Kaksivuotiaan sapuskat sunnuntaista lauantaihin

6.3.14

Me olemme harvinaisen onnekkaat vanhemmat. Lapsemme on aina rakastanut ruokaa ja ruokailutilanteita. Häntä ei ole koskaan tarvinnut maanitella ruokapöytään, vaan enemmänkin hätyytellä pois, kun ruoka ei vielä ole valmista. Välillä onneensa pääsee tottumaan, mutta sitten huonosti syövien ja / tai kaikelle allergisten lapsien ruokataistelujen näkeminen muistuttaa siitä, että oman lapsen nälkäkiukuttelu on pieni murhe. 

Mitä se meidän lapsemme sitten syö? Se teitä lukijoita tuntuu mulle tulevien kysymysten perusteella kovasti kiinnostavan, ja olenkin siihen vastaillut kirjoittaessani lapsen syömistä ruuista isäkuukauden aikana Thaimaassa sekä kerätessäni kuvin talteen yksivuotiaan ruokia. Mutta koska myös kaksivuotiaan sapuskat herättävät mielenkiintoa, pidin tarkkaa ruokapäiväkirjaa Minimen ruuista viikon ajan.
Lapsi pistelee napaansa ihan samoja ruokia kuin mekin. Mitä nyt me vanhemmat välillä herkutellaan iltaisin lapsen mentyä nukkumaan popcorneilla ja dipeillä. Ennen lapsi kauhoi suuhunsa kyseenalaistamatta kaiken, mitä eteen kannettiin, mutta ihan viime aikoina hän on alkanut perata annoksistaan parhaat palat ensin syötäväksi. Tänään hän ei suostunut maistamaan merilevästä valmistettua ”mätiä”, enkä muista moista kranttuilua tapahtuneen koskaan aikaisemmin. Me ei kuitenkaan pakoteta maistamaan mitään. Tekisi mieli sanoa siihen syyksi sen, että haluamme ruokailutilanteen olevan kiva juttu, mutta totuus taitaa olla se, että moiseen ei ole ollut tarvetta.

Vaikka minityyppimme onkin innokas syöjä, on hänelläkin joitakin haasteellisia ruokia. Esimerkiksi vihersalaatti sellaisenaan ei lautaselta häviä. Aina sitä kuitenkin laitamme vähän tarjolle, sillä lapsikin ansaitsee nätin annoksen. Ja uskon sen siitä joskus myös laskevan alas, sillä nytkin hän mielellään järsii salaattipedille aseteltuja kurkkuja ja tomaatteja, vaikka niistä aina jotain palasia jää lautaselle. Salaatti lisukkeineen uppoaa kaksivuotiaan vatsaan kuitenkin heti, kun sen kääräisee johonkin, pilkkoo pieniksi jonkun päälle tai sekoittaa lämpimään ruokaan. Syömmekin aika usein tortilloja, quesadilloja, uunivoileipiä, pizzoja ja wokkeja.
Aikaisemmin myös norirullat aiheuttivat haastetta, sillä sitkeä merilevämatto oli hankalaa järsittävää pikkuhampailla. Sitten siskoni oli kerran Minimen kanssa kaupungilla ollessaan mennyt syömään sushia tietämättä tästä lounaskaverin pienestä rajoitteesta. Ja hyvä, että meni, sillä jossain välissä purukalusto oli kehittynyt niin paljon, että nykyään lapsi vetelee norinsa tyytyväisenä. Saman pureskeltavuusongelman takia vietnamilaiset rullat ovat yhä edelleen vähän kinkkisiä.

