Purkasta polvi paranee

13.6.14


Mä olen aina tykännyt käydä hammaslääkärissä. Ensimmäisissä muistoissani saan valita hammaslääkärin isosta pyöreästä kulhosta tarran. Kouluiässä pääsin matikankirjojen sijaan lukemaan Aku Ankkaa odotushuoneeseen ja tarkistuksen jälkeen valitsemaan uuden hammasharjan. Aikuisena suuhygienistin hoidon jälkeen olo tuntuu niin raikkaalta kuin suu olisi tuuletettu ja vielä pesty valtoimeen pauhaavassa koskessa.

Hampaisiini ilmestyi ensimmäinen reikä teini-iässä, joten lapsuudessa luotua hammaslääkäripelkoa ei ehtinyt muodostua. Se ensimmäinen reikä järkytti silti. Ei poraamisen takia, vaan siksi, että minulta sellainen löytyi. Olin niin tottunut siihen, että hampaat pysyivät rei’ittöminä ilman sen kummempaa duunia. Vähän sama kuin silloin, kun sain ensimmäisen kerran ruotsin kokeesta numeroksi alle yhdeksän. Kylmäsi. Myöhemmin reikiä on valitettavasti tullut lisää ja ruotsin numerot huonontuneet entisestään.
Xylitol Jenkki haastoi mut pohtimaan omia ja lapseni hampaidenhoitorutiineja. Niitä miettiessäni tajusin olevan jopa hämmästyttävää, miten hampaani pysyivät lapsena niin hyvässä kunnossa. Meillä nimittäin pestiin hampaat vain iltaisin. Silloin se kyllä tehtiin pieteetillä. Seisoimme siskon kanssa vuorotellen sinisen vessanpytyn päällä, kun äiti tai isä harjasi hampaita. Tykkäsin niistä hetkistä. Kiireisessä yrittäjäperhearjessa se hetki oli vain mun ja äidin tai isän. Tajusin hampaiden aamupesun merkityksen vasta teini-iässä, kun huoneestani heräsi välillä samaan aikaan poikkis. Oli mukavampi pussailla, kun oli ensin pessyt hampaat.

Purkkaa meillä kotona jauhettiin aina. Kasarilapsena mulla on toki Hubba Bubba-muistonikin, mutta isä söi Jenkkiä. Oranssia, mustaa ja sinistä. Hänellä oli purkkapötköjä farkkujen takataskussa ja samassa lokerikossa muttereiden kanssa kodinhoitohuoneen pöydällä. Mä jemmailin jauhettuja purkkaklönttejä kirjahyllyssä posliiniesineiden takana myöhempää käyttöä varten. Lättäsin klöntin pari kertaa myös siskoni hiuksiin, minkä seurauksena sisko kulki monta kuukautta hiustöyhtö polkkatukan keskellä törröttäen. Nukahdin usein purkka suussa, ja purkkatahmaa oli hiuksissa ja lakanoissa. Ei kai ihme, että mulle ei annettu lapsena helposti purkkaa (ja miksi niitä pitikin sitten jemmailla kirjahyllyssä).
Teininä aloin ostaa omat purkkani itse. Samoihin aikoihin isäni otti Vaasan Rewell Centerin Kotipizzassa käyttöön kahden purkkatyynyn Jenkki-pakkaukset, joita jaettiin jälkkärinä pizzojen ostajille. Pian isäni innoittamana koko ketjussa ilmaiskarkit vaihtuivat purkkaan. Nykyään isäni ja äitini luotsaavat Rewell Centerin Kotipizzan sijaan Laihian Kotipizzaa, ja purkkapakkauksia jaetaan edelleen kaikissa Suomen Kotipizzoissa. Purkkamiehiä tuo isäni.

