20. raskausviikko

30.5.14

Toukokuu 2014. Raskauden puoliväli on nyt ohitettu virallisesti. Vaikka itselläni on edelleen tunne, että tämäkään kaveri ei tahdo pysyä kohdussa viimeisille raskausviikoille asti, joten puoliväli on luultavammin ohitettu jo viikkoja sitten. Vatsa kasvaa natisten, ja välillä tuntuu kuin vauvan potkut tuntuisivat vatsanahan läpi kädelläkin. En tiedä, onko se mahdollista, etenkin kuin istukka on tälläkin kertaa kohdun etuseinämässä vaimentamassa monotusta.

Tällä viikolla alan syödä luumuja. Joo, just sen takia. Olen syönyt muutaman viikon ajan rautatabletteja, ja ne alkavat rauta-arvojen lisäksi vaikuttaa vatsan toimintaan. Koko ajan on epämiellyttävän ähkyinen olo. Onneksi löydän avun lähimetsästä. Suolilenkit nimittäin! Juokseminen ja luultavasti juurikin juoksuaskeleiden pomppiva liike laittavat kuonat liikkeelle ja valumaan alaspäin. Nyt vain toivon, että pystyn juoksemaan mahdollisimman pitkään, siellä kävelystä ei tähän haastavaan suolistohuoltotehtävään ole.

Käyn raskausajan osteopatiassa, josta kirjoitan myöhemmin lisää. Vaikka mitään erityisvaivoja ei olekaan, hoito väsyttää kropan totaalisesti. Nukahdan jo hoitopöydälle, vaikka en mielestäni ole mitenkään erityisen väsynyt. Hoidon jälkeen en voi tokkuraltani oikein tehdä mitään koko päivänä. Täytyy pitää huoli, että seuraavan hoitokerran jälkeen miehellä on vapaailta, jotta en ole osteopatiapäissäni yksin vastuussa lapsesta.

Huomaan kenkiä laittaessa vatsan olevan ensimmäistä kertaa vähän tiellä. Se ei ole vielä häiritsevää, mutta ero on selvä. Enää ei voi kumartua suoraan alas, vaan pitää kikkailla narut kiinni sivuliikkeellä. Huomaan vatsan tulevan vastaan myös bodypumpin askelkyykkyosiossa. En enää pysty tehdä ihan niin syvää kyykkyä, sillä etujalan reisi osuu vatsaan.

Tällä viikolla on rakenneultra. Esikoisen ennenaikaisesta syntymästä johtuen tutkimuksen suorittaa kätilön sijaan lääkäri. Kaikki on hyvin sen mukaan, mitä ultraamalla voidaan kertoa. Päätöksemme mukaisesti sanomme myös joo, kun lääkäri kysyy, tahdommeko tietää lapsen sukupuolen. Tieto laittaa isot kelat pyörimään ja tuo mielen perukoilta esiin ajatuksia, joiden en tiennyt siellä olevankaan.

Viikonloppuna matkaamme lapsen kanssa kahdestaan Turkuun. Helteinen reissu Ruissaloon on upea, ja mietin, että tällaista kahdenkeskistä loma-aikaa esikoisen kanssa pitää järjestää mahdollisuuksien mukaan myös sitten, kun vauva on syntynyt ja kasvanut tarpeeksi isoksi.

Raskausviikkopostaukset ovat nyt vihdoin ajantasalla, joten blogin rv-pommitus laantuu. Tästä lähtien julkaisen näitä postauksia kerran viikossa, toivottavasti ihan sinne raskauden loppuun saakka.

Kaikki raskausviikko-postaukset täällä. Kuva satunnainen Instagram-otos tuolta viikolta.

Lue myös nämä

25 kommenttia

  1. Aiotko kertoa lapsen sukupuolta täällä blogissa?

    T. Utelias :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katsotaan katsotaan. Muutama sukulainen ei halunnut sukupuolta tietää, mutta lukevat toki blogiani. Hieman hankala yhdistelmä. Itselläni olisi aiheesta paljon ajatuksia kirjoitettavana.

      Poista
  2. Minä kävin raskauteni aikana viimeisen kolmanneksen osteopaatilla. Syyksi että jalka meinasi lähteä alta, joten menin työterveyteen pyytämään apua. Ehdottivat loppuajaksi saikkua ja leffojen katselua. Just. Googlailin vähän ja päädyin osteopaatille. Sen ansiosta lkävin töissä loppuun asti ja olisin mieluusti jatkanut laskettuun aikaan asti.

    Kiva kuulla muiden kokemuksia osteopatiasta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vau! Mä olenkin kuullut, että monet ovat todellakin saaneet siitä apua. Mä testaan sitä nyt ekaa kertaa. Ilman mitään varsinaisia vaivoja, mutta siksi, ettei niitä vaivoja sitten tulisikaan.