Mutta mitä siihen vajaan viikon ruokalistaan sitten kuului? Noh kaikenlaista. Ja näemmä ihan liian usein jälkkäriä. Jäimmepä raskausajaltani jääneen paheen kanssa rysän päältä kiinni! Purkkituoremehu aamupalalla on ihan turha sekin, mutta lapsi tahtoo samaa kuin aikuisetkin, enkä minä malta appelsiinimehustani aamiaisella luopua. Einestäkin mahtui mukaan yhden pinaattilättypaketillisen verran, mistä riitti useammalle aterialle. Koska tästä ruokaviikosta on jo tovi, en tajunnut merkitä ylös päiväkodin sapuskoja. Helsingin päiväkotien ruokalistat löytyvät täältä, mikäli kiinnostaa.
Sunnuntai:
  • Aamupala: ruisleipää Oivariinilla, juustolla, tomaatilla ja avokadolla. Viinirypäleitä, omenaa ja mandariinia. Kananmuna. Tuoremehu. 
  • Lounas: Ystävän valmistama wokki, jossa aineksina vehnänuudeli, tofu, avokado, paksoi, kirsikkatomaatti, keltasipuli, valkosipuli, feta öljyssä, paprika, punainen currytahna, curry, soija yms. Raejuusto. Jälkkäriksi vaniljakermajäätelö ja kinuskikastike.
  • Välipala: Aamupalan jämät.
  • Päivällinen: Italialainen munakoisovuoka. Jälkkäriksi pipari.
  • Iltapala: Smoothie, jossa omenaa, vadelmaa, tyrniä, rahkaa, soijamaitoa, hunajaa, paahdettua pellavaa ja kuivattuja mustikoita.

Maanantai:
  • Aamupala: Kaurapuuron eilisen smoothien jämillä. Ruisleipä Oivariinilla, juustolla, avokadolla ja tomaatilla. Kananmuna, omena ja mandariini. Juomaksi tuoremehu.
  • Lounas: Quesadillat: vehnätortilla, avokado, tomaatti, frisee-salaatti, soijarouhe, juustoraaste, sipulirouhe, smetana ja mausteet kuten lime, korianteri ja valkosipuli. Jälkkäriksi kinuskipähkinäjäätelö.
  • Päivällinen: Eilistä italialaista munakoisovuokaa. Jälkkäriksi uunijuustoa ja banaania.
  • Iltapala: rahkaa, päärynää, vadelmaa ja hunajaa.
Tiistai:
  • Aamupala, lounas ja välipala päiväkodissa.
  • Päivällinen: Eiliset quesadillat. Jälkkäriksi pinaattilättyjä hunajalla.
  • Iltapala: päärynä, banaani ja rahka.

Keskiviikko:
  • Aamupala, lounas ja välipala päiväkodissa.
  • Päivällinen: Odotellessa suurimpaan nälkään banaania. Lämpimät uunivoikkarit: ruislimppu, majoneesi, ketsuppi, tomaatti, aurinkokuivattutomaatti, avokado, korianteri, vuodenjuusto, juustoraaste.
  • Iltapala: Pinaattilättyjä hunajalla. Rahkaa, omenaa ja banaania.
Torstai:
  • Aamupala, lounas ja välipala päiväkodissa.
  • Päivällinen: Spagetti ja soijabolognese-kastike paprikalla, tomaatilla, keltasipulilla ja aurinkokuivatulla tomaatilla.  
  • Iltapala: Banaani ja cashewpähkinöitä. 