Ehkä purkka onkin se syy, miksi kaikkien sisarusteni suut ovat pysyneet hyvässä kunnossa lapsuuden hieman retuperäisestä harjauksesta huolimatta. Hampaiden reikiintymisen pääasiallinen pahis kun on kariesbakteeri. Vastasyntyneellä tätä bakteeria ei vielä ole, vaan se tarttuu ihmiseltä toiselle. Eli yleensä vanhemmilta lapsille. Siitä johtuvat kiellot, joiden mukaan ei saa käyttää lapsen kanssa sama lusikkaa tai pilkkoa lapsen ruokaa omilla aterimillaan. Tartunnan riski on suurimmillaan lapsen ollessa kaksivuotias.
Ja kuunnelkaapa tätä, mikäli keissi on päässyt teiltäkin unohtumaan: Turun yliopiston hammaslääketieteen laitos ja Ylivieskan terveyskeskus aloittivat 1990-luvun alussa Äiti-lapsi -tutkimuksen, jossa mutsit jaettiin kahteen sakkiin. Toisessa äidit jauhoivat säännöllisesti täysksylitolipurkkaa ja toisessa taas ei. Lasten täyttäessä kaksi vuotta, purukumia käyttäneiden äitien mukuloilla oli 71–74 prosenttia vähemmän reikiä hampaissa kuin vertailuryhmien lapsilla. Ksylitolia käyttäneiden äitien lapsista 90 prosenttia ei saantu reikiintymistä aiheuttavaa bakteeria lainkaan. Jatkotutkimuksessa huomattiin, että ero oli selkeästi huomattavissa vielä lasten täyttäessä kymmenen vuotta. Ja tämä kaikki siis sen ansiosta, että äiti on poksautellut purkkapalloja! Aikamoista.

Koska hammashoitotapojen periytymisellä ja etenkin purkan jauhamisella näyttäisi olevan suuri merkitys lapsen suun terveyteen, Minimellä pitäisi olla kaikki hyvin. Nykyään harjaan hampaani välillä myös aamun ja illan välissä. Ennen tärkeää tapaamista, ennen juhlia, siksi kun siltä tuntuu – tai jos vaikka ehtisi vähän pussailla. Käyn tarkastuttamassa hampaani hammaslääkärillä ja samalla puhdistuttamassa ne hammashygienistillä noin puolentoista vuoden välein. Hammaslangan käytössä olisi toisaalta hurjasti petrattavaa.
Purkkaa jauhan aina safkailun jälkeen ja välillä vain freesiyttä tuomaan. Mä olen niitä naisia, jotka pakkaavat pienimpäänkin laukkuun ainakin avaimen, pankkikortin, puhelimen, nenäliinan ja purkkaa. Puuteri ja huulirasva saavat hyvin jäädä, kunhan purkat mahtuvat mukaan. Vaikka mä ajattelen enemmän suun raikkautta, on se myös suun hyvinvoinnin kannalta hyvä juttu. Etenkin nyt ollessani raskaana. Raskausaikana hormonitoiminta nimittäin saa kaiken muun hassun lisäksi suun happamoitumaan. Tällöin hammaspeikot pääsevät kaivelemaan hammasrivistöä helpommin ja aiheuttamaan reikiä.

Minimen hampaat pestään aamulla ja illalla. Alun ongelmien ja hammastahnapohdintojen jälkeen siitä on tullut rutiinia, joka on iskostunut lapsenkin selkärankaan. Tosin lapsen ollessa noin yksivuotias, emme me enää jaksaneet erotella kuka söi ja millä lusikalla. Napostelukulttuuri on meillä vähäistä, ja janoon juodaan vettä. Ja nykyään on onneksi ksylitol-pastilleja, jos pelkää minun tapaani, että lapsi on yhtä hömelö purkansyöjä kuin äitinsä oli lapsena. Lapsen pastillit säilytetään ruokapöydän läheisyydessä omassa purkissaan, siinä purkkakipon vieressä. Lapsi kyllä osaa muistattaa ruokailujen jälkeen, että on pastilliaika.
Seuraava vaihe Xylitol Jenkki -haasteessa on PlusTerveyden minulle tekemä kokonaisvaltainen suun tutkimus. Saas nähdä, tullaanko suu mutrulla takaisin kotiin. Hammaslangan vähäisestä käytöstä saatan saada noottia, ja hammaskiveäkin on luultavasti kertynyt sitten viime syksyn suuhygienistikäynnin. Reikiäkin voi olla, jaiks. Ne pirulaiset kun eivät ole ikinä mulla ilmoittaneet olemassaolostaan kipuilemalla. Toivoakseni saan myös vinkkejä siihen, miten kellertävät kulmahampaani saisi samalle värikartalle muun purukaluston kanssa.

