Jussin-päivän sadetanssi

24.6.15

Tänään on tasan puoli vuotta jouluaatosta ja tasan puoli vuotta jouluaattoon. Jussi juhlii nimipäiviään ja joissakin maissa keskikesän juhlaa, juhannusta, vietetään edelleen katollisen perinteen mukaisesti tänään. Me olemme Pohjanmaalla, ja täällä on satanut tänään jo yli 40 milliä vettä. Kesäinen meininki.

Ja tiedättekö mitä? Äskeiseen lausahdukseen ei sisältynyt kuin aavistus kollektiivista mutinaa suomalaisista kesäsäistä. Jos vanhempieni elanto täällä ei olisi yhdeltä osalta mansikkapellossa kiinni ja säätilojen varassa, pisaroiden ropina peltikattoa vasten ei haittaisi juurikaan.

Kyllä, edelleen toki odotan toiveikkaana, että voidaan lampsia perinteitä kunnioittaen ostamaan Kumpulan maauimalan kymppikortti – todetaksemme kesän lopussa, että ei taaskaan tullut polskittua ihan niin paljon. Mutta onhan tuossa sateessakin puolensa. Kun vettä tulee tarpeeksi, kuten tänään, se on kuin pihin perheen maauimalareissu.

Lapset jaksaisivat räisköttää mummilan pihaan muodostuneissa uima-altaissa vaikka koko päivän. Ohjelmatoimiston ei tarvitse keksiä tekemistä, kun toinen konttaa riemusta räkistäen vesipotista toiseen ja toinen kantaa tärkeänä astioissa vettä lätäköiden välillä. Itsekin unohdin ajankulun hyppiessäni lammikoissa ja rakentaessani hiekkalaatikolla täydellisen kostuneesta hiekasta jättimäistä linnaa.

Kun kuopus oli siirtynyt mummilauimalan vaatteidenvaihtopisteelle märkine varpaineen (mistä saa lätäkön kestäviä jalkineita konttaavalle?), me siirryimme esikoisen kanssa vaativampiin vesitoimiin. Kävimme plunailemassa ojassa ja sekoitimme kuravelliä. Kaivoimme kantapäillä maahan minikokoisia puroja eli luruja, joita pitkin juoksutimme vettä lätäköistä ojaan. Ala-asteaikoina mulla ja kavereilla oli tapana kaivaa koulun pihaan kokonaiset verkostot luruja, mutta en edes muista, koska olisin viimeksi moista tehnyt. Se on sääli, sillä niitä rakennellessa luiskahti melkeinpä meditatiiviseen tilaan.

Lue myös nämä

6 kommenttia

  1. Jokunen vuosi sitten myytiin vielä terällisiä kurahousuja, ehkä sellaset. Tai reimatecin vauvatöppööset tais luvata vedenkestävyyttä, tai minit crocsin kumisaappaat kun ne on kevyet?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enpä tiennytkään tuollaisista kuriksista, mielenkiintoista! Vauvatöppösten vedenpitävyyteen lätäkössä istuessa en usko, jos ei sitten vedä muovipusseja vielä päälle :D Tähän mennessä Stonzit ovat pitäneet hyvin, kun konttimiset ovat keskittyneet märässä metsässä ja rapaisella pellolla painelemiseen. Mutta Crocsin kumpparit oli niin hyvä vinkki, että tänään ostettiin vauvalle sellaiset! Kiitos! Niissä on tosiaan niin kapoinen varsi, että ne pysyivat jalassa kontatessakin, ja keveys on iso plussa.

      Poista
  2. Löysin blogisi tällä viikolla ja vaikka olemme aika erilaisessa elämäntilanteessa samasta iästä huolimatta, on näitä juttuja tosi kiva lukea. Kiitos siis sinulle - tämän jutun jälkeen tekisi mieli mennä hyppimään itsekin kuralätäkköön :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kun kiva kuulla! Ja joo, heti seuraavalla satellaa kuralätäkköön! Lapsien myötä on ollut hauska huomata, että tulee tehdyksi asioita, joita ei varmasti ilman minikokoisia leikkikavereita tulisi tehtyä :)

      Poista
  3. Meillä on käytössä juuri sellaiset terälliset kurikset, mutta valitettavasti nekin päästää läpi. Eivät kyllä ole aivan uutukaiset ja kulumaa on, että en tiedä pitääkö varpaat kuivina uusina(kaan). Mutta sinänsä tosi kätevät! Kostealle nurmikolle on kiva laittaa pieni konttaaja, eikä housut kastu :)

    Mä niin tavoitan tuon pikkupurojen tekemisen ja niihin hullaantumisen! Juurikin ala-asteaikoina tehtiin ystävän kanssa puroja koulun pihan metsärinteeseen, ai että! Toinen paikka oli mökin rannassa, johon sateella löysi tiensä ihana vesivana :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähän kans epäilyttää niiden vedenpitävyys, vaikka toisaalta kyllähän kuristen sivusaumatkin pitävät vettä, joten miksei teräosien saumat. Mutta uskon, että just nurmikolla, metsässä yms. konttaamiseen just hyvät! Me päädyttiin nyt tänään ostamaan Kippurallan vinkistä Crocrin kumpparit, jotka tuntuvat lyhyen testi konttailukierroksen jälkeen pysyvän hienosti jalassa.

      Tiedätkö, mä olin ihan unohtanut purojen tekemisen riemun! Muisto niistä ja koulun pihastakin tuli jostain todella todellla monien vuosien takaa, siellä en ole ajatellut edes koko asiaa vuosikausiin. Mutta vitsi, miten kivaa oli :)

      Poista

Lähiömutsin kuukauden nostot

Facebookissa

Pinterest

Subscribe