Perjantai:
  • Aamupala: ruislimppu Oivariinilla, juustolla, tomaatilla, paprikalla ja avokadolla. Päärynä ja kananmuna. Kaurapuuroa mustikoilla ja vaniljajukurtilla. 
  • Lounas: Noutosapuskaa kiinalaisesta jaettuna kolmelle syöjälle: paistettu nuudeli kiinankaalilla ja kananmunalla. Riisiä, jossa porkkanoita ja herneitä sekä currymaustettua tofua. Kevätkääryleitä. 
  • Päivällinen: Paistoperunoita, jalotofua ja halloumia. Salaatinlehtiä, kirsikkatomaatteja, kurkkua ja paprikaa oliviiöljyllä ja limellä. Kermaviilikastike, jossa muun muassa pippuria, suolaa ja limeä. Jälkkäriksi kinuskipähkinäjäätelö.
  • Iltapala: Banaani ja kaurapuuro mustikoilla.
Lauantai:
  • Aamupala: munakas, jossa sipuli, avokado, aurinkokuivattutomaatti, tomaatti ja chili. Omenaa ja kurkkua. Kaurapuuroa mustikalla ja banaanilla. Tuoremehu.
  • Lounas: Eiliset paistoperunoiden jämät.
  • Välipala: Tuoreananasta ja Talk-muruja.
  • Päivällinen: Riisiä ja Quorn-fileitä currykastikkessa, jossa myös muun muassa ananasta ja paprikaa. Salaattia, kirsikkatomaatteja, kurkkua ja viinirypäleitä.
  • Iltapala: Katsottiin yhdessä joku turhanpäiväinen lastenelokuva, tai ehkä puoli tuntia sen alusta. Eli suurin piirtein niin kauan kuin leffaevääksi katettuja edame-papuja riitti naposteltavaksi. 

Mites teidän minikokoisten temmeltäjien sapuskat? Maistuuko ape, nirsoillaanko vai podetaanko ruokatouhuihin liittyviä sairauksia? Entä mitkä ovat lapsienne suosikkiruuat? Minimen taitavat olla tortillat. Ja banaania – tai tuttavallisemmin banaa – ilman pikkuapinamme tuskin kestäisi päivääkään.

Lue myös nämä

47 kommenttia

  1. Hei ihan vaan mielenkiinnosta kyselen kun nakojaan ette kotona lihatuotteita syo, etta syoko Mini tarhassa kaikkea vai onko kasvis-linja siellakin? Ja aivan mahtavaa miten tytsy ruokaansa vetelee. Meillakin syotiin tosi hyvin, mutta jostain syysta nyt (1v 7kk) on alettu nirsoilemaan, varsinkin kasviksista. By-hyy. Toivottavasti tama on vaan joku vaihe ja menee kohta pois...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapsi syö päiväkodissakin kasvisruokaa. Se ei ole mikään päätös loppuelämäksi, mutta sillä mennään niin kauan kuin se on luontevaa ja kunnes lapsi itse ymmärtää edes vähän, mitä ruokavalinnat merkitsevät kokonaisvaltaisemmin. Voi olla, että hän haluaa joskus syödä possunkylkeä, ehkä edes vain maistaa, tai sitten ei. Katsotaan sitä sitten, kun sen aika on. Kotona syödään kasvisruokaa joka tapauksessa jatkossakin. Toivottavasti lapsesi nirsoiluvaihe menee ohi! Mä pelkäsin sen tulevan päiväkodin aloittamisen yhteydessä, mutta onneksi se jäi vain peloksi se. Mutta muuten on kaikenlaista kautta. Välillä tuntuu, että lapsi syö kahden aikuisen edestä, välillä taas kituuttaa pari viikkoa menemään ihan hiirenannoksilla.

      Poista
  2. Ruokalista kuulostaa siltä, että liittyisin mielelläni ruokapöytäänne! Todella monipuoliselta ja herkulliselta vaikuttaa :)

    Kiitos muuten mahtavasta blogista! Hauskoja hetkiä on tullut vietettyä tämän blogin parissa ja myös vertaistukea saatu (mm. imetysasioissa, kun meidän vauva oli ensimmäiset kuukaudet mahdoton tissitakiainen). Myös pienen innostuksen kipinän kestovaippailuun sain täältä ja nyt ollaan vauvan kanssa kestoiltu melkoisen tunnollisesti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi miten ihanaa kuulla, että olet saanut sekä iloa että vertaistukea Lähiömutsista. Ja vielä innostuksen kipinän kestovaippailuunkin, mahtavaa!