Mutta sitä ennen kertokaahan, miten teillä hoidetaan pienten lasten hampaita? Itseäni kiinnostaisi, minkä ikäisenä olette antaneet lapselle purkkaa? Ja että mitä siitä seurasi? Ksylitoliahan pitäisi jauhaa suussa 5–10 minuutin ajan, mikä ei pastillin kanssa toteudu. Omat lapsuuden purkkapöljäilyt ovat kuitenkin pitäneet purkat tähän asti K18-tuotteina.

Lue myös nämä

37 kommenttia

  1. Mua hämmentää se että tunnun olevan universumin ainut ihminen joka antaa lapselle kaksi ksylitolipastillia kerrallaan, purkin ohjeen mukaan jotta siis kokonaismäärä päivän aikana täyttyisi. Olen saanut ihan hulluna paskaa niskaan sen vuoksi kun olen asiaa ääneen ihmetellyt. Kaikki yhden pastillin ihmiset hyökkäävät kimppuuni, yhyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä annan myös kaksi! T. Suuhygienisti
      Miksi oot saanu asiasta p:tä niskaan?
      Ja 2v:nä voi sitä purkkan syöntiäkin alkaa harjoitella. Vaikka yhdessä äidin kanssa jauhaa hetken ja sitten sylkäisee ...

      Poista
    2. Varmaan siksi että heikkoitsetuntoiset vanhemmat ei kestä sitä että joku mainitsee yhden pastillin olevan vähemmän kukn suositeltu annis. Päiväkodissakin antavat vain yhden mutta siellä en ole uskaltanut asiasta mainita.

      Poista
    3. Kaksihan sitä tosiaan pitäisi antaa. Vuorokaudessa ksylitolia pitäisi saada 5 grammaa, joka täyttyy, kun syö 10 Herra Hakkarainen -pastillia. Ehkä muissakin pastilleissa määrä on suunnilleen sama. Läkerol-pastilleja pitäisi mennä päivässä 8 kappaletta ja esimerkiksi Jenkki Professional -täysksylitolipurkkaa 6 tyynyä 5 gramman ksylitoliannoksen saamiseksi. Jälkimmäisestä löytyy omat purkkansa myös lapsille, eli niissä ei ole lainkaan asesulfaami k:ta aromivahventeena, eli purkan makua pidentämässä.

      Poista
  2. Meidän 2v 4kk tyttö on jo useamman kuukauden syönyt purkkaa ja hyvin sujuu! Kerran on kaivettu autoistuimesta purkan jämiä, mutta muuten on päätynyt aina roskiin tai äidin/isän käteen. Voisi syödä purkkaa vaikka kuinka kauan, joten aina se pitää pyytää pois. Harjoittelemaan siis vaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä pitäisi uskaltaa. Jospa purkasta polvi paranee myös tässä suhteessa :D

      Poista
  3. Meillä kohta kohta 3-veen hampaat on aina pesty aamuin illoin ja se on lapsesta aina ollut kiva tai vähintäänkin ok juttu. Ehkä joku puoli vuotta sitten annoin ekaa kerran purkkaa, niin että yhdessä otettiin ruuan jälkeen ja kun oli jauhettu tarpeeksi sylkäistiin yhdessä roskiin. Muutamat ekat kerrat annoin puolikkaan, sitten kokonaisen. Nykyään muksu vie oma-alotteisesti purkan roskiin noin 10 minuutin päästä, joskus täytyy kyllä muistuttaa kun huomaa että se on sillä vielä tunnin päästä suussa... Hyvin on sujunut, ei mitään ongelmia. Kerran tai kaksi on nielaissut purkan vanhingossa. Pastillejakin tarjoan toisinaan, minä annan myös kaksi!

