Hyvä kaupunkilapsuus ja päiväkodin käyttöaste

10.3.14

Olin pari viikkoa sitten keskustelemassa Helsingin Vihreiden kaupunginvaltuuston jäsenten kanssa kaupunkilapsuudesta. Mukana oli myös muutamia muita perhebloggaajia, ja ajatustenvaihdon pointtina oli ottaa kantaa siihen, mitä tarvitaan hyvään kaupunkilapsuuteen. Koska itse olen maalta kotoisin, elän kaupunkilapsuutta vasta oman lapseni kautta.

Mä näen kaupunkilapsuuden täynnä mahdollisuuksia. Harrastusvaihtoehtoja on valtavasti, kun omassa lapsuudessani vedit päällesi joko painitrikoot tai otit käsiisi hiihtosauvat tai pesäpallomailan. Lastentapahtumissa, museossa ja näyttelyissä piisaa uutta koettavaa vaikka joka viikonlopulle. Samanikäisiä vipeltäjiä asuu 500 metrin säteellä kymmeniä. Kouluissakin on mistä valita, mikäli lapsella tahtoa ja halua riittää.

Herttoniemestä pääsee yhtä nopeasti metrolla pääkaupungin keskustaan kuin kävellen luonnonsuojelualueelle ihmettelemään metsälammessa uivia sammakoita. Maalaislapsen näkökulmasta upeinta on se, että kaupunkilapseni ei joudu olemaan riippuvainen vanhempiensa autokyydeistä, vaan voi kulkea näppärästi julkisilla kauempana oleviin menoihin. Kuten taannoin kirjoitinkin, kaupunkilaisuus on meidän perheellemme paras, vaikka maallakin on välillä kiva käydä.
Mutta mistä muusta hyvä kaupunkilapsuus rakentuu? Yksi oleellinen rakennuspalikka on päivähoito. Keskustelu valtuutettujen ja bloggaajien kesken pyörikin paljolti päiväkodin ympärillä. Koska aikaa keskustelulle oli vähän, minä keskityin lyhyen kehupuheen jälkeen vain niihin huonoihin puoliin.

Kerroin siitä, miten meillä päivähoidon aloituksen pehmeä lasku tarkoitti käytännössä kaaosta. Hoitajat vaihtelivat lomien takia, ja välillä kukaan kolmesta hoitajasta ei ollut sellainen, joka tulisi ryhmässä jatkamaan. Mä näen pehmeän laskun tärkeimpänä pointtina etenkin pienten ryhmässä lapsen ja hoitajien luottamussuhteen luomisen, mille ei siinä härdellissä ollut mitään mahdollisuuksia.

Sekavuutta aiheuttivat lomien lisäksi henkilökunnan muutokset. Uusi lastentarhanopettaja aloitti vasta pari viikkoa uusien lapsien aloittamisen jälkeen, mihin kuulemani mukaan syynä oli raha. Ei liene yllätys kenellekään. Lomista ja muutoksista olisi pitänyt ilmoittaa vanhemmille etukäteen, jotta uudet lapset olisivat voineet mahdollisuuksien mukaan aloittaa vasta henkilökuntapaketin ollessa koossa. Luulisi sen olevan parempi ja stressittömämpi vaihtoehto myös henkilökunnalle.

Kun lapsemme päiväkotiryhmän loistava henkilökuntakolmikko oli vihdoin koossa, kokonaisuus on pyörinyt hienosti. Paitsi kun joku henkilökunnasta on poissa. Sijainen vaihtelee, jos sellaista ylipäätään saadaan. Syksyllä päiväkodissa aloitti vakituinen sijainen, minkä ansiosta saman sijaisen saamisen mahdollisuudet paranivat oman arvioni mukaan 15 prosenttia. Mutta kun räkä valuu ja oksennus lentää, sijaista tarvitaan muissakin päiväkodin ryhmissä. Silloin tilalla on kuka milloinkin, jos sitäkään.
Me olemme välillä joutuneet jättämään lapsen päiväkotiin, jossa henkilökuntaa ei ole tarpeeksi. Henkilökunnalle on saatettu luvata edellispäivänä sijainen, mutta aamulla siihen ei olekaan ollut mahdollisuuksia. Siinä on sitten ollut itku lähellä sekä ylikuormitetuilla hoitajilla että minulla, kun en ole niin nopealla aikataululla voinut päivääni rukata uusiksi, vaan lapsen on päästävä hoitoon. Silloin ei vietetä laulupiirejä, käydä retkellä tai mennä edes ulos. Eikä varmasti ehditä hoitaa kunnolla perustarpeitakaan, kuten potatusta. Lapsi on onneksi sellaistenkin päiväkotipäivien jälkeen iloisena, mutta aikuisista varmasti ei kukaan.

Kun olen ihmetellyt ja kysellyt, mistä laiton alimiehitys johtuu, hoitajat ovat kertoneet yhdeksi syyksi käyttöasteen. Siinä mennään niin syvälle päiväkotijargoniin, että mä myönnän olevani vähän ulalla. Mutta ymmärtääkseni homma menee siis niin, että päiväkotien henkilöstömitoitusta seurataan kuukausittain täyttö- ja käyttöastemittarin avulla. Täyttöasteella ilmaistaan hoidettavien lasten ja kasvatushenkilökunnan suhdetta, siis sitä paperilla olevaa. Käyttöasteella taas sitä samaa suhdetta, mutta arjessa toteutuneena.