      Poista
  3. Oi, Minime syö paljon! Tai siis verrattuna omaan lapseeni. :) Meillä on pari kuukautta vaille kaksivuotias, joka on aina ollut to-del-la pieniruokainen. Ruokia saattaa jäädä kokonaan väliin, ja hän kuittaa nälän sitten iltapalalla. En tiedä mistä tämä ronkelointi johtuu, sillä monista voimakkaan makuisista mauista hän pitää, esim sitruuna, erilaiset juustot, raaka kala jne.

    Emme myöskään pakota lasta syömään, houkuttelemme kyllä, mutta usein tuloksetta. Hänellä ei ole allergioita, joten olemme ajatelleet, ettei terve lapsi kuole nälkään ruoan äärelle. Välillä kyllä syömättömyys stressaa, mutta helpottaa kun näkee muita samanlaisia pyhällä hengellä eläviä lapsia. Ja ole kuulemma itse ollut samanlainen lapsena... :)

    Ninni

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen ihan samaa mieltä, ei terve lapsi kuole nälkään ruuan äärelle. Syö sitten, kun on nälkä. Mutta voin vain kuvitella, että syömättömyys stressaa. Omaan lapsuuden perheeseeni kun on myös kuulunut pyhällä hengellä eläviä mukuloita :D

      Poista
    2. Kuulemma minulla ollut penskana sellainen "ruokavalio" että olen ollut viikon melkein syömättä, sitten syönyt viikon ihan hirveästi ja taas viikko syömättä jne.. Ja vielä hengissä ollaan ! :D

      Poista
  4. Ihanan kuuloisia ja näköisiä ruokia! Vaikuttavat myös hyvin terveellisiltä. Mulla on ongelmana 1 v 8 kk ikäisen lapsen kanssa, että pelkään hänen saavan liikaa suolaa ja siksi varmaan ihan turhaan välttelen maustesekoituksia, currytahnoja, aurinkokuivattuja tomaatteja ja kokonaan valmis-/ravintolaruokia. Mistä lähtien Minime on syönyt ko. tapaisia ruoka-aineita? Välttelenköhän noita ihan turhaan ja siksi saadaan mautonta sapuskaa, miten paljon olet miettinyt tuota suola-asiaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ravintoasiantuntijahan minä en ole, joten en voi sanoa, mikä on oikein tai väärin. Ja tästä suola-asiastahan asiantuntijat väittelevät suuntaan ja toiseen. Mutta Minime alkoi syödä meidän kanssa samaa ruokaa alle yksivuotiaana, siis myös suolaa, mitä käsittääkseni virallisten suositusten mukaan pitäisi välttää ainakin siihen ekaan synttäripäivään. Aluksi aikuiset lisäsivät suolan, soijan yms mahdollisen mausteen ruokaansa vasta jälkikäteen, mutta aika pian ne lisättiin jo valmistusvaiheessa. Aurinkokuivattuja tomaatteja meillä ei syödä ihan noin usein kuin esimerkkiviikko antaa ymmärtää, vaikka niitä rakastankin. Mutta kun purkki on avattu, se käytetään loppuun.

      Poista
    2. Piti vielä sanomani, että jotkut asiat lapsi syö edelleen suolatta, vaikka me aikuiset suolamyllyä rouhaisemmekin. Näin esimerkiksi tällä ruokaviikolla kananamunan ja edame-papujen kanssa.