    Äiti ei aikoinaan antanut mun syödä purkkaa, koska inhosi ja inhoaa edelleen purkan mässyttämistä. En tosin tiedä miksi. Ja sit kun kerran suostui ostamaan, niin pakkohan mun oli vääntää sitä sormen ympärille jne. Ei ihme ettei äiti tykännyt :) Hiuksiin en onnistunut sitä sentään sotkemaan. Muistaakseni lukioikäisestä asti (nyt 32) olen syönyt purkkaa aina aterioiden jälkeen, juurikin sen suun raikastamisen takia. Mulla on myöskin aina purkat mukana, ja tykkään että nykyään aika monesta ravintolasta saa purkat lähtiäisiksi. Chico'sissa tuotiin myös lapselle oma junior-purkka, pisteet siitä heille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kyllä onni, että lapsen hampaiden pesu on meilläkin kaikista toimenpiteeseen osallistuvista kivaa tai just vähintäänkin ok.

      Huippua, että monesta ravintolasta saa nykyään purkkaa. Ja pisteet Chico'sille junior-purkista. Pitkääkin vinkasta niistä vanhemmilleni, heillä kun kuitenkin on paljon lapsiasiakkaita.

      Poista
  4. Apua, onkohan peliä vielä menetetty, kun en ole syönyt purkkaa ja lapsi on jo (huimat) 8 kk?? Täytyypä aloittaa aktiivisempi jauhaminen :) Hampaat tosin pesemme lapsen kanssa aamuin illoin ja molemmat omilla fluoritahnoilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei siinä ainakaan menetä kuin purkan hinnan :) Musta on kivaa, että joku näin hauska tapa on oikeasti myös terveellinen juttu :D

      Poista
  5. Oho, onpa sulla kauniit hampaat! :) Onko ne ihan luonnostaan noin valkoiset?
    t. kade keltahammas

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No voi kiitos! Musta tuntuu, että kaikki ajattelevat aina omia hampaitaan keltaisempina kuin mitä muut ne näkevät. Ainakin, mitä olen kaveripiirin kanssa hampaista puhunut. Luonnostaan ovat tuon väriset, mutta tosiaan kulmahampaat ovat selvästi muuta rivistöä keltaisemmat. Toki mulle kelpaisi vähän kirkkaampi hammaskalusto kokonaisuudessaan, mutta etenkin ne kulmahampaat tahtoisin saada väriltään sopimaan riviin.

      Poista
  6. Meillä 1v10kk jauhaa mäyskyttää purkkaa sujuvasti :) Varmaan hyvin lapsikohtaista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vau, rohkeaa, hihi! On kyllä totta, että varmasti on lapsikohtaista. Tämäkin. Pitää ehkä uskaltaa koettamaan meidänkin!

      Poista
  7. Enpä oo tullut miettineeksikään purkan antamista lapselle, joka on nyt 2v 4kk. Muumipastilleja saa aina kaksi ruokailun jälkeen ja joskus muulloinkin. Hoidossa antavat Läkerol-pastilleja, ja niitä poika kotonakin joskus haluais, mutta ne tarttuu hampaisiin, pastillin sekaista kuolaa valuu ympäriinsä jne.