Mittausten tarkoituksena on tietenkin säästää rahaa. Jos lapsia ei ole hoidossa, mutta koko miehitys on päiväkodissa paikalla, henkilökunnan määrä suhteessa lapsiin kasvaa ja käyttöaste laskee. Ja kas, ryhmästä napataan hoitaja tuuraamaan toiseen ryhmään tai henkilökunnan sairastuessa sijaista ei saada.
Ongelma on siinä, että käyttöastetta seurataan kuukausittaisena, ei päivittäisenä. Kunhan kuukauden jälkeen numerot näyttävät kauniilta, ei näemmä ole mitään väliä, että niinä muutamina päivinä yhden aikuisen vastuulla on lauma lapsia, joilla kaikilla on kakat housuissa ja tarve päästä syliin. Päiväkodissa hoitajat sanoivatkin mulle, että heitä rangaistaan käyttöasteesta. Etenkin pienten ryhmässä lapsien määrä vaihtelee päivittäin. On lyhennettyjä hoitopäiviä, vapaita ja ripuliaaltoja.

Kun kysyin, mitä minä voisin vanhempana tehdä, pyydettiin viemään asiaa eteenpäin päiväkodin ulkopuolelle. No nyt olen kertonut siitä sekä Helsingin Vihreiden valtuustolle että teille. Itse olen niin päiväkotiamatööri ja virastourpo, että en osaa ehdottaa mitään mittaustapaa selkeästi huonon käyttöasteen tilallekaan. Mutta osaako joku teistä?

Ja vaikka sekä keskustelu bloggaajien ja valtuustoedustajien tapaamisessa että tämä postaus pyörivät päivähoidon ympärillä, kuuluu hyvään kaupunkilapsuuteen tietenkin myös muita asioita. Mikä teidän kaupungeissanne on hyvin? Mihin tarvittaisiin parannusta? Jos hyvin käy, saan kommenttiosion keskusteluun liittymään myös jonkun Helsingin Vihreiden kaupunginvaltuutetun.

Lue myös nämä

44 kommenttia

  1. juuri tuo sama asia sai meidät muuttamaan "maalta" kaupunkiin, tästä lapsetkin jaksavat kävellä ydinkeskustaan.
    muistelen koko lapsuuteni toivoneeni sitä, että pääsen muutamaan pois, koska jos halusin keskustaan niin kerran tunnissa meni bussi ja ihan pienenä ei saanut yksin edes mennä.
    ja mies on portsan kasvatti turusta, ei paljoa tarvittu suostutella tätä kaupunkiasumista meidän perheelle :)
    esim meidän lähikouluun tulee 13!! päiväkodin alueelta ekaluokkalaisia, että vähän eri kokoluokkaa kun omassa lapsuudessani ;)
    päivähoidon toimimisessa ei ole moitittavaa ainakaan eskarilaisen osalta, ja kohtapuolin kun 3v aloittaa oman taipaleensa niin katsellaan miten asiat alkaa rullata. tosin eskarilainen itse ei tykkää, kun eivät käy retkillä (syksyllä oli eskarin aloittaessa vielä maalla, jossa kerran viikossa käytiin jossain) mutta saas nähdä tuleeko kevään mittaan asiaa muutosta täällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helppo kulkeminen ja toimiva julkinen liikenne ova tosiaan asioita, joita maalla kasvaneena osaa todellakin arvostaa. Ja myös sitä, että kavereita löytyy joka talosta. Itse olen käynyt ala-asteeni kyläkoulussa, jossa oli kaksi luokkaa, alaluokka ja yläluokka.

      Ja sitten vielä yleisenä tietona kaikille kommentoijille. Olemme perheen kanssa matkalla Tukholmaan, täällä köllöttelen läppärin kanssa hytissä. Verkko ei toimi niin hyvin kuin olen kuullut sen toimivan, joten vastailen muihin kommentteihin reissun jälkeen. Pitäkää keskustelu asiallisena, kuten tähänkin mennessä, vaikka päiväkotiasioissa tunteet aina kuumenevatkin! Hejdå!

      Poista
    2. Ja nyt on sitten niin karsea lenssu tuliaisina Ruotsista, että en kyennyt kirjoittamaan kuin postauksen. Palaan siis kommentteihin, jahka tervehdyn ja voimia taas riittää.

      Poista
  2. Tuossa usein mennään pieleen kun ihmisistä tehdään tilastoja, varsinkin silloin kun ne tilastoksi päätyvät ihmiset ovat lapsia, jotka ovat jo lähtökohtaisesti altavastaajina aikuisten maailmassa. Mä toivoisin, että Helsingissä aktiivisesti tutkittaisiin mahdollisuutta tuntiperusteiseen laskutukseen. Jos päiväkotilapsilla olisi kellokortit niin sitä dataa lasten aidosta läsnäolosta saataisiin enemmän ja pystyttäisiin paremmin vastamaan esim. aamujen ja iltapäivien ruuhkiin. Toinen mitä toivoisin olisi, että tilastointiin otettaisiin jotenkin mukaan lasten sairaspoissaolot, koska järjestelmää ei voida rakentaa sen varaan, että porukasta on aina joku tietty prosenssi räkätaudin/noron/vesirokon/ebolan/sarsin vuoksi poissa hoidosta. Jos esim. lapsen tuntilistaan pääsisi kotoa syöttämään tiedot sairastelusta nettisovelluksen kautta tulisi tuokin kirjoihin ja kansiin.