      Poista
    3. Hips hei, suolajuttu kiinnosti ja päätin pistäytyä keskusteluun mukaan. :) Jonkin verran suola-asiaa tutkineena ja ravintotietoisten ystävien ympäröimänä, oon luonu semmosen linjauksen miellä kotona, että kun on suolaa niin sitä saa olla. Esim. juuri aurinkokuivatut, oliivit, pestot, halloumit ym ym. ja sitten esim aamupuurot, perunat, riisit, salaatit kaikki joista se suurin ruokamääräkoostuu on ilman. Sitten aikuiset lisäilkööt jos lisäilee. Mutta esim. itse oon huomannut että tykkäänkin siitä kontrastista enemmän että on suolatonta ja tosi suolasta samassa ateriassa. Muutoinkin suola kannattaa lisätä ruokaan lopuksi, jää pintaan ja vähempi suola maistuu enemmältä. ;)

      Poista
    4. Vaikka tykkäänkin suolaisesta, mä en ole koskaan lisännyt puuroon, riisiin tms. suolaa. Suolainen puuro on mielestäni vähän pahaakin. Taidan olla sen mielipiteeni kanssa vähemmistössä. Ja joo, totta, kun suolan lisää vasta ruuan päälle, vähempikin pisaa!

      Poista
  5. Tulipa hyvään saumaan tämä postaus, olen just miettinyt, että tuon tyyppisiä ruokia pitäisi ruveta enemmän kokeilemaan. Meidänkin taaperolle uppoaisi varmaan hyvin tortillojen ja pizzojen muodossa uusia kasvismakuja ja muitakin makuja. Ja kun mieskin on vielä tässä viime aikoina ollut varovaisen myöntyväinen siihen, että syötäisiin enemmän kasvispitoisia ruokia niin tästähän saadaan oikein mielenkiintoinen ruokakevät :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, jos tuli inspistä! Etenkin tortillat ovat kyllä nerokkaita. Lapsi luultavasti söisi ihan mitä vain - samaten kuin minä - jos sen käärii lätyskän sisään!

      Poista
  6. Näyttää ja kuulostaa hyvältä! Meidänkin torpassa ykköshitti on "banni", maistuu tilanteessa kuin tilanteessa. Ja popparit ja rippi, mums!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Popparit, kyllä! Ja mä ymmärin pohjanmaalaisena varsin hyvin sen, että syödään rippiä - siellä kun dee muutetaan ärräksi :D

      Poista
  7. Wau! Nyt ihan nolottaa miten yksipuolisesti meillä syödään. Kuulostaa niin herkulliselle ihan vaan nuo aamupalat jo. Meidän kirppu vetäsee puuron jonkun kiisselin kera ja sitten mennään. Ei sillä, että vaikka hyvä syömäinen onkin, niin paikallaan ei malteta pitkää aikaa kerrallaan olla ja turhalle tuntuu väkisin tyrkyttää lisukkeita. Siksipä me edelleen pyritään syömään sen kolmen tunnin välein jotain.
    -Kirpun äippä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika kivan monipuolinen viikosta tosiaan tuli, vaikka ajattelin, että kokonaisuuden hahmottamiseen tarvittaisiin ainakin kuukauden seuranta. Viikossa kun yleensä tehdään ruuat yhden tai ehkä kahden kauppakäynnin antimista, joten aika samat ruoka-aineet siellä katetaan päivästä toiseen. Seuraavan kauppakäynnin jälkeen sitten taas toisista aineksista, vaikka toki perussetit mukana pysyvätkin.

      Päiväkodissahan tuo meidänkin minityyppi vetelee ihan puurolla aamut. Päiväkotipäivinä huomaakin niitä välipaloja tarvittavan, kun taas vapaapäivien isommilla tankkauksilla lapsikin jaksaa hienosti neljän aterian voimin koko päivän. Vaikka jossain kai sanotaan, että tuon ikäisellä pitäisi olla välipaloja aina, mutta jos ei maistu, niin ei maistu.

      Poista
  8. Ihailtavan monipuolisesti teillä kyllä syödään (kelpais mullekin)! :) Meillä on vasta aloitettu soseet, mutta mun on kyllä itse kokeiltava noita pinaattilettuja hunajalla! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pinaattilätyt hunajalla on miehen ja lapsen kummallinen fiksaatio, jota minä en ihan ymmärrä :D Mä haluan omani marjoilla.