    Omien hampaitteni tilanne huolestuttaa. Vuosi sitten ne laitettiin kuntoon, mutta nyt syö käytännössä katsottuna koko hereillä olo aikana, koska se on ainut tapa pitää paha olo poissa. Aika usein pahan olon karkoitukseen tulee syötyä pieniä hedelmäkarkkeja... Todella terveellistä. Jospa tää pahoinvointi tästä pian helppais ja hampaat antaisi anteeksi tämän useamman viikon mässytyksen :O

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me saatiin tän kamppiksen takia testiin noita Läkerol-pastillejakin. Yllätyin! Mä välillä napsin toffeen makuisia makeanhimooni. Liiallisen käytön aiheuttamat laksatiiviset vaikutukset ovat tässä raskaustilanteessa vain ihan jees :DDD

      Uh, joo, aika monille napostelu tosiaan pitää sen pahoinvoinnin edes asteen vähemmän kamalana. Toivottavasti pian helpottaa!

      Poista
  8. Meidän 2v 2kk tyttö saa aina ruuan jälkeen ksylitolipastillin ja iltaisin pestään hampaat. Tiedän, että aamuisinkin pitäisi, mutta se ei tytöstä oo ollenkaan kivaa ja aamuisin löytyy kyllä muutakin puuhaa kuin tappelu hammaspesusta. Hammasharjana tyttö käyttää sähköhammasharjaa, joka on huomattavasti tehokkaampi ja tarkempi puhdistaja kuin normi hammasharjat. Purkasta lapsi tykkää hirveästi, kun aina välillä saa, muttei ole vielä oppinut sylkemään sitä pois, vaan nielaisee menemään, niin en kovin usein uskalla antaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei joo, sähköhammasharja lapselle on ollut ajatuksissa jo pitkään. Jospa viimeistään joululahjaksi. Tai jo isosisko-lahjaksi vauvan syntyessä.

      Poista
  9. Itselläni ei ole edelleenkään kolmeakymppiä lähestyvänä ollut yhtään reikää hampaissa.
    Kiitos tästä kuulunee juurikin vanhemmilleni, sillä heillä molemmilla on aina ollut hyvin huonot hampaat. Paljon reikiä, hammaskiveä ja muita ongelmia..
    Sain ensimäisen karamellikokemukseni vasta lähempänä 2-vuoden ikää, sillä perheen nuorimmalta oli tuo sokerinen herkku helppo kieltää infoamalla lähipiiriä, ettei karkkia yksinkertaisesti anneta lahjaksi tai tarjota muuten. Mitä ei ollut maistanut ei osannut myöskään vaatia. (Pikkuveljeni kyllä osasi karkkinsa vaatia jo nuorempana kun minäkin sitä vieressä söin..) Sokerin makuun sitten päästyäni rajattiin tuo herkku vain yhteen päivään viikossa. Perinteikkäästi lauantai oli se karkkipäivä. Vielläkään en ole makealle yhtään perso, enkä edes muista, koska olisin sitä ostanut.
    Paljon on foliohattupiireissä puhuttu, että fluori on suurta myrkkyä. Kehoitetaan valitsemaan fluoriton hammastahna jne. Kuitenkin silloin parivuotiaana äitini sai juurikin oman hammashistoriansa vuoksi mahdollisuuden osallistua testiryhmään, jossa tutkittiin Fludent-tablettien vaikutusta jälkikasvuun. Seuraavat 10 vuotta hammaspesurutiineihin kuuluikin sitten se imeskeltävä fluoritabu. Hampaat meilläkin pestiin vain kerran päivässä, koska hammaslääkärissä näin sanottiin olevan parempi kuin liiallinen harjaus.
    Tupakoitsijana yritän aina välillä skarpata sen purkansyönnin suhteen, mutta edelleenkin se purkkapaketti jää pyörimään laukkuun käyttämättömänä. Lapsenakin sitä suostuin syömään vain satunnaisesti, kun en vain koskaan ole sitä jaksanut jauhaa edes sitä 10minuuttia. Vielläkin äiti tuo aina laivalta tuliaisiksi sellaisen pahvipaketin Jenkki-purkkaa.. Avaamattomina seisovat keittiön kaapissa..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vau, sulla on superhampaat, mahtava juttu!

