10 keinoa parantaa lapsen nukahtamista ja unta

20.5.15

Ei ole muuten mikään pikkujuttu etenkään lapsille tuo nukkuminen. Tiesitkö, että lasten kasvaminen tapahtuu nukkuessa? Tämä johtuu siitä, että kasvuhormonia erittyy vain syvässä unessa. Aivot kehittyvät taas REM-univaiheessa, minkä takia pienet tarvitsevat paljon unta, ja päiväunetkin olisi hyvä säilyttää päivärutiinissa mahdollisimman pitkään. Tutkimusten mukaan liian vähäinen uni näkyy lapsissa levottomuutena ja oppimisvaikeuksina. Unien kautta myös käsitellään ja järjestellään päivän aikana koettuja asioita.

Vaikka meillä nukutaan nyt taas vaihteeksi ihan hyvin vallitsevaan elämäntilanteeseen nähden, ei olisi ollenkaan pöllömpi ajatus parantaa lasten unenlaatua entisestään. Saisi siinä sivussa sitten itsekin nukuttua paremmin. Olin kuuntelemassa Unikulman perustajan ja ergonomia-asiantuntija Vesa Tuomisen sekä fysioterapeutti Karoliina Kalliokosken luentoja lapsen hyvästä unesta ja poimin sieltä kymmenen kohtaa, jolla parantaa lapsen nukahtamista ja unta:

1. Lapsen unirytmin luominen jo kohdussa. Vauvalle on mahdollista luoda unirytmin perusteet jo kohdussa. Äidin kannattaakin raskauden aikana elää mahdollisimman säännöllistä elämää.

2. Nukkumaan meneminen ja herääminen kellontarkasti. Nukkumaan kannattaa mennä aina samaan aikaan, oli sitten loma tai viikonloppu. Erityisen tärkeää on herätä aina samaan aikaan. Kroppa ehdollistuu ja tottuu rytmiin nopeasti, ja uni on parempaa. Tämä johtuu siitä, että rytmin ansiosta syväuni tulee illalla nopeasti ja aamulla elimistön luonnolliset herätysmekanismit toimivat. Unirytmi on tärkeää kaiken ikäisille.
3. Lipsahdukset iltarutiineissa paikataan päiväunilla. Etenkin valoisina kesäpäivinä illat saattavat vahingossa venähtää myös lapsiperheissä. Siitä huolimatta aamurytmiä ei saisi sekoittaa, vaan valvotut iltatunnit paikataan päiväunilla. Siinä on järkeä muutenkin kuin rytmin säilymisen kannalta: päiväunet ovat tutkimusten mukaan tuplasti tehokkaampia palauttajia kuin loppuyön unet.

4. Älä suojaa sänkyä hengittämättömillä materiaaleilla. Muovitetut froteet ja muut lastensängyissä yleisesti käytettävät muovisuojukset eivät hengitä ja haittaavat siksi unta. Tilanteen mukaan suojuksena kannattaa mieluummin käyttää lakanan alle taitettavaa froteepyyhettä tai apteekeissa myytäviä sairaalakäyttöön suunniteltuja kroonikkolakanoita (toim. huom: myös marketeista saatava kertakäyttöinen Muumi-hoitoalusta sopii lakanan alle sujautettavaksi).

5. Älä kierrätä patjoja ja petivaatteita. Kierrätys on mahtava juttu, mutta lasten petivaatteita ja patjoja ostaessa sitä sietää harkita. Lastenpatjoissa yleisenä materiaalina käytetty vaahtomuovi muodostaa materiaalina kuin tuhansia pieniä kuppeja, joihin pissat ja muut vahingot jäävät muhimaan. Maitoinen puklu on näistä vahingoista pahin homeen aiheuttaja. Pahimmillaan patja voi olla ihan musta, mutta vaahtomuovissa home ei aina edes näy. Helsingin Yliopiston kanssa tutkimusyhteistyötä tekevä Unikulma keräsi tutkimuskäyttöön asiakkailtaan 50 pinnasänkypatjaa. Unikulman mukaan niistä jokainen oli ollut homeessa.
6. Iltapala puolitoista tuntia ennen yöunia. Kun ruuansulatus jyskyttää täysillä, ihminen kyllä nukahtaa, mutta ei pääse tarpeelliseen syväunivaiheeseen. Siksi iltapala pitäisi kattaa tuntia–kahta ennen nukkumaan menemistä.