      Poista
  9. En muita kommentteja lukenut, mutta syöttekö ollenkaan kalaa? Millä tämä korvautuu kasvisruuassa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei syödä kalaa. Vastaavat rasvahapot saadaan esimerkiksi pellavansiemenöljystä tai -jauheesta, kylmäpuristetusta rypsi- tai hamppuöljystä tai vaikka saksanpähkinöistä. D-vitamiinia taas saa tietenkin auringosta ja lisääksi metsäsienistä (meillä etenkin suppikset ja tatit, joissa jälkimmäisessä d-vitamiinia kyllä vähemmän) ja tuotteista, joihin sitä on lisätty, kuten soijamaito ja rasvalevitteet. Lisäksi otamme d-vitamiinia ihan tablettina.

      Poista
    2. Tuli tuosta ekasta kysymyksestä vielä mieleen, että ilmeisesti et itse juo lehmänmaitoa, mutta annatteko sitä Minimelle? Oot saattanu asiasta joskus kirjoittaakin, mutta kiinnostaa, että miksi et juo maitoa,vaikka noin muuten käytätte maitotuotteita kuten juustoa, jugurttia ja jäätelöä?

      Poista
    3. Meillä käytetään lehmänmaitoa vain silloin, kun tuntuu, että se maun takia on oleellista. Esimerkiksi joissakin leivonnaisissa, vaikka suurimpaan osaan niistäkin löytyy vastaus kasvikunnantuotteista. Vastaus on siis, että emme juo lehmänmaitoa siksi, että juomatta jättäminen on mahdollista.

      Poista
  10. Ihanaa miten paljon kasviksia! Syökö Minime päiväkodissa liharuokaa? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ostoskori tosiaan täyttyy yleensä heti siinä kaupan ensimmäisellä osastolla :) Minime syö päiväkodissa kasvisruokaa.

      Poista
  11. Meillä ei syödä ollenkaan punaista lihaa eikä sitä syö sitten lapsikaan. Neidillä on ikää 1 v 4 kk ja hampaitakin on tullut jokunen, joten jälkiuunileipä ja näkkäri menevät sujuvammin alas (elämä on kovaa, joten paras aloitella kunnon leivillä). Mieliruoat menevät selvästi tuonne kiinalaisen ruoan suuntaan, harmi, että on vähän suolaista, joten ei uskalla antaa kuin ehkä kerran kahdessa viikossa. En ole uskaltanut quornia vielä antaa, kun olen kuullut, että se sieniproteiini voi ottaa vatsan päälle - teillä ei ilmeisesti ongelmia ole ollut. Sormiruoaksi passaisivat varmasti soijapyörykät aika hyvin, tuntuu, että parhaiten maistuu sellainen ruoka, mitä saa itse syödä.

    Kaikenkaikkiaan kadehdittavan ihania ruokia - jos syötte aina noin ihanasti, saatamme muuttaa teille. Eihän se ole ongelma?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Quorni e tosiaan ainakaan meillä ole ollut ongelma. Ja lapsi rakastaa sitä! Ja on tosiaan totta, että pienet lapset taitavat rakastaa juurikin niitä ruokia, joita saavat ja pystyvät syödä ihan itse :)

      Poista
  12. jaksaiskohan sitä raapustaa ylös kohta 3vn viikon eväät, nimenomaan siltä kantilta että se ei ihan perusruokaa voi syödä.. :) oon viimeksi 1½v sitten ravitsemusterapeuttia varten kirjaillut ruokia&määriä. saatiin onneksi tuomioksi että lapsi syö erittäin hyvin ja monipuolisesti ottaen huomioon mitä ei saa antaa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se olisi varmasti lukijoita mielenkiintoista!