      Ja ai niin, ne karkit! Meilläkään ei karkkia syöty. En tiedä tarkasti, kuinka vanha olin, kun ekan kerran karkkia maistoin. Varmasti lähempänä kouluikää, sillä muistan sen hyvin. Olin kaverin luona, ja saatiin kaverin äidiltä lakupötköt. Muistan sen pöyristyksen lakua mutustaessani: MITÄ TÄMÄ ON? En siis ollut osannut kaivata karkkia, koska en tiennyt sellaista olevan olemassakaan. Mäkään en ollut makean perään juuri ollenkaan, kunnes raskaudessa kaikki kääntyi päälaelleen. Ja imetys ja suklaahimot, huhuhuh! Onneksi tilanne kuitenkin tasaantui ja tässä raskaudessa en ole makeaa erityisemmin himoinnut.

      Mutta tällä karkittomuudellakin saattaa olla iso vaikutus siihen, että reiät tulivat vasta niinkiin myöhään. Paitsi ironista kyllä, karkit tulivat sitten teini-issä sen jälkeen, kun olin viettänyt vuoden karkkilakon :D

      Lapsen kanssa ei olla oltu ihan niin tarkkoina karkin kanssa. Ettei tule kielletyn hedelmän kiusausta, kuten itselleni vähän kävi. Ekat sai vahingossa viime talvena yhdessä bloggaajatapaamisessa, kun ihmiset eivät aina hoksaa kysyä, saako lapselle antaa karkkia. Sittemmin silloin tällöin suklaata mutustetaan, mutta karkkipusseja ei ostetaan oikeastaan ikinä. Ei siis tarvitse kaupassa tuskailla karkkihyllyllä, koska lapselle ne nyssykät eivät merkitse mitään.

      Mä olen kans syönyt jotain fluoritabuja lapsena, mutta sitten ne kiellettiin juurikin sen fluorin takia? Samaten kuin se mönjä, mitä hammaslääkärissä aina lapsuudessa siveltiin tarkastuksen jälkeen hampaat. Vai muistanko ihan väärin?

      Poista
    2. Kyllä Fludent-tabletteja edelleenkin apteekista saa ja niitä kehoitetaan antamaan heti kun lapsi osaa imeskellä tabun, mutta annostuksessa tulee huomioida juomavesi ja muut mahdolliset fluorin lähteet. Nyt näkyy olevan 0,25mg fluoridia yhdessä tabussa.
      Muistan myös tuon hampaisiin siveltävän mömmön lapsuudestani. Teininä ja aikuisiällä ei sitä enään laitettu ja olinkin hyvin ihmeissäni kun viime talvella kävin hygienistillä ja sain jälleen sen tahmamönjän pintoihin lopuksi. :D Sekin on siis tehnyt comebackin.

      Poista
    3. Ööh, ei kehoteta yleisesti. Eli fluoritabletteja kuulu käyttää kuin erityisissä tapauksissa. Liiallinen fluori on haitaksi. 2x hampaidenpesu fluorihammastahnalla päivässä riittää. Pienillä lapsilla pitää olla sellaista tahnaa, joissa fluoria on vain 500ppm – tämmöisiä ei montaa hammastahnamerkkiä ole.

      Nimimerkillä omassa hampaissa valkoisia pilkkuja sen vuoksi, että lapsena syötettiin (turhaan, koska oli silloin yleinen tapa) fluoritabletteja...

      Poista
    4. Kaverilleni tuli kans valkoiset pilkut hampaisiin niistä fluoritableteista. Ja pilkkuhampaana menee kans loppuelämän.

      Me käytimme lapsella ensin luonnonkosmetiikan hammastahnaa, jossa ei ole lainkaan fluoria. Nyt sitten ollut käytössä ihan Oxygenolin lasten hammastahna. Mutta siinä on kyllä fluoria 1000 ppm. Hammastahnasuositukset otetaan siis mielellään vastaan.