    Vastuu järjestelmän toimivuudesta kuuluu myös meille vanhemmille. Eli ei päästetä tilannetta Espoon malliin, jossa lapsille oli buukkailtu loma-ajaksi hoitopaikkoja joita ei tullutkaan. Sairaspoissaoloja ei tietenkään voida ennustaa, mutta monet perheiden pidennetyt viikonloput tai satunnaiset isovanhempiavut kyllä voitaisiin syöttää etukäteen järjestelmään ja päiväkodin työkierrosta voitaisiin hyvin tarkistaa mikä oli minkäkin ryhmän tilanne. Nyt tuntuu, että päiväkodin pihalla huikatut poissaolot eivät kirjaudu ylös vaan jäävät kummittelemaan käyttöastetilastoihin.

    Tämä minun ehdotukseni on aika teknologiaorientoituneen insinöörin ehdotus, mutta koen, että joku Wilmahenkinen järjestelmä tukisi muutenkin päiväkodin viestintää. Sähköinen reissuvihko lokeroon printattujen lappujen tai sähköpostitiedotteiden asemasta helpottaisi kummasti arkea. Varsinkin meidän kaltaisessa perheessä, jossa ruuhkavuosiin sisältyy läpsystä vaihto -viikkoja. Niitä järjestelmän viestejä ja lapsen tulevia poissaoloja kun voisi hyvin päivittää myös silloin kun on junassa matkalla toiselle puolelle maata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On olemassa päiväkoti-ikäisille tarkoitettu reissari, Muksunkirja www.muksunkirja.fi On käytössä ainakin joissain yksityisissä päiväkodeissa Helsingissä. Näppärä palvelu!

      Poista
    2. Jyväskylässä on päiväkodeissa Daisy ja koululaisilla se wilma

      Poista
    3. Mä olin ihan pölmistynyt, kun kuulin Espoon tapauksesta. Ei ole tullut mieleenkään, että jotkut vanhemmat eivät pidä kiinni sovitusta. Tietenkin lapsen sairastumiset ovat erikseen. Meillä lapsi on päiväkodissa kolme päivää viikossa, ja nuo päivät ja hoitoajat päivien sisällä vaihtelevat joka viikko. Mutta ne tietenkin ilmoitetaan etukäteen heti, kun mies on saanut töistä vuorot, joiden mukaan me muut perheenjäsenet sitten menomme sovitamme.

      Peukutan todellakin sähköisen reissuvihon puolesta. On omituista, että sitä ei vielä ole kaikissa päiväkodeissa. Ei meidänkään. Sähköinen reissuvihko ja päiväkotivuorojen ilmoituslista helpottaisi varmasti kaikkien eloa.

      Poista
  3. Vaikka käyttöaste olisi vajaa, voidaan olla pulassa henkilökunnan sairastaessa. Numero ei kerro päiväkotiarjesta mitään.

    Etukäteen ilmoitetut poissaolot otetaan huomioon, mutta koska henkilökunnan työvuorot tulee ilmoittaa kaksi viikkoa etukäteen ei suurta säätämistä voida harrastaa (eikä se olisi mitenkään mielekästäkään). Jos äärivuoroissa on vajaa mitoitus, kuka henkilökunnasta on halukas katkaisemaan päivänsä? Todellisuus on kuitenkin se, että edellisenä päivänä tehdään suunnitelmat seuraavan päivän hoitamiseksi kun johtaja ilmoittaa että sijaista ei oteta. Käyttöaste on talokohtainen ja esimiehen vinkkelistä on suotuisampaa siirrellä henkilökuntaa TAI lapsia, kuin palkata sijaisia. Tällainen siirtely aiheuttaa kuitenkin poikkeustilan yhden ryhmän sijasta kahteen ryhmään. Ja taas useamman arki muuttuu.. Jos poissaolot ja käyttöasteet haluttaisiin oikein hyödyksi viilata, olisi päiväkoti RYHMÄTÖN. Aamulla vain jaettaisiin porukka sopiviin paloihin. Kaameaa.

    Niin kauan kun säästöjä kiristetään ja henkilökuntaa venytetään voisi puheet ja vaatimukset laadukkaasta päivähoidosta unohtaa. Olen lastentarhanopettaja ja tämä asia saa kerta kaikkiaan näkemään punaista. Omat lapseni aloittavat hoidon tänä vuonna ja pahaa pelkään että vanhempana tulen olemaan äänekäs ja vaativa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, käyttöaste toimisi parhaalla mahdollisella tavalla vain ryhmättömässä päiväkodissa. Huh. Mikä olisi hyvä vaihtoehto käyttöasteelle? Tunnen itseni vanhempana voimattomaksi, kun en oikein voi tehdä muuta kuin surkutella tilannetta. Miten asiaan saataisiin muutosta ja mikä se muutos olisi?

      Poista
  4. Meillä päiväkodissa ei ole ollut laittoman vähän työntekijöitä sen jälkeen, kun päiväkodin johtaja vaihtui. Tämä nykyinen johtaja on todella tarkka, että sääntöjä, varsinkaan lakia,ei rikota. Joissakin tilanteissa se on rasittavaa, mutta henkilöstömitoituksen kannalta se on pelkästään hyvä asia. Lakiin on ihan selkeästi kirjattu, miten paljon väkeä pitää olla lapsia hoitamassa. Tilapäisesti lapsimäärä saa ylittyä (jos vaikka joku lapsi haetaan myöhemmin kuin piti ja pihaan jää hetkeksi kahdeksan lasta yhden aikuisen kanssa, kun toiseksi viimeinen työntekijä lähtee kotiin), mutta kokonainen päivä alimiehityksellä rikkoo selvästi lakia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Päiväkodin johtajalla taitaa tosiaan olla asiaan enemmän vaikutusta kuin olen tajunnutkaan.