      Poista
  13. Voi miten ihanat ruoat teillä! Ihan nälkä iskee katsellessa :) Ja vautsi miten hyvin teidän mini syö! Meidän pieni on pari päivää teidän miniä vanhempi ja annokset on jotain ihan muuta. Typy kyllä syö kaikkea, muttei syö kaikkea. Ei ole ennakkoluuloinen, paitsi kuorien suhteen, eikä salaatinlehdetkään mene, mutta muuten siis syö mitä eteen laitetaan, määrät vaan aia minejä. Aamupuurosta saattaa mennä puoli lusikallista ja kaksi mustikkaa, lounaalla salaatista ehkä juustot päältä ja pari kurkkua ja paprikaa, välipalalla muutamat hedelmän palat, illallisella pari lusikallista ja muutama tuorepala, iltapalalla puoli desiä hedelmiä soseutettuna. Pähkinöitä tai pastaa saattaa vedellä pari kourallista, muuten määrät tosi pieniä. Kasvaa tuo kuotenkin, vaikka kirppu onkin, eikä tunnu nälkää näkevän, että en ole nähnyt syytä tuputtaa ruokaa. Kunnon nälkää odotellessa :) -Pilvi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kyllä hassua, miten eri määrillä ruokaa nämä minityypit voivat vedellä menemään – ja kaikki ihan tyytyväisenä.

      Poista
  14. Meilläkin nyt kaksivuotias on syönyt ehkä kymmenkuisesta samaa ruokaa kuin muutkin. Vaatii kyllä aika lailla mielikuvitusta miettiä joka päivälle kaksi lämmintä ruokaa, vaikka pyritäänkin tekemään niin suuria annoksia, joista riittää parille päivälle. Kiitos sinulle siis parista uudesta ideasta!

    Edessä siintävä päivähoito ruokailuileen hirvittää, kun itse ei käytä mitään puolivalmisteita tai tarjoja herkkuja välipaloiksi. Olisi syytä pystyä vaikuttamaan siihen, että välipalalla olisi tarjolla vaikkapa tavallista leipää ja maitoa kaakaon ja pullan sijaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ainakaan Helsingin päiväkodeissa välipalat ole kaakaota ja pullaa. No Runebergin tortut oli ja laskiaspullat, mutta ne perinneherkut ainakin oma lapseni saa syödä. Muuten välipalat ovat leipää, hedelmiä, kiisseliä, maustettua jugurttia yms. Kahdessa jälkimmäisessä on tietty paljon piilosokeria. Jos ei halua oman lapsensa syövän herkkuja, siitä voi sanoa päiväkotiin.

      Poista
  15. Hienoa ruokaa, mutta pirun kallista varsinkin jos niitä syöjiä on 5-7 niinkuin meillä on... meillä syödään peruskotiruokaa kuten nakkisoppaa, perunaa ja ruskeaa kastiketta, riisii ja kanaa, yms tavallista ruokaa... :-) ja nuorimman allergiat rajoittivat aika pitkään... onneks jo suurin osa saatu takas ruokavalioon... :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No meille tämä on ihan peruskotiruokaa. Kasvissyöjien sapuskat tietty näyttävät vähän erilaisilta kuin sekasyöjän, mutta meille tämä on ihan normiruokaa, ei mitään "hienoa". Onneksi nuorimmaisenne allergiat ovat helpottuneet!

      Poista
  16. Meillä Ipana söi kolmivuotitaaksi kaikkea ja haki kolme kertaa aina lisää, jopa pinaatti ja hernekeittoa. kolmivuotiaana tuli ruokarajoituksia esim. ei enää suostunut syömään riisiä eikä mitään vihreitä kasviksia. neljä vuotiaana tuli lopullinen stoppi eikä tunnu menevän mikään. kalasta tykkää mut mitkään keitetyt kasvikset ei mee. nakkispagettia söis joka päivä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Apua, en tiennyt, että noinkin voi käydä! Mä pelkäsin, että päiväkoti vaikuttaisi jotenkin, kun lapsi näkee, etteivät kaikki syökään niin hyvällä ruokahalulla kaikkea, mitä eteen kannetaan. Näin ei onneksi käynyt ja luulin ruoka-ansojen olevan selätetty. Jaiks!