      Pohdintani fluorista ja vauvan hammaspesusta löytyy täältä.

      Poista
    5. Itse en suosisi Oxygenolin tahnoja ihan jo pelkästään sen vuoksi, että niissä on parabeeneja säilöntäaineena. :/ Oxygenolin "Pikkulasten Muumi" -tahnoissa kyllä on vain se 500ppm F (niiden muissa lastentahnoissa on tosiaan fluoripitoisuus se 1000).

      Meillä käytetään tätä Elmexin lastentahnaa, jossa mainostetaan "1. hampaasta 6. ikävuoteen" ja on se 500ppm F:
      http://www.gaba.fi/fi_FI/737/elmexin-lasten-hammastahna.htm?Brand=elmex&Subnav=Toothpastes&Product=24072

      Jossain Oral-B:n Nalle puh -tahnassa on muistaakseni myös 500 ppm ja apteekistakin taitaa vielä joku löytyä...

      Poista
    6. Elmexistä muuten vielä lisäys, että se ei sisällä natriumlauryylisulfaattia (joka saattaa joillekin esim. aftoja tehdä).

      Poista
    7. Muumi-hammastahapurtelo kaapista löytyy, mutta en kyllä löydä sisällysluettelosta parabeeneja. En tosin ole mikään INCI-mestari. Fluoria tässä on 1000 ppm, ikäsuositus 2–6-vuotta. Onko näitä siis vielä nuoremmille, vai puhutaanko samasta tuubista?

      Itse käytetään Frantsilan fluorillista hammastahnaa, joten tuntuu kurjalta käyttää tuollaista lapselle. Mutta kun fluorin haluamme, eikä luonnonkosmetiikalta löyty lapsille fluorillista hammastahnaa. Ei ainakaan vuosi sitten ollut, tuoreinta tilannekatsausta en tiedä.

      Laitan muistiin tuon Elmexin hammastahnan, kiitos vinkistä!

      Poista
    8. Kehoitetaan-sanalla tarkoitin sen purkin kyljessä lukevaa annostusohjetta, että ei ennenkuin lapsi osaa imeskellä sen. En sitä, että mikään muu taho sitä suosittelisi syömään kuten vaikka d-vitamiinia. :) Pilkkuhampaisuuden estämiseksi siinä on myös juuri se lisäteksti, että pitäisi huomioida muut fluorin lähteet.
      Otinpa nyt vain ne alkujaankin puheeksi kertoakseni omasta hammashoitohistoriastani. Omalla kohdallani uskon niillä selvästi ollut positiivista vaikutusta. Jos luit alkutekstin, niin tämä selviää siitä. Meillä myöskin mittautettiin testiryhmäläisillä kotipihan kaivoveden laatu (tänään asiasta äipältä kyselin) ennenkuin tultiin hyväksytyiksi tähän Fludent-tablettiryhmään.

      Poista
    9. Onkohan inci muuttunut eikä Oxygenolin sivuillekaan päivitetty? :o

      http://www.oxygenol.fi/lastenhammastahnat/muumi#8877
      " Ainesosat
      Aqua, Hydrated Silica, Sorbitol, Glycerin, Xanthan Gum, Titanium Dioxide, Sodium Lauroyl Sarcosinate, Aroma, Sodium Fluoride, Sodium Saccharin, Sodium Methylparaben, Sodium Ethylparaben, CI 42051
      "

      Poista
    10. Ja Muumia on siis tosiaan toinenkin versio: http://www.oxygenol.fi/lastenhammastahnat/pikkulasten-muumi

      Poista
    11. Maija: Vau, siinä onkin menty tarkasti, kun on kotipihan kaivonkin arvot mitattu!

