Sinne nalleperheen naapuriin

30.7.14

Kävimme taannoisen Pohjanmaan-reissun yhteydessä perheen kanssa Ähtärin eläinpuistossa. Mulla on eläinpuistoista noin yleensä kaksijakoiset fiilikset, mutta Ähtäri osaa jollain tavalla olla sympaattinen. Se on rakennettu keskelle metsää, ja puistossa kävellessään tuntuu kuin olisi oikeasti eräjormailemassa. Havupuu tuoksuu ja hongat humisevat.

Puiston asukkaat ovat havumetsävyöhykkeeltä tuttuja tyyppejä. Me päästiinkin ihastelemaan muun maussa ilveksiä, susia ja hirviä. Vekkuleimpia olivat puiston vetonaulat: karhut. Ne pulahtivat uimaan, telmivät ja kiipeilivät. Tuntui, että niillä oli ihan oikeasti hauskaa. Muutenkin eläimet vaikuttivat ainakin vähän onnellisimmilta Ähtärissä kuin muissa vierailemissani eläintarhoissa. Aitaukset olivat isoja, ja naapuriin oli jätetty hajurakoa. Vain häkkiin ahdettujen pöllöjen kohdalla alkoi ahdistaa.

Meidän retkiseurueen muonituksesta vastasi Ähtärin lähipaikkakuntien kuppilat, mutta jos olisi vain ollut mahdollista, mukaan olisi kannattanut ottaa eväät. Puistossa oli useita rauhallisia eväspaikkoja ja laavuja, joissa eväitä popsiessaan olisi metsäläistunnelmaan päässyt sisään vielä paremmin. Käivärän paistoonkin puiston reittien varrella oli useampi kaasugrilli sekä nuotiokatoksia.

Lapselle retki Ähtäriin oli selvästi elämyksellinen juttu. On jännää, mitkä asiat lapsille jäävät mieleen. Meidän minityyppimme vaikutuksen tekivät etenkin karhut, ja nalleista on tarinoitu paljon reissun jälkeen. Vielä siistimpää taisi kuitenkin olla se, että kaikilla meillä kolmella oli samanlaiset pinkit Ähtäri-rannekkeet. Sitä on muisteltu hartaudella monet kerrat. Tiimirannekkeet, onhan se nyt siistiä!

Lue myös nämä

8 kommenttia

  1. Oi Ähtärin eläinpuisto on niin nostalginen! :) Entrancen suhteen ovat tehneet viimevuosina onnistunutta faceliftiä, ja muutenkin kyllä tykkään kovasti paikasta. Tosin varmaan enimmäkseen juuri noista nostalgiasyistä. Mutta kuten sanoit, jotenkin eläinten puolesta ei tuolla tule paha mieli. Kivat kodit heillä. Meidän esikoiseen teki ensivisiitillään kaksivuotiaana isoimman vaikutuksen huoltopakettiautot ja karhuaitauksen traktorinrengas... Samoin kuopuksemme tänä vuonna (kuin myös melkein 2 v.) Skanssenilla ihastui kaivonrenkaisiin. Että näitä nähtävyyksiä me sitten maksamme heidät katsomaan... ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehee, karhuaitauksen traktorinrengas :D Nää on just näitä, joiden hienoutta aikuinen ei tajuaisikaan! Mutta joo, ihan totta, nostalginen on hyvä sanan kuvaamaan Ähtärin eläinpuistoa. Just hyvällä tavalla kasari.

      Poista
  2. "Käivärän paistoonkin puiston reittien varrella oli useampi kaasugrilli sekä nuotiokatoksia."

    Mikä on käivärä? Joku pohjanmaalainen juttu?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyrsä, käyrä eli tutummin grillimakkara/-nakki... :D

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    3. Rakkaalla soijanakilla on monta nimeä :D

      Poista
  3. Ainakin kotkien kohdalla kuulemma usein ihmiset kuvittelevat niiden tarvitsevan paljon tilaa. Villi ja vapaa, majesteettinen lintu ja niin edespäin. Mutta jos niille rakennetaan iso häkki, jäävät ne istumaan oksalle ruokintapaikan viereen. Sosiaalisemmat ja älykkäämmät linnut taas tarvitsevat enemmän tilaa tai turhautuvat. Samoin esim. leijonat laitetaan usein isompaan häkkiin kuin apinat, vaikka jälkimmäinen tarvitsisi enemmän tilaa. Toisaalta millekään eläimelle ei oikein voi olla liian iso häkki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei oikein tosiaan voi olla liian iso häkki millään eläintarhan eläimellä. Lintujen puolesta tulee aina paha mieli siksi, että mielestäni niiden pitäsi päästä kunnolla lentämään, liitämään.

      Poista

Lähiömutsin kuukauden nostot

Facebookissa

Pinterest

Subscribe