7. Lapsen osallistuminen unipaikan rakentamiseen. Unille käymisen pitäisi olla kivaa, minkä takia lapsi kannattaa ottaa mukaan sänkykaupoille sanomaan mielipiteensä. Itse valitut liinavaatteetkin voivat tehdä ihmeitä unimukavuuteen.

8. Tyynyjen peseminen. Tyynyt pitäisi pestä 5–6 kertaa vuodessa. Oksennusrallien sekä mahdollisten pukluvaiheiden aikana tietenkin useammin. Likainen tai jopa homeinen tyyny voi aiheuttaa esimerkiksi silmä- ja korvatulehduksia sekä iho-ongelmia. Tyynyjen pesussa yleisin virhe on käyttää liikaa pesuainetta, joten annostele pesuainetta maltillisesti ja käytä mieluiten nestemäistä ainetta. Jotta tyyny peseytyisi kunnolla ja säilyttäisi muhkeutensa, pese yksi tyyny kerrallaan ja laita pesurumpuun tennispallo. Tyynyt pitäisi uusia kahden vuoden välein.

9. Vaihtele tyynyn paikkaa. Ihmisellä on tapana kääntyä unissaan sille kyljelle, jossa on parhaiten happea. Siksi seinän viereen asetetussa sängyssä oleva lapsi nukkuu kasvot huonetta kohden ja sinä käännät selkäsi puolisollesi. Kun nukkuu vain toisella kyljellään, ergonomia kärsii. Vauvoilla saattaa jopa kallo alkaa muotoutua toispuoleisesti, minkä takia heitä pitää nukuttaa eri kyljillään. Isommilla lapsilla ja aikuisilla kannattaa heittää tyyny jalkopäähän aina vuoroviikoin.
10. Huijaa unta valolla ja varjolla. Suomessa valoisat kesät ja pimeät talvet haastavat kropan, joka saa energiaa auringosta ja taas väsyy pimeydessä. Tämä näkyy myös lasten nukkumisessa ja nukahtamisessa. Pimennysverhot kesäisin ja ajastettu kirkasvalolamppu talvisin saattavat auttaa.

Miltäs kuulostaa? Meillä tyynyjen paikoilla ei ainakaan ole mitään väliä, kun lapset pyörivät joka tapauksessa miten sattuvat. Tapamme aloittaa iltatoimet iltapalalla ja hyvissä ajoin onkin hyvä juttu, sillä sapuskan ja nukahtamisen väliin jää tuo puolitoista tuntia. Paitsi imetän vauvan vielä ennen unia. Me nukutaan tällä hetkellä kaikki muovitetulla froteella, sillä parisängyssämmekin on imetystulvien ja välissä koisivan vauvan takia suojukset. Tarkoituksena on kyllä ollut hankkia kestävä ja hygieeninen villainen kosteussuoja, joka plokkaa kosteuden kuten villavaipatkin, mutta hengittää.

Nämä ohjeet eivät siis tietenkään päde joka muksuun. Onhan meilläkin yhden perheen sisällä kaksi ihan erilaista lapsinukkujaa. Kannattaakin napata omaan perheeseen sopivat neuvot päältä. Itse aioin ainakin nyt isikesän ajan nukkua silloin tällöin hyvillä mielin tuplatehokkaita perhepäikkäreitä.

Lue myös nämä

26 kommenttia

  1. Muumien lisäksi (kotimainen?) Helmi tekee patjansuojuksia, siis kertakäyttöisiä ja saa vaippaosastolta prismasta ainakin.

    VastaaPoista
  2. Tuo tutkimus, jossa 100% patjoista oli homeessa, mietityttää (ja hieman epäilyttääkin)
    Onko siitä tarkempaa tietoa saatavilla jossain?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se ei ollut varsinaisen tutkimuksen tarkoitus, vaan se huomattiin patjoja kerätessä. Unikulma siis oli antanut uudet patjat tilalle ilmaiseksi, kun tuo vanhansa tutkimuskäyttöön. Kuten postuaksessakin mainitaan, tämä on siis ihan Unikulman (Vesa Tuominen) kertomaa, joten sillä varauksella siihen voi suhtautua.

      Poista
    2. Huomasin, että myös muun muassa MTV on kirjoittanut vauvojen patjojen homeisuudesta (Unikulman tiedotteen perusteella). Savon Sanomien alta löytyy tuo Unikulman tiedote kokonaisuudessaan mainospaikalta, jos kiinnostaa lukea.