      Poista
  5. Varhaiskasvatusviraston toiminta ei ole kovin avointa. Tiedottaminen on ihan surkeaa. Meidän päiväkodin ilmoitustauluilla ei ole ollut mitään mainintaa käytössä olevista mittareista tai esimerkiksi siitä että tilantarve per lapsi (ilmeisesti) pieneni. Yhtäkkiä liikuntasalissa ja tarhantätien kahvihuoneessa olikin uusi tarharyhmä! Mielelläni olisin minäkin äänekäs ja vaativa äiti, mutta ketä kohtaan? Kuka on asioista vastuussa, tuskin ne ryhmän tädit kuitenkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkin tunnen oloni vähän hömöksi, kun jotain tahtoisin tehdä asian paranemiseksi, mutta en tiedä mitä ja miten.

      Poista
  6. Suurin osa päätöksistä tehdään kunnissa, rohkeasti vaan yhteyttä oman kunnan poliitikkoihin ja kasvatus- ja opetusvirastoon ja -lautakuntaan. Ja lainsäätäjiin, jotta saadaan painotettua ryhmäkokojen merkitystä ja kuntien vastuuta noudattaa niitä.

    Ja sitten on VANHEMPIEN vastuu. Siis en sano tätä mitenkään teille suunnattuna vaan yleisesti. Jos lapsi on sairaana, todennäköisesti seuraavan ja sitä seuraavankin päivän, tulisi se ilmoittaa, samoin kuin vapaapäivät. Loma-aikojen ja vapaapäivien osalta mitä aiemmin ilmoittaa, sen parempi. Näin henkilöstöresursseja saadaan jaettua parhaiten ruuhkahuippuja ja hiljaisia päiviä silmällä pitäen.

    Sillä on ihan oikeasti merkitystä. Joku päiväkoti laski ruokahävikkiään ja todettiin että asianmukaisilla poissaolojen, ei vain kokonaisten päivien vaan esim. aikaisemmin hakemisten, ilmoittamisella säästettiin tuhansia euroja kuukaudessa. Vaikkapa sen sijaisen palkka siis. :) Vaikka eihän tässä todellisuudessa "kasvossa" tehty säästö pysy kasvossa vaan se hassataan sitten vaikka uuteen paloasemaa. Sanoo katkera keravalainen. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nyt olen kertonut asiasta suoraan Vihreille ja blogini kautta muunkin värisille edustajille. Silti tahtoisin tehdä jotain konkreettisempaa.

      Mä olen ihan pölmistynyt, kun vasta nyt teidän lukijoiden kommenttien perusteella mulle tulee kuva, että vanhemmat eivät pidä kiinni ilmoittamistaan lomista, vapaa-päivistä ja tuonti- ja hakuajoista. Sairastumiset ovat tietenkin asia erikseen, mutta niidenkin kohdalla osaa varmasti sanoa aika nopeasti, kuinka monen päivän sairasloman vaativasta pöpöstä on kyse.

      Poista
  7. Lasten subjektiivisen päivähoidon rajoittaminen tai tuntitaksaan siirtyminen lisäävät todellisuudessa ryhmäkokoja.

    Puoli päivää tai 10 päivää/kk hoitoa tarvitseva lapsi lasketaan vain 0,5:ksi lapseksi. Tällöin tarvitaan esim. kaksi puolipäivästä lasta täyttämään yhtä hoitopaikkaa. 21 lasta kolmea aikuista kohden on vain laskennallinen luku. Eri desimaaleja summailemalla esim. tällä hetkellä ryhmässäni on 25 lasta (21 laskennallisesti), toisessa päiväkodin isompien ryhmässä puolestaan lapsia on 26.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meneekö siis jo nyt kolmea päivää viikossa päiväkodissa oleva lapsi laskennallisesti puolikkaasta lapsesta? Kuten meidän lapsemme? Mun käsittääkseni ei, mutta numerohommat eivät ole vahvuuteni, joten olen saattanut ymmärtää väärin.

      Poista
    2. Juurikin näin. Ainakin meidän kaupungissa 10p/kk sopimuksella lasketaan 0,5 lapseksi. Ne voivat sitten tosiaan olla paikalla samoinakin päivinä, kunhan luku kuun lopussa täsmää. Todellisuudessa siis osa kk sopimuksilla saadaan ryhmäkokoja kasvatettua. Oma lapsemme on ostopalvelupäiväkodissa, jonka johtaja on tarkka. Kaksi 10p/ kk lasta vastaa tosiaan yhtä, mutta päivät on sovittu niin, että eivät ole samoina päivinä paikalla. Päiväkodin johtaja kyllä osaa selventää.

      E

      Poista
    3. Mä luulen, että meillä ei mene ihan noin. Mutta en tiedä, pitää tarkistaa. Meidän lapsen aikataulullinen päiväkotiviikko on joka viikko erilainen. Joskus vapaana on keskiviikko ja torstai. Joskus maanantai ja perjantai. Joskus hän menee keskiviikkona kymmeneen, mutta seuraavalla viikolla taas kahdeksaan. Joskus haetaan kahdelta, yleensä vasta neljän jälkeen. Riippuu ihan miehen työvuoroista ja omista töistäni. Sopiminen siitä, että lyhyempää viikkoa "tekevät" lapset olisivat päiväkodissa paikalla eri päivinä ei olkaan mahdollista. Onneksi päiväkodissa kuitenkin riittää ihan valtavasti ymmärrystä myös vuorotyöläisperheen arjelle!