      Poista
  3. No kumpiiiii???? Mä en kestä odottaa !!! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Katsotaan, josko sen kerron myöhemmin. Muutama sukulainen ei tahtonut sukupuolea tietää, joten vähän hankalaksi menee, heh.

      Poista
    2. Sun täytyy tehdä joku sellanen varoitus, että nyt tulee juonipaljastus!! Älkää lukeko!! Tai linkki toiselle sivulle, jossa on selkeästi joko vaaleanpunaista tai vaaleansinistä sit varoitus, että ja älä klikkaa jos et halua tietää..

      Poista
    3. Hahah, ehkä jotain sellaista sitten!

      Poista
  4. Mä veikkaan, että Minime saa pikkuveljen. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä veikkaus, 50 prosentin mahdollisuus osua oikeaan :D

      Poista
    2. Eipäs olekaan 50 prosentin todennäköisyys ;) poikia syntyy enemmän, joten kyllä tässä ovat todennäköisyydet anonyymin puolella. Poikia sitten myös kuolee enemmän (ovat onnettomussalttiimpia), joten suhteet tasoittuvat ajan myötä. Vanhalla iällä suhteet ovat sitten jo toisinpäin ja vanhuksista suurin osa on naisia. Piti vaan tulla pätemään, kun kerrankin osui kohta, jossa minulla oli jopa tietoa :D

      Poista
  5. Suosittelen nestemäistä Maltofer-rautavalimistetta. Ei ole ainakaan minulla aiheuttanut ummetusta ja imeytyy tosi hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maltoferia saa myös suklaanmakuisina pureskelutabletteina ihan Herttoniemen metriksen apteekista. Mulle ei ainakaan tullut niistä mitään sivuvaikutuksia ja rauta jopa imeytyi, toisin kuin toisesta kokeilemastani valmisteesta.

      Poista
    2. Mä testasin ekassa raskaudessa monet rautavalmisteet, mutta oikein mikään ei sopinut. En vain muista tuotteiden nimiä. Laitetaan nimi kuitenkin muistiin, olen valmis kokeilemaan melkein mitä tahansa. Tukkoiset oltavat alkaa olla...

      Poista
  6. Et taida blogissa vielä paljastaa pikkuisen sukupuolta, mutta juuri pari yötä sitten näin unta, jossa esittelit ylpeänä suloisen Akseli-pojan ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauska kuulla, että lukijatkin ovat nähneet näitä unia :) Lähipiirrissä kun näitä unia on nähty monessakin makkarissa!

      Poista
  7. Itsellä mikään apteekin rautavalmisteista ei toiminut, vatsa meni aivan sekaisin ja kaiken lisäksi arvotkaan eivät kohonneet niin hyvin kuin olisin odottanut. Anopin vinkistä kävin ostamasta Lifesta Ferrafortea, huippukamaa! Maha toimi normaalisti ja arvot nousivat kohisten. (Mietin miten tämän sanoisi korrektisti, kai sitä ei voi: "kakkostavara" pysyi normaalin värisenä eikä muuttunut mustaksi)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos jollekin tulee yllätyksenä, että ihminen ulostaa, saakoon hän sen järkytyksensä nyt :D Mulla on kyllä arvot nousseet, mutta tukkoinen olo on karsea. Viime raskaudessa testailin monia valmisteita, mutta ne olivat kaikki apteekkikamaa, joten tätä en ole tainnut testata. Kiitos vinkistä!

      Poista
  8. Piti kommentoida Facebookiin laittamaasi tiedustelua Dopplerista ja mainintaasi rauhallisesta vauvasta. Mulla oli kans istukka kohdun etuseinämässä eivätkä juuri mitkään liikkeet pahemmin tuntunu. Joitain muljahteluja silloin tällöin. En oikein osannut pelätä sen kummemmin kun oli vielä eka lapsi, enkä tienny muusta. Ajattelin, että rauhallinen lapsi tulossa, mutta tulikin kaikkea muuta. Äänekäs ja temperamenttinen kaveri sieltä ilmesty, enkä ikinä olisi uskonut sitä kohtuasustelun perusteella.:) Se istukka voi siis hämätä paljonkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla oli myös ekassa raskaudessa istukka kohdun etuseinämässä, joten itselläni muusta ei ole edes tietoa. Esikoinen kuitenkin mellesti ja mojautteli niin että mekko heilui, mutta tämä pikkusisaruksensa sen sijaan rauhallisena möyrii, mikä tuntuu juurikin lähinnä muljahteluna. Toki viikkojen kertyessä voi kakkosenkin elämöinti alkaa tuntua kylkyluissa asti.

      Sain muuten ystävältäni lainaan dopplerin!

      Poista
    2. jospa tämä pikkusisarus onkin rauhallisempi tapaus kuin siskonsa :)

      Poista
    3. Näin voisi ainakin kohtukäyttäytymisen perusteella tosiaan veikata.

      Poista

Lähiömutsin kuukauden nostot

Facebookissa

Pinterest

Subscribe