      Poista
    3. Lapsellista-blogissa on Unikulman edustajan vastaus aiheesta myös. Kuulemma 50 saatua patjaa olivat silminnähden mustapilkkuisia (homeessa), eikä niitä ole testattu. Ööh, mitenkä mä nyt tän kauniisti sanoisin. Ehkäpä näin, että Unikulman patjaotos ei nyt oikein taida vastata normaalia lasten/vauvojen käytössä olevien patjojen jakaumaa (koska oikeasti, kuka laittaisi lapsensa sänkyyn mustapilkkuisen patjan??).

      Poista
  3. Toi päiväunijuttu on kyllä vähän kakspiippuinen juttu. Toivoisin, että meidän lapsi nukkuisi, mutta ei nuku. Päiväkodissa lopetti nukkumisen 2,5-vuotiaana. Kun nukkui vielä päiväunet, nukahti kotona yöunille kello 23. Nykyään vajaa 3-v. nukahtaa yöunille ilman päiväunia klo 21 ja herää ennen kahdeksaa. Kotona olisi lopettanut päiväunet jo 2-v, mut sitten aloitin uudestaan vaunutteleen ja sain puoli vuotta vielä meneen. Lopulta ei nukahtanut edes autossa päiväunille.

    Väitän siis, että meidän lapsi ei niitä tarvitse. Toki sitä korttia ei kokeiltu, et jos lapsi herätettäisiin 5.30.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ei nuku kolmevuotias meilläkään enää, mutta sillä erotuksella, että monena päivänä selkeästi ne tarvitsisi. Päiväunet loppuivat pikkuveljen syntymään. Se kahden tunnin päiväunitaistelu, jonka jälkeen sekä lapsi että nukuttaja (ja mukana pakosta oleva vauva) ovat puolikuolleita väsystä ei ole sen arvoista. Se ollaan huomattu, että lapsi alkaa nykyään väsyä v asta samoihin aikoihin kuin me aikuisetkin, siinä päivällisen jälkeen. Siksi ollaankin silloin tällöin otettu myöhäiset torkut niihin aikoihin. Onneksi hän päiväkodissa sentään nukkuu. Monina iltoina kun voisi tuntematonkin sanoa, onko tullut nukuttua päiväunet vai ei.

      Poista
    2. Päiväkodissa on niin paljon enemmän virikkeitä ja touhua niin siellä uni monesti tuleekin enemmän tarpeeseen. Hälinä ja meteli käyvät lapsenkin jaksamisen päälle ja se hetken rauhoittuminen on tosi hyvä. Siksi monet lapset jotka kotona eivät enää nuku päivällä ottavat silti päiväkodissa päikkärit.

      Poista
  4. Mua vähän ihmetyttää toi neloskohta koska ne kroonikkovaipat vasta muovisia onkin! Ei ne mitään hengitä, nimenomaan siis ne sairaalakäyttöön tarkoitetut.

    Tuosta kallon muotoutumisesta kysyin kerran neuvolassa, sitä vuorokyljellä nukuttamista kun suositeltiin silloin kun meidän teinit oli vauvoja ja sitä perusteltiin just sillä että kallo muotoutuu tasaisesti. Neuvolan terkka meinasi että se suositus ei olisi enää voimassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piti kirjoittaa lakana eikä vaippa. Lisää kahvia.

      Poista
    2. Joo, muoviahan niissä kroonikkovaipoissakin on, kun ovat samantapaista matskua kuin kerttisvaipat. Mutta kai ne hengittävät silti paremmin kuin "laminoitu" lakana? Oli miten oli, mä mieluiten laittaisin villaisen suojuksen. Nyt pitäisi vihdoin laittaa se to do -listan kärkipaikoille.

      Poista
  5. Saatavilla on myös 100% puuvillasta valmistettuja kosteussuojia sänkyyn. Itse olen ainakin ollut tyytyväinen niihin. Toinen hyvä kosteussuoja on 90 asteessa pesty villaviltti, kun se huovuttuu siitä tulee tiivis, mutta hengittävä suoja lakanan alle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kai siinä puuvillaisessa on pakko olla jotain muutakin mukana, että se pitää kosteutta? Mutta joo, villaista me ollaan meinattu hankkia jo esikoisen vauva-ajoilta lähtien, mutta ei olla vaan saatu aikaiseksi. Nyt kyllä pitää! Ja niin hyvä idea tuo pesty villaviltti, ihan samaa mietin. Sataprossaisisa villavilttejä kun löytyy ihan kivasti myös kirppiksiltä. Tosin onkohan niissä sitten hometta? :D Ei kai, ei kai villassa.