      Poista
  8. Laadukkaan varhaiskasvatuksen ja päivähoidon pedagogisuuden kannalta paras olisi, jos laskettaisi vain täyttöprosenttia eikä käyttöprosentista (jolle me työntekijät emme oikeasti voi mitään, vai pitäisikö perheille alkaa sanoa ettei saa pitää vaikka ylimääräistä vapaapäivää lapsen kanssa jos sellainen on joskus mahdollinen) sakotettaisi siirtämällä hlökuntaa muihin ryhmiin tai päiväkoteihin ja laatimalla ryhmille lapsimäärän todelliseen kokoon (ei laskennallisuuteen) perustuva katto.

    Lasten päivähoito on satsaus lasten hyvinvointiin tässä hetkessä ja tulevaisuudessa. Ihanteellista olisi, että hlökunnalla olisi aikaa kohdata lapsi, viettää heidän kanssaan aikaa ja oikeasti KASVATTAA lasta niin motoriikkaan, kädentaitoihin kuin sosiaalisiin- ja vuorovaikutustaitoihin (varsinkin kun oireilevien lasten määrä ryhmissäkin kasvaa jatkuvasti). Sieppaa, kun tätä työtä ei voi tehdä parhaalla mahdollisella tavalla vaan varhaiskasvatus muuttuu hiljalleen taas vain päivähoidoksi, ts. lasten säilöpaikoiksi, joissa yritetään vaan selvitä tääkin päivä ilman että kukaan (pahasti) loukkaantuu. BUU!

    Ei ole kaukana menneisyydessä, kun sijaisia palkattiin sairaslomille ja esim. päivystysaikoja oltiin ihan omassa päiväkodissa, mutta pienemmällä porukalla erityisen suuresta aikuisten huomiosta nauttien.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen ollut hämmästynyt, kun olen tajunnut, että esimerkiksi me perheenä aiheutamme juuri käyttöasteeseen vajausta, mistä sitten henkilökuntaa ja näin myös lapsia rangaistaan. Mä kun olen aina luullut, että on hyvä, että voimme sumplia työvuoroja niin, että lapsella on kolme hoitopäivää viikossa. Tai välillä kaksi, kuten tällä viikolla.

      Poista
  9. Lisäksi ihanaahan se olisi, että voisi ihan pysyä siinä omassa ryhmässä pienemmällä porukalla ja entistä laadukkaampaa kasvatusta ja hoitoa antaen, vaikka ryhmässä olisikin lapsia jonkin verran pois. TÄMÄKÄÄN ei ole kaukana menneisyydessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin mä vanhempanakin toivoisin asian menevän.

      Poista
  10. Keskutelin tästä juuri kaverini kanssa joka asuu pk-seudulla ja itse asun täällä alle 2000 ihmisen pikkukylässä :) Hän kertoi juuri näistä samoista asioista päiväkotiasioissa. Hoitopaikka on toisella puolella kaupunkia kun työpaikka ja ryhmäkoot tosi isoja.
    Meillä aloitti 1,5v juuri päiväkotiuransa ryhmässä jossa on yhteensä 12 lasta mutta vain 4 jotka ovat koko-aikaisia. Hoitopaikka järjestyi heti (no täällä ei ole kun yksi päiväkoti) ja tutustumiseen käytetään 2vkoa. Hoitohenkilökuntaa on 3kpl+oppisopimusopiskelija. Vaikka aamulla se "omahoitaja" ei olekkaan vastaanottamassa välttämättä niin iltapäivällä on kuitenkin paikalla. Nämä hoitoasiat toimivat täällä pienessä kunnassa hyvin, mikä onkin lähestulkoon ainoa plussa minkä nään maalla asumisessa.

    Itse olen kaupungin kasvatti ja kesti aikansa tottua siihen että joka paikkaan ei pääse tosta noin vaan. Meiltä ei ole edes mahdollista mennä julkisilla minnekkään ellei erikseen halua polkea/kävellä 9km bussipysäkille. Lapselle ei oikein kavereita löydy kun asutus on niin harvakseen eikä kunnan leikkikentällä ole koskaan ollut ainuttakaan lasta. Harrastusmahdollisuudet on mitättömät, vaikka kunta niihin kovasti koittaakin panostaa. Täytyy varmaan jo nyt alkaa säästämään että on sitten moporahat kasassa kun poika on 15v, että pääsee täältä korvesta johonkin!
    Salaa olen haaveillut että olisi ihanaa asua kerrostalossa. Ei nyt ihan keskustassa muttei täällä korvessakaan. Kuinka paljon helpommin se aika olisi kulunut kun olisi päässyt vaunujen kanssa kauppaan ja olisi ollut leikkikenttiä missä ois lapselle leikkikavereita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan totta, maaseudulla varmasti päiväkotiasioissa ei vallitse ihan tällainen meininki kuin täällä. Me sentään aivan järjettömällä onnella saatiin lapsi lähipäiväkotiin, jossa ovat myös lähellä asuvat kaverit.

      Mä maaseudun likkana muistan niin hyvin sen vapauden tunteen, minkä oma skootteri toi! Enää ei tarvinnut polkea vesisateessa fillarilla 15 kilometrin päässä asuvan kaverin luo. Ja poikkiksenkin luo pääsi skootterilla, eikä vain nöyränä äidin tai isän kyydissä :D

      Poista
  11. Minä olen vain sitä mieltä että en koskaan vie lapsiani hoitoon ko. Ja muiden asioiden takia. Itse olen lapseni tehnyt ja itse ne myös hoidan! Kerhoon yms. Voin viedä mutta koulussa ne kerkeää olla monta vuotta joten siihen asti saa olla kotona. Tämä on vain mun mielipide! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa, että olet ehtinyt tehdä niin pitkän uran, että olet ehtinyt säästää noin paljon rahaa! Pääkaupunkiseudulla ja omalla heiluvalla kuukausiansiollani se ei edes olisi mahdollista, vaikka olisin pykännyt lapsia vasta nelikymppisenä. Mutta ei siinä, mä kyllä tykkään tehdä töitäkin ja onneksi lapsikin viihtyy päiväkodissa hienosti. On onni, jos ihminen voi tehdä haluamallaan tavalla. Meillä onneksi onnistuu alun kangertelun jälkeen upeasti perhe-elämän, töiden ja päiväkodin yhdistäminen.

