Vauvaperheet telttaretkellä Nuuksiossa

6.7.15

Mikä olisi lopputulos, jos yöpyisimme metsässä kahden vauvan, kahden leikki-ikäisen ja neljän aikuisen voimin? Se oli niin hullu ajatus, että olihan sitä testattava. Onneksi ystäväpiiristä löytyy perhe, joka on ihan yhtä seikkailunhaluinen ja kaikeksi onneksi myös meidän sakkiamme kokeneempi eräjormajengi.

Aloimme suunnitella yhden yön retkeämme Nuuksion metsiin alkukesästä. Löimme vain päivät lukkoon ja luotimme, että tuolla kalenterin lyömällä valitsisi edes jotenkuten inhimilliset sääolosuhteet. Nuuksio valikoitui kohteeksi siksi, että paikan piti olla julkisten kulkuyhteyksien päässä, eikä patikointiakaan saanut kertyä kovin montaa kilometriä, että lapset jaksavat ilman suurempia marinoita taivaltaa.

Välineistöä piti päivittää jonkin verran, sillä mä olen tainnut yöpyä viimeksi teltassa jollain festareilla, jossa heräsin aamulla siihen, että toinen puoli markettiteltasta oli romahtanut alas ja oviaukon kohdalle oli ilmestynyt mutainen vesilammikko. Miehen kalastusreissuillaan käyttämään telttaan ei taas oltaisi mahduttu koko sakki. Teltan lisäksi ostettiin esikoiselle junior-kokoinen makuupussi ja retkikeittimeen uusi pannu, muuten mentiin vanhoilla retkikamoilla.
Tavaraa kertyi silti meidän perheellämme kahden täpötäyteen ahdetun rinkan verran. Toinen tuli täyteen oikeastaan vain yöpymiseen tarkoitettua vermeistöä ja toinen puolilleen sapuskaa. Lopputila täyttyi lisävaatteista, vaipoista ja ruokailutarvikkeista. Jos ei panostaisi ihan niin paljon (tilaa vievään) ruokaan, kahdella rinkallisella tavaraa olisi pärjännyt helposti vielä toisen jos ei kolmannenkin yön. Ne perustavarat kun kuitenkin aina täytyy mukaan ottaa, eivätkä lisäpäivät näkyisi varustuksessa ruuan lisäksi kuin ehkä vaihtoalkkareina ja lisänipullisella vaippoja. Muuten voi rymytä metsäläisinä samat pihkaiset ja nokiset vaatteet päällä.

Reissumme alkoi Helsingin päärautatieasemalta, josta junailimme Espooseen. Espoossa vaihdoimme Nuuksioon vievään bussiin. Porukkamme virallinen nuuskamuikkunen oli käynyt tsekkaamassa paikat etukäteen, joten hänen johdollaan taivallettiin Ruuhijärven rantaan. Vaikka olimme linnuntietä melko lähellä vilkasta Nuuksion ulkoilualuetta, ei tuolla meidän leirillämme näkynyt kahden päivän aikana kuin kaksi suunnistusharrastajaa. Erämaatunnelmaa Espoossa siis.

Ihmisen on hyvä olla välillä täysin pihalla, niin se tosiaan on. Vauvakin pääsi ikiaikaisten ongelmien äärelle, kun hänen leikkeihinsä löytämä käpy ei meinannut mäkisessä maastossa pysyä paikoillaan. Vanhemmat lapset kyllä marisivat – lapsia kun ovat – mutta eivät kertaakaan siitä, etteikö olisi mitään tekemistä. Ei ollut leluja, ei Muumeja tai kiipeilytelineitä, mutta parivaljakko otti ympäröivän metsän leikkipuistokseen.
Ja ruoka, miten hyvää se voikaan nuotiolla valmistettuna ja luonnon keskellä syötynä olla! Sapuskat pysyivät kylminä järveen upotetussa kuivapussissa, joten emme eläneet pelkillä säilykemuonilla, päinvastoin. Uusista perunoista ja grillittavista muodostunut illallinen Nuuksion taivaan alla oli varmasti parhaita kokemiani dinnereitä. Kokeilin myös ensimmäistä kertaa elämässäni tehdä itse tikkupullataikinan, jota sitten kierrettiin tikkujen ympärille ja kypsennettiin nuotiolla. Aika kuivaa tuli, mutta elämys ja makea hillo loivensivat pullan känttyisyyttä.

Seurueen nuorimmainen vauva maisteli ensimmäiset kiinteät sapuskansa puolivuotispäivänään avokadon muodossa, siellä metsän keskellä. Meidän reissun aikana kahdeksan kuukautta täyttäneelle vauvalle mukana oli myös purkkisoseita, vaikkakin grillattavista moni soveltui vauvankin maistettavaksi. Kaurapuuro maistui koko seurueelle niin hyvin, että jopa eräs puurolle nykyisin nyrpistelevä lapsi tahtoi santsata.