      Poista
  17. Meidän neidillä (1,5 v) ei varsinaisia allergioita ole mutta yliherkkyyksiä kylläkin. Mm. kala, maissi, tapiokatärkkelys, päärynä, kaura, sitrushedelmät sekä jossain määrin maito, kananmuna ja peruna. Aamuihin ja iltoihin kuuluu 2 desin puuro, lounaaksi ja päivälliseksi sekalaista kotiruokaa ja välipalaksi maustamatonta jogurttia soseella. Ruoat ovat tänään olleet lihamakaronilaatikkoa sekä broiskua riisillä. Lisäkkeinä vihanneksia ja raejuustoa. Huomenna tehdään pitsaa! Ja se on herkkua se!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saan kyllä olla niin onnellinen, että kenelläkään ei ole mitään allergioita. Kuulostaa kovin hankalalta! Toivottavasti yliherkkyydet helpottavat lapsen kasvaessa. Pizza (miehen tekemänä) kuuluu meidänkin koko perheen suosikkeihin!

      Poista
  18. Ihanan näköisiä ja kuuloisia ruokia teillä! Meillä syödään kasvispainotteisesti vaikka sekasyöjiä ollaankinö 2-vuotiaan lempiruoka on tällä hetkellä uunikala, jotq tehdään aina tytön kanssa yhdessä. Hän saa voidella vuoan, kaataa kerman ym sopivaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapsen kanssa on ihanaa tehdä ruokaa yhdessä! Harmittavan usein on vain ihan liian kiire ja nälkäistä sakkia siihen touhuun. Mutta onneksi vapaapäivät ovat olemassa <3

      Poista
  19. Oletko media-alan osaajana ajatellut tehdä keittokirjaa Lähiömutsilta lähiömutseille? Ostaisin. Koska ruuanlaitto on pakollinen rutiini viisi kertaa päivässä (jota se varmaan on kunnes lapset muuttavat kotoa), se urautuu tietyille raiteille tosi nopeasti, joten perhe-elämään sovitettu reseptikirja kiinnostaa aina.
    Omat tenavani ovat jo koululaisia, ja vaikka he söivätkin pienempinä aivan kaikkea, on molemmilla ollut vaiheita, jolloin nirsoillaan, erityisesti kasviksien kanssa. Tällä hetkellä vanhempi lapsista syö aivan kaiken eteen annetun (syytän kasvupyrähdystä), ja nuorempi nirsoilee. Strategiakseni olen ottanut tehdä värikästä ja itselleni mieleistä ruokaa heidän oikuistaan huolimatta, lapset syövät siitä mitä syövät. Ehkäpä he oppivat syömään kaikkea ajan ja tarjonnan myötä. Tulevia aikuisiahan tässä kuitenkin kasvatetaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä idea! kannatan!
      -Anna

      Poista
    2. Hih, no enpä kyllä ole ajatellut, mutta ei se ihan mahdotonkaan ajatus olisi! Strategiasi ruuanlaitossa kuulostaa juuri sellaiselta, mitä itsekin noudattaisin, jos likka alkaisi nirsoilla.

      Poista
  20. Luin tämän jutun tuoreeltaan alkuraskaudessa ja ajattelin, että juuri näin meilläkin sitten syödään! Noh, elämä heitti toiseen suuntaan ja pieni taaperomme onkin allerginen lähes kaikelle mahdolliselle. Nyt syödään niitä ruokia mitä pystytään ja toivotaan mahdollisimman monen allergian häviävän iän myötä. Vielä joskus meidänkin lapsi saa nauttia näin monipuolisesta ja herkullisesta ruokavaliosta! :)

    VastaaPoista

Lähiömutsin kuukauden nostot

Facebookissa

Pinterest

Subscribe