      Poista
  12. Kiitos kirjoituksesta ja kiva, että tulit käymään Vihreiden vieraaksi! Täällä on tosi hyviä kommentteja, kiitos niistä. Olen itsekin törmännyt vanhempana siihen, että kas vain tiedote tulee ja oletetaan, että vanhempien mielipidettä ei tarvitse sen enempää kuunnella. Jumppasalien ja muutenkin tilojen tiivistämisen osalta varhaiskasvatuslautakunta tulee maaliskuun 20.päivän tienoilla tekemään tarkempia linjauksia. Valitettavasti kokoomuksen edustajat ovat ihan julkisestikin ajaneet ja kirjoittaneet, että heidän mielestään jumppasaleista voidaan säästää ja käyttää niitä monikäyttötiloina. Mielestäni tämä ei tue sitä ajattelua, että pitkän päivän aikana pitäisi voida harrastaa enemmän. Eihän kouluistakaan viedä jumppasaleja! Tilasäästöjä on katsottu muutenkin virastossa hyvin suoraviivaisesti neliöinä eikä esim. huomoioitu hukkatiloja (käytäviä yms.) tai ulkoilupihan kokoa.

    Vanhempana ei kuitenkaan näe päiväkotien arkea, mutta henkilökunta kyllä näkee. Teidän näkemyksenne on arvokasta tietoa ja huolestuttavaakin sen osalta voidaanko lapsista pitää näillä resurssein hyvää huolta.

    Kannattaa tosiaan ottaa yhteyttä varhaiskasvatusvirastoon, valtuutettuihin ja varhaiskasvatuslautakunnan jäseniin, kun haluaa antaa palautetta. Varhaiskasvatuslain valmistelun osalta kansanedustajiin. - Mari Holopainen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että tulit mukaan kommentoimaan! Harmi, että olen itse ollut niin kipeänä, että vasta nyt on energiaa muullekin kuin blogin normaalille ylläpidolle.

      Liikkumaan kannustaminen on niin tärkeä juttu koko lapsen loppuelämän kannalta, että siitä ei saisi karsia. Lapsemme päiväkodissa on pystytty hyödyntämään lähellä olevan kirkon jumppasali, jossa he käyvät ohjatussa jumpassa. Mutta jos sellaista mahdollisuutta ei ole, lapsille pitää mahdollistaa myös sisällä tila, jossa heillä on tilaa temmeltää, tehdä kuperkeikkoja, harjoitella tasapainoa, kiipeillä ja tanssia.

      Poista
  13. Keskustelun alussa oli insinöörihenkinen kommentti, että vanhemmat voisivat netin kautta ilmoittaa lasten poissaoloja. Tämä olisi niin superhyväjuttu (hyvin toteutettuna, eli ei tilaten järjestelmää Tiedolta ;)). Kellokortit olisivat myös hyvät ihan vaikka vai datan keräämiseksi (meillä esim. lapsi on hyvin säännöllisesti himpun verran alle 7h päivässä hoidossa, mutta maksamme täydestä päivästä ihan vaan siksi, että aina 7h alle ei päästä, enkä minä valita sinällään mutta onhan siinä iso ero että onko lapsi paikalla 7h5min vaiko 9h50min päivässä.

    Meillä ryhmässä (Hkissä) on olleet samat hoitajat alusta lähtien, olen tästä kovin iloinen ja nyt 16 lapsen ryhmässä on 1 lto + 2 lastenhoitajaa + avustaja...paitsi silloin kun lapsia on vähemmän ja hoitajia siirretään muihin ryhmiin. Jatkuvaa vajaamiehitystä ei mielestäni ole, hetkittäistä kyllä. Eikä tarvitse olla edes mitenkään vajaamiehitys että hetkellisesti aikuisia on kovin vähän suhteessa lapsiin: riittää kun yksi on pyllypesulla ja lapset hajautettuna kahteen huoneeseen (osa leikkii ja osa maalaa lto:n johdolla) ja yksi naamalleen kaatunut taapero, joka tarvitsee kylmää käärettä heti, niin siinä sitten yksi aikuinen saa hanskata koko lapsilauman (miinus kaatunut ja vessassa oleva)...Mutta pätevää väkeä on meidän päiväkodissa, lapset tuntuvat tyytyväisiltä ja peput pestään ja ulos päästään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä myös peukutan lippulappujen ja vapaapäivien ilmoittamisen yms. siirtämistä sähköiseksi.

      On kyllä onni, että teillä on ollut alusta asti sama hoitajatiimi kasassa. Oma tapauksemme taitaa onneksi olla harvinainen ja onneton poikkeus. Kun tämä nykyinen huippusakki olisi ollut heti alusta lähtien, olisi monelta huolelta ja sydämen muljahtelulta säästytty. Ja tämä taitaa valitettavasti koskea myös lasta.

