesken puheluni.

Lisäksi kaikkien lomasääntöjen mukaisesti sairaustuin tietenkin nuhakuumeeseen, joka nyt onneksi alkaa jo helpottaa. Mutta niinä hetkinä, kun pelkkä pään nostaminen tyynystä on tuntunut mahdottomalta, mutta hoidettavana on silti ollut sekä lapsi että työt, olen ikävöinyt suunnattomasti päiväkotia.

Noh, kaiken rään ja hermoilun arvoista oli viimeistään tämä päivä mökillä. Viikonlopuksi pikavisiitille ehtinyt mies oli hiipinyt aamulla lapsen herättyä alakertaan, ja mä sain jatkaa vinttihuoneessa uniani. Oli uskomatonta herätä vasta kahdeksan jälkeen, kun aurinkokin oli jo noussut. Yöllä oli satanut lunta, joka narskui puhtaana kenkien alla, kun huristelimme pulkalla pihamaalla. Mies pyöritteli pihaa vartioimaan perunanenäisen lumiukon, jolle mä laitoin havuja irokeesiksi ja lapsi kiviä takinnapeiksi.

Edellisillan löylyjen jäljiltä savusauna lämpeni yhdellä pesällisellä, samaten kuin palju. Edes skumppalasilliset lentoasemalla kello 7 eivät saa yhtä rentoon lomatunnelmaan kuin mustassa savusaunassa kylpeminen kevättalven auringon siivilöidessä pienestä ikkunasta pitkiä säteitään. Pipot ja tonttulakit lämmittivät paljussa pulikoivien päitä, kun yhtäkkiä taivaalta alkoi sataa räntää. Saunapuhtaina oli hyvä könytä taas mökin vintille. Kun päiväunen tahmea pehmeys alkoi vajota päälleni, netti- ja puhelinyhteydet tuntuivat pieniltä ja kaukaisilta murheilta.

Lue myös nämä

14 kommenttia

  1. Ihania mökki kuvia. Toi raidallinen pipomyssy on himmee, mistä se on löytynyt?

    Ainiin kiitos ihanastaihanasta blogista Hitto kun oma kirjallinen ilmaisu ei ole kauhean hyvä muuten keksisin tähän jotain hassunhauskaa, mutta totean vaan että kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että blogista on iloa! Ja pipomyssylle kuvaava sana on juurikin himmee! Se on Marimekon, ja ystäväni osti sen lapselleen kirpputorilta. Se ei kuitenkaan tullut heillä käyttöön, sillä oli kuulemma liian pannumyssynäinen. Mutta ystäväni ajatteli, että meidän tyyliin se sopii :D Ja oikeassa oli, raitainen pannumyssy on just veikeän suloinen!

      Poista
  2. Mikä ihana hiippahattu! Ei tainnut olla postauksen pointti mutta tonttuilufanina tuo lapsen hiippa vei nyt huomion :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No se todellakin on ihana! Ja hyvin huomiota herättävä. Se kun on lapsella päiväkodissa päässä, ei tarvitse kovin kauaa etsiskellä joukosta omaa lastaan :DDD

      Poista
  3. Toi hattu on kyllä ihana! Ja sitten mä oon kyllä ihan superkade tosta paljusta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on! Ja palju on ihana seki, onni on näppärä appiukko, joka sen on omin kätösin rakentanut.

      Poista
  4. Voi ihana! Taas niin lumoavia kuvia :) 5. ja 7. saa minut hymyilemään leveästi täällä kesken koulupäivän. Lämpö tulee tänne asti.
    Kiitos muuten mukavasta blogista, tänne kun nyt ensimmäisiä kertoja kommentoin vaikka pitkään olen mukana kulkenut. :)
    -Lille

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, että savusaunan tunnelma ylsi kouluun asti!

      Poista
  5. Blogisi on piristävää vaihtelua - kiva kun et silottele elämää. Tuntuu, että niin monet muut blogit näyttävät vain sitä 'vaaleanpunaista höttöä'. Kiitos sulle! (Luen blogiasi säännöllisen epäsäännöllisesti, mutta kommentoin hävettävän harvoin.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, siloittelu ei ole mun juttu. Enemmänkin arki ja pienet ihanat hetket siinä. Toivottavasti intoudut kommentoimaan useamminkin!

      Poista
  6. Mikä siinä onkin, että lapsi herää juuri työpuhelun aikaan. Sovin kerran yhden konferenssipuhelun omaa aikaa kello 05.30, koska olin VARMA, että lapsi ei todellakaan vielä siihen aikaan herää. No heräsihän se. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oushit! Jotenkin ne haistaa sen, että nyt on jotain mukamas tärkeää meneillään, pakko herätä! :D

      Poista
  7. Ihana tuo kuva, jossa minime on ilmeisesti saunassa!! Niin kaunis! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkin pidän siitä kovasti. Siinä on yhdessä kuvassa tuon aamupäivän tunnelma!

      Poista

Lähiömutsin kuukauden nostot

Facebookissa

Pinterest

Subscribe