      Poista
    2. Meillä on just tuollainen huovutettu villaviltti lapsen sängyssä, oli alkujaan ihan "sohvaviltiksi" ostettu mutta sai uusiokäytön pesukoneen kautta. On loistava, pitää pisut ja on tosiaan varmasti kivempi lakanan alla kuin mikään muovinen.

      Poista
    3. Ainakin sienet kuolevat 60 asteessa, eli luulisi aika puhdasta tulevan 90 asteessa kaikenlaisista pieneliöistä. Ja jos oman vanhan viltin käyttää, niin tietää ainakin mikä sen kunto on. Puuvillaisen kosteussuojan idea on, että kangas on niin tiukkaan kudottu ettei se läpäise kosteutta. Ei tietysti täysin sama asia kuin muovi, eli yhtä pitävä, mutta ei meillä ole ainakaan vahinkoja mennyt patjaan asti sen kanssa.

      Poista
  6. Apua, pakko tulla sanomaan, että blogissa näköjään välillä näkyy nyt Unikulman bannerimainos. Se EI ole mitenkään tähän postaukseen liittyvää. Mainosmyynnissä ei tiedetty tästä postauksesta, enkä mä tiennyt tyynybannerista.

    VastaaPoista
  7. Mua pikkuisen risoo lukea unikulman mainostusta "patjat on homeessa", aika useassa blogissa olen tämän nyt nähnyt. Tämä kirjoitus oli kuitenkin asiallisin (ts. ei sisällä mainostus Unikulman mahtavasta patjasta), eli pointsit siitä (luulen että jos tämä olisi eka blogikirjoitus tästä aiheesta tällä viikolla niin mua ei ärsyttäisi, tässä sun kirjoituksessa kun näkyy lähdekritiikkiä :)).

    Sitäkin tietty sietää harkita että patja ois jotain luonnonmateriaalia eikä vaahtomuovia. Uusi vaahtomuovi kun haisee aika älyttömästi (mikä tarkoittaa että siitä haihtuu jotain kemikaalisia yhdisteitä), ja se ei ole ehkä vauvan/lapsen/aikuisen kannalta hyvä. Meillä uusia käyttöön otettuja patjoja/petareita on tuuletettu alkuun about tuplasti valmistajan ohjeistama aika. Ja vaahtomuovipatja meillä on lapsella nyt, mutta luonnonmateriaalit on musta harkitsemisen arvoisia. Niin ja sitä muovitettua froteetahan ei ole pakko panna heti lakanan alle, meillä on lapsella muovifroteen päällä ohut petari (vesipestävä 60 asteessa, ihan itse tein ohuesta vanulevystä ja lakanakankaasta) ja näin oli pinnasängyssäkin. Noin 90% vahingoista ja pukluista mitä vauva-aikaan tuli pysähtyi tohon petariin, loput hanskasi muovifrotee. Näin ollen me kyllä annettiin kavereille meidän vauvan 6kk käyttämä patja, enkä tunne huonoa omatuntoa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Unikulma myy patjoja, eli tietenkin on heidän etujensa mukaista, että patjoja myydään. Että sillä varauksella patjojen homeisuuteen tietty kannattaa suhtautua. Kun jonkun firman bisnes pyörii tarpeeksi hyvin, heillä on varaa teetättää tai tukea oman alansa tutkimusta, mikä on mielestäni hyvä juttu. Tietenkin silloinkin sietää miettiä, näkyykö tutkimusten mahdollistajien intressit tutkimuksen tuloksissa vai ei. Kuten nyt vaikka Valion rahoittamissa maitoa käsittelevissä yliopistotutkimuksissa.

      Mutta joo, tuosta patjojen materiaalista. Mä en ikinä itse nukkuisi vaahtomuovilla, minkä takia kauhistuttikin kun (lyhyen) googlailun jälkeen luultiin, että lastenpatjoissa se on ainut materiaali ja moinen ostettiin. Tietty sitten päällä on puuvillianen petari, mutta silti. Mutta se muovitettu froteesuojus on sitten suoraan lakanan alla. Esikoisen sängyssä se pitäisikin vaihtaa petarin alle, mutta meidän sängyssä (jossa imetetään ja vauva nukkuu) saa vielä olla lakanan alla. Muuten pitäisi olla pesemässä petaria harva se päivä.