      Poista
  14. No niin. Täällä nyt sitten tuossa yllä Mari Holopaisen toimesta parjattu kokoomuslainen valtuutettu osallistuu keskusteluun myös. Toivoisin, että keskustelua voitaisiin käydä asiallisesti ja toisia ryhmiä syyttelemättä, etenkin kun esimerkiksi päivähoitoa koskevat linjaukset on tehty yksituumaisesti. Mutta toki politiikka on politiikkaa.

    Olen itsekin päiväkoti-ikäisen äiti, ensi syksynä kahden, ja kokemusta on jo kahdesta kaupungin päiväkodista. Toinen pitkät perinteet omaava ja jossa lapset mm. saunoivat ja leikkivät vesileikkejä, toinen taas väliaikaiseksi alun alkaen sairaalan tiloihin perustettu, josta on selvästi tullut pysyvä, mutta tilat eivät kovin ihanteelliset. Mm. hurjasti hukkaneliöitä käytävissä yms. Ja jossa mm. jumppasalissa oli evakossa syksyllä toisen päiväkodin ryhmä. Mikä tietysti tarkoitti sitä, että jumppasalia ei käytetty. No, oma supersosiaalinen poikani on viihtynyt molemmissa erittäin hyvin. Mutta äitinä tietysti harmitti se, että ryhmään saatiin tänä vuonna lastentarhanopettaja vasta maaliskuun alusta.

    Tilavaatimusten osalta mielenkiintoista on muuten se, että pienimmissä tiloissa/lapsi toimii supersuosittu Vironniemen päiväkoti, missä on alle 7 neliötä/lapsi, kun tähän saakka suunnitteluohjeena on ollut 9. Eli numerot eivät todellakaan aina kerro kaikkea.

    Omasta mielestäni tärkeintä arjessa on se, että mahdollisimman moni lapsi saa hoitopaikan kodin läheltä. Siksi on tärkeää käydä läpi myös jo olemassa olevien päiväkotien tilat. Olisiko tiivistettävää ilman, että lapset ja hoito kärsii. Tähän työhön pitää ehdottomasti sitouttaa mukaan henkilökunta ja lapset.

    Tuntiperusteisuus olisi minustakin hyvä askel ja tuo poissaolojen ja lomien ilmoittaminen. Espoon tilanne loma-aikojen osalta oli todella huono esimerkki.

    Ja kannustan minäkin olemaan suoraan yhteydessä, Helsingissä päättäjien yhteystiedot ovat helposti löydettävissä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että saatiin keskusteluun muutakin väriä kuin vihreää! Mä en näe pienien tilojen olevan ongelma, mutta siihen saattaa olla syynä yhden päiväkodin kokemukseni, joten siihen olen huono ottamaan kantaa. Joka tapauksessa näkisin, että päiväkodin neliöiden sijaan pitäisi enemmän kiinnittää huomiota siihen, että hoitajia ei ole liian vähän suhteessa lapsiin.

      Poista
  15. Olen vanhustenkeskuksessa töissä (ennenvanhaan niitä kutsuttiin vanhainkodeiksi) ja meidän talossa sijaishomma on hoidettu niin, että talossa on vakituisina työntekijöinä oma varahenkilöstö. Talossamme on 5 osastoa ja jokaista osastoa kohti on 2 varahenkilöä. Osastot ilmoittavat sähköiseen järjestelmään sijaistarpeensa ja varahenkilöistä huolehtiva osastonhoitaja jakaa heidät tarpeiden mukaan eri osastoille. Tämä on säästänyt valtavasti rahaa kun jokaiseen sijaistarpeeseen ei tarvitse palkata keikkalaista Seuren listoilta. Lisäksi sijainen on aina jossain määri tuttu (niin, varahenkilöillä on vielä omat "kotiosastot, joihin heitä ensisijaisesti sijoitetaan) eikä ventovieras. Onko päiväkodeissa samanlaista systeemiä, tai olisiko se mahdollista toteuttaa? Jotenkin arkijärjellä ajateltuna tuntuu, että jos se toimii vanhainkodissa, niin miksei sitten päiväkodissakin.
    (Ja tämä kyseinen paikka sijaitsee Helsingissä ja on ihan kaupungin paikka, ei yksityinen.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakin jossain päiväkodeissa vakituinen sijainen on. Meidänkin päiväkodissa sellainen nykyään on. Se on helpottanut tilannetta vähän, mutta totuus on se, että eihän yksi vakituinen sijainen riitä, kun pahimmat tautiaallot jylläävät.

      Poista
  16. Olen itse töissä lastentarhanopettajana helsinkiläisessä päiväkodissa enkä valitettavasti voi sanoa, että tilanne olisi kovin erilainen. Niin paitsi, että sen lisäksi, että omaan päiväkotiin ei usein saada sijaista, voivat "ylimääräiset" hoito- ja kasvatushenkilökunta joutua lähtemään myös muihin alueen päiväkoteihin sijaistamaan. Tätä kutsutaan joustamiseksi. On usein päiviä, joina astun ovesta sisään, enkä kerkeä kulkemaan kahta metriä eteenpäin, kun päivän suunnitelmat ovat jo menneet uusiksi. Ei kuulemma saisi olla liian "kiintyntyt" oman ryhmän suunnitelmiin, kyllä muita pitää auttaa. Ja näin heitetään hyvästit päivän ainoalle hetkelle, jossa ryhmän 21 lapsella olisi mahdollisuus olla pienryhmissä. Käyttö- ja täyttöasteet ovat suoraan sanottuna tehneet työstä aivan kamalaa. Ikinä ei saa luottaa siihen, että suunnitelmat pääsisivät toteutukseen asti. Ja jos joskus sattuu eteen hyvä päivä, niin tiedetään, että siitä saadaan maksaa. Olen tehnyt tätä työtä kolme vuotta(siis vain kolme!), enkä enää muista kuinka monta kertaa olen pukuhuoneessa/kahvihuoneessa tms purskahtanut itkuun siitä väsymyksestä ja pettymyksestä, kun ei saa tehdä työtä, jota rakastaa, niin hyvin kuin haluaisi. Ja tällä menolla voin sanoa, että en kyllä enää pitkään jaksa.