      Ano: Ei, ei oo inci muuttunut, vaan johtuu juurikin INCI-urpoudestani ja liian myöhään suoritetusta ratsiasta peilikaapille. Ei kyllä enää osteta Muumia ei. Mä en jotenkin ole edes ns. normihammastahnoihin siirtymisen jälkeen miettinyt, mitä ne sisältävät. Kun olen jotenkin kelannut, että yhtä hyviä ja huonoja ovat kaikki. Mutta eihän se niin ole lainkaan! Onneksi mulla on fiksuja lukijoita. Kiitos oppitunnista ja vinkistä! :)

      Poista
  10. Meille neuvolan hammashoitajan luennolla lapsen ollessa 6kk hammashoitaja sanoi, että yksi pastilli riittää ja että se 2kpl on lähinnä valmistajan kikka yrittää saada ihmiset syömään (ja sen myötä ostamaan) enemmän niitä pastilleja ja purukumeja. Tiedä sitten pitääkö paikkansa, mutta meillä on lapsi saanut tyytyä yhteen. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, mistäs näistä tietää. Suositukset monen asian suhteen muuttuvat vuosien kuluessa suuntaan ja toiseen. Me päästiin kyselemään ksylitoliasioista Cloettalaisilta tän yhteistyön ansiosta. Heillä työskentelee myös yksi hammashoitaja (tittelistä en nyt ole ihan varma, mutta hammashuollossa on tehnyt uraa aikaisemmin). Hän sanoi kauhistellessani kymmenen pastillin päiväsuositusta, ettei sillä määrällä lapselle ole niin isoa merkitystä. Enemmänkin merkitystä on sillä, että lapselle opetetaan tapa hoitaa hampaitaan myös ksylitolilla.

      Poista
  11. Mä olen pilannut omien hampaideni kiilteen tuoremehuilla ja hedelmillä. Lähisuvussani on paljon lapsuusiän (1. tyypin) diabetesta, joten en saanut kotona juuri koskaan makeaa. Korvasin teininä karkit tuoremehuilla ja hedelmillä niin suuressa määrin, että niistä kärsivät sekä hampaat että vatsa. Hammashoidossa ei koskaan ole puhuttu muuta kuin karkkien, leivonnaisten ja limppareiden vaaroista, vaikka voi sitä näemmä hampaansa terveellisimmilläkin aineilla pilata..

    Kohta 1,5 v. tyttären kanssa mennään niin pitkään ilman makeita (hedelmiä ja marjoja tietysti!) kuin hyvältä tuntuu. Totaalikieltokaan ei ole hyvä juttu.. Hampaat harjataan 2 x päivässä ja Hakkaraisia syödään ilolla :) Täytyykin nostaa annostus kahteen per ateria. Kiitos tästäkin kirjoituksesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen kans miettinyt, että on ihan pöljää juoda aamulla tuoremehua. Mutta kun se on silloin niin hyvää ja raikasta! Muuten en mehuja juo, mutta hedelmiä syön paljon. Nyt kesällä sitten hedelmien tilalla enemmän marjoja.

      Poista
  12. Aiheen vierestä menee ja lujaa, mutta mistä saa noin ihania korviksia mitä sulla kuvissa on :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aina ihanille korviksille on sijaa keskusteluissa :D Ne ovat Uhana Desingnin http://www.uhanadesign.fi/

      Poista
  13. Mattimyöhäisen kommenttina: tiesittekö, että Jenkkejä ei tehdä Suomessa? Mulle selvisi vasta tämän jutun myötä http://www.hs.fi/kuluttaja/a1305859694240 Kokeilin viisastuneena Xylimaxin salmiakkisekoitusta, mutta sen maun kestävyys osoittautui pieneksi pettymykseksi. Ajattelin silti antaa Xylimaxille vielä uuden mahdollisuuden. Toistaiseksi ei ole ollut Jenkin Mintmixin voittanutta.

    -Elina

    VastaaPoista

Lähiömutsin kuukauden nostot

Facebookissa

Pinterest

Subscribe