      Ja se villainen suojus molempiin sänkyihin on to do -listalla.

      Poista
    2. Perhepetissä juu on vaikeaa kun petarin pitää olla iso. Meillä pinnasängyssä oli kaksi petaria, joita sai kyllä olla pesemässä usein (joku kerta edes kaksi ei ollut tarpeeksi, vaikka kuivausrumpukin on :D). Nykyisin 3v. kanssa kaksi petaria riittää hyvin, kun on tullut vahinkoja niin aamulla vaan kone pyörimään. Tollainen konepestävä petari on musta kiva siksikin, että kun yöllä lapsi hikoilee välillä, niin hiki ei pääse patjaan. Nyt tosin aattelen että voitaisiin elää vaarallisesti ja poistaa froteesuojus kokonaan, sen verran pitkä aika on edellisesti vahingosta (kesällä vaan ois niin paljon kivempi lapsen nukkua ilman sitä suojusta...samasta syystä yövaippakin jäi pois viime kesänä, kun oli liian hiostava :D).

      Poista
  8. Uni, ihana aihe !
    Leikki-ikäisten kanssa tämä on ollut helppo juttu meidän perheessä. Vauvojenkin kanssa yleensä joten luulin että nämä hommat sujuu kunnes tapahtui jotain.
    Meidän minähaluantietääkaiken-tiedemies, herra tokaluokkalainen siis, tutustui myös teoriassa koulussa asiaan unirytmi ja aiheeseen miksi pitää nukkua ja miten paljon.
    Ennen lapsi nukahti ajoissa ja sai joka arkiyö vähintään sen kasituntisensa, useimmiten kymmenen hyvin nukuttua tuntia. Tuon koulun tietopläjäyksen jälkeen unesta tuli pakko.
    "Minun täytyy nukkua vähintään kahdeksan tuntia jotta aivoni saa levätä ja kasvan" . Show alkoi sänkyyn mennessä kahdeksalta kyselyillä kellosta. Yhtenä iltana huomasin vastauksen jälkeen pojan laskevan tunteja joita on herätyskellon soimiseen. Lopetin vastailun ja poistettiin rannekello yöksi.
    Sitten tuli jano monesti illan aikana, kunnes huomasin että samalla poika vilkaisee kelloa keittiössä.
    Ei ollut mitenkään poikkeavaa että poika kävi juomassa 01.00 kun ei saanut unta. Kerran meillä oltiin hereillä 04.00 kun uni ei tullut ja itketti.
    Keittiön kello alettiin peittämään A4lla yöksi.

    Nykyään poika nukahtaa ihan hyvin yleensä. Usein valehtelen kellonajan, monesti en kerro aikaa vaan sanon kuinka vielä on hyvin aikaa nukkua ja jos aamulla väsyttää niin aina voi nukkua päiväunet.
    En siis syytä koulua vaan meidän poika nyt vaan on tälläinen joka haluaa tietää paljon ja toimia oikein. Hemmetin raskasta välillä mutta nyt kun ollaan koulun kanssa yhdessä asiaa hoidettu ja kerrottu vähän kevyemmin unen merkityksestä, huilaamisenkin hyödyistä ym niin ollaan jo plussan puolella ja A4 on pois kellon edestä.
    Iso apu on ollut myös Elisa kirjan äänikirjoista joita saa sängyssä kuunnella hyvän aikaa ennen unta, rauhoittaa mukavasti.


    Ja menipä vähön ohi aiheen :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi toista! Onneksi nykyään uni on jo enemmän kivaa, ei suorittamista. Pitääkin olla tarkkana asian kanssa, voisin nähdä tunnollisen ja rutiineista tarkan esikoisen kokevan asian jossain määrin samalla tavalla kuin sinun poikasi.

      Poista
  9. Meillä on käytössä lapsen lakanan alla tällainen hengittävä PUL-kosteussuojakangas http://www.myllymuksut.com/breathable-print-p-49.html On ihan loistava eikä hiosta! On kehitetty kestovaippoja varten mutta toimii patjan suojanakin hyvin.

    VastaaPoista
  10. Mikä/mistä on tuo ihana tapetti?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinkin eksoottiseta paikasta kuin Ellos :)

      Poista

Lähiömutsin kuukauden nostot

Facebookissa

Pinterest

Subscribe