    Essi Kotilainen kiteyttää mielestäni blogissaan hyvin tämänhetkisen tilanteen useassa päiväkodissa. Blogi ja sen kuvat antavat hyvän käsityksen siitä mitä käyttö- ja täyttöasteet tekevät päiväkodin arjelle. http://lastentarha.vuodatus.net/?page=2

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lastentarhanopettajana, kohta taas perhevapailta töihinpalaavana, tämä kommentti osui ja upposi. Jotenkin päässyt unohtumaan tämä katkera todellisuus. Kukahan ratkaisisi sen ristiriidan, miten toteutetaan laadukasta varhaiskasvatusta omassa ryhmässä ja autetaan samalla toista ryhmää, pahimmillaan toisessa talossa. Ei siinä 4-vuotiaiden kanssa paljon luistella jos henkilökunta on auttamassa jossain muualla.

      Poista
    2. En kyllä voi kuin ihmetellä, miten te lastentarhanopettajat ja hoitajat pystytte silti tekemään työnne niin hyvin! Kiitos! On ihan mieletöntä, että esimerkiksi omassa päiväkodissamme kaikessa vajaamiehitysongelmissakin lapsien kanssa ehditään monina päivinä askarrella, käydä retkillä, pitää laulutuokiota, käydä jumpissa, opetella lautapelejä ja vielä hoitaa ne perushoitokuviotkin! Valitettavasti sitten joukossa on myös niitä päiviä, kun liian vähäisen henkilökuntamäärän takia ei ole voitu mennä edes ulos. Mutta sehän ei tietenkään ole hoitohenkilökunnan vika se.

      Poista
  17. http://lastentarha.vuodatus.net/lue/2014/02/mita-paivakodin-suhdeluvut-tarkoittavat

    En tiedä, oliko tuo linkki tuossa ylhäällä, mutta tuokin kannattaa lukea.
    Terveisiä pienten ryhmässä työskentelelevältä. Totuus on, että ryhmässä on usein 13-14 lasta/3 aikuista, joista paikalla suurimman osan päivästä yhtä aikaa vain kaksi. Koska jollain lapsella on muutama vapaapäivä/joku on täyttänyt kolme/jollain on syksyllä ollut vapaita, on lapsia usein enemmän kuin se 12. Kun joku kaipaa pyllypesua/erityistä huomiota/mitä vaan henkilökohtaista, jää toinen muiden kanssa yksin, oli tilanne mikä tahansa. Sitten kun joku rupeaa vielä laskemaan prosentteja, mm. kuinka monta kolme täyttänyttä ryhmässä kauden puolessa välissä on, ja laittaa niihin samoihin pieniin tiloihin lisää lapsia...
    Pidän työstäni, vanhemmista ja lapsista, mutta resurssit eivät anna tehdä sitä niin kuin haluaisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa todella ahdistavalta! Kiitos, että jaksat tehdä työtäsi siitä huolimatta, ja toivottavasti asiaan saadaan muutos kohti parempaa. Mitä se parempi sitten ikinä onkaan.

      Poista
  18. Minulla ovat lapset olleet kahdeksan vuotta samassa päiväkodissa eikä kyllä kertaakaan ole käynyt niin, että lastentarhanopettaja olisi ollut toisessa ryhmässä, saatuja toisessa päiväkodissa tuuraamassa. Hoitajat ovat saattaneet joskus olla naapuriryhmässä, mutta eivät opettajat.

    Kyllä tämä opettajien hyppyyttäminen kertoo lähinnä huonosta päiväkodin johtajasta ja väärin ymmärretystä "kaikki tekevät kaikkea" -ajattelusta. Mikään poliittinen päätös ei tee huonosta johtajasta hyvää. Kyllä sen johtajan on ihan itse tajuttava, mitä eroa on hoitajalla ja opettajalla ja miksi nimenomaan opettajan kuuluu olla kiintynyt ryhmäänsä ja vetää siellä suunnittelemaansa toimintaa.

    Vanhemmilta tässä on turha tukea odottaa: huomattavan iso osa vanhemmista ei näe eroa hoitajan ja opettajan välillä. Samoin monet vanhemmat aliarvioivat varhaiskasvatuksen merkityksen, kuvittelevat sen olevan jotain koulumaista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Johtajalla taitaa tosiaan olla isompi vaikutus päiväkodin meininkiin kuin osasin kuvitellakaan.

      Siitä olen oman pienen kokemukseni verran eri mieltä, että vanhemmat eivät näe eroa hoitajan ja opettajan välillä. Ainakin oma lapsiperheellinen lähipiirini näkee. Eivätkä todellakaan aliarvio varhaiskasvatuksen merkitystä. Tutkimuksenkin
      mukaan juuri varhaiskasvatus hyödyttää lasta enemmän kuin mikään muu koulutus sen jälkeen.

      Poista
  19. 20. maaliskuuta ja varhaiskasvatusviraston tarkempi linjaus. Mistä sen voi lukea? Päivitättekö facebook-sivujanne?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkään en sitä pikaisella googlauksella löytänyt.

      Poista

Lähiömutsin kuukauden nostot

Facebookissa

Pinterest

Subscribe