Nukkuminen taisi jännittää telttaseurueitamme eniten, mutta vielä mitä. Esikoinen oli päivän jäljiltä niin väsynyt, että meinasi nukahtaa istualleen. Vauva taas nukahti melko lailla heti, kun vedin äitiyspakkausmakuupussin vetoketjun kiinni. Aamulla molemmista teltoissa kömmittiin aamupesuille vasta kahdeksan jälkeen. Olisiko se ollut se metsäntaika.
Ihan uskomattoman kiva ja henkisesti puhdistava reissu. Jännää, miten nykyihminen tarvitsee rentoutuakseen ja rauhoittuakseen pientä paluuta entiseen. Kun pilkkoo puita nuotiota varten, syö kannonnokassa istuen ja pesee kasvonsa kirkkaassa järvivedessä, kaikki ylimääräinen ja kuluttava unohtuu.

Siksi olemme suuntaamassa samanlaiselle vauvaperhetelttaretriitille uudestaan nyt heinäkuussa, mutta nostimme panoksia ja aiomme viettää metsässä kaksi yötä.

Lue myös nämä

30 kommenttia

  1. Ihanaa! Olen kaivannut pienelle vaellukselle kun viime kesänä en ollut synnytyksen jäljiltä vaelluskunnossa ja sitten ei uskallus riittänyt ihan muutaman kuukauden ikäisen kanssa lähteä. Josko tämän innoittamana rohkenisi tehdä retken joskus loppukesästä jos tulee kauniita viikonloppuja. Meillä tosin ei ole telttaa vaan riippumatot laavukankaineen ja mietin miten se tuo ipanan kanssa mahtaa onnistua. Onko mitään yleispäteviä vinkkejä pienen kanssa metsässä yöpymiseen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, mä olen aina haaveillut yöpymisestä riippumatossa metsän keskellä. Teille tulee varmasti ihana reissu / reissut! Mitään tämän kummempia yleispäteviä vinkkejä ei ole oikein antaa. Kaikki tuntui menevän lasten kanssa niin paljon paremmin kuin kotioloissa – ruoka maistui, uni maistui ja leikkejä löytyi luonnon tarjoamana – mutta itse olin kyllä aika väsynyt reissun jälkeen :D

      Poista
  2. Nukkuiko Minihe omassa makuupussissaan iteksiään vai oliko jomman kumman makuupussin sisällä omassaan? Meilläkin ollaan suunniteltu retkeä jonnekkin päin mutta täällä Pohjois-Karjalassa yöt on vielä pysynyt kylmänä. Kuopus on 6 kk eli tarvii kunnon lämmön ympärilleen. On meillä villahaalari ja kevyt vanupuku tässä hollilla. Huippua! Mahtavia eräjormia ootte! Ihania kuvia. Ihana blogi! �� -Janita-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me telttaillaan vuosittain lapsemme kanssa joka nyt siis jo 4.5v. Ollaan joka vuosi käytetty talvihaalaria makuupussin sijasta. Tuo ei nuku edes peiton alla, saatika jossain pussissa. Haalari on ajanut erinomaisesti tehtävänsä!

      Poista
    2. Minihe nukkui äitiyspakkauksen makuupussissa. Se on hänelle tuttu parvekevaunuista, joten se assosioituu niin vahvasti nukkumiseen, että hän nukahti metsässä siihen päiväunilleen ihan vain taivasallekin :) Alla oli villahaalari, mutta mukana oli varmuudeksi myös vanupuku, jota ei nyt tarvittu. Toisessa teltassa vauva taisi nukkua samassa makuupussissa imettävän äitinsä kanssa.

      Kylmyyttä vastaan tärkein on hyvä makuualusta, sillä maasta se kylmyys hiipii ytimiin. Muuten tuskin on väliä, minkä vällyn alla lapsi nukkuu – kunhan on lämmin ja lapsi nukkuu :D

      Poista
  3. Meidän juniori oli 11kk kun oli ekalla partioleirillä, eli vietti 4 yötä teltassa. Olihan se.. ..no, kokemus, mutta siitä on selvitty ja kyllä siellä nukuttiinkin. Jos olisi tullut kaatamalla vettä ja muutenkin ollut kylmää ja kurjaa, niin oltaisiin saatettu poistua kotiin sieltä, mutta niin vain pärjättiin koko leiri! Mainittakoon, että tuolla leirillä ei ollut edes juoksevaa vettä. Lisää yksityiskohtia löytyy: http://www.lily.fi/blogit/why-you-little/leirikooma

    Viime kesänä nukuttiin leirillä mökissä kun sellainen oli tarjolla, mutta tänä kesänä ollaan taas lähdössä telttamajoitukseen. Sitä on omallakin pihalla testattu, ihan hauskaa sekin. Viime kesän leiristä: http://www.lily.fi/blogit/why-you-little/arja-2014

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Neljä yötä on jo aikamoinen (sissi)leiri tuon ikäisen kanssa! Juoksevan veden puuttuminenkin olikin ehkä se eniten pohdintaa aiheuttanut kohta. Muille retkeläisille keitettiin vettä järvestä, mutta vauvalle en uskaltanut. Niinpä roudattiin myös juomavettä mukana, mikä tietty lisäsi tavara- ja painomäärää.

      Poista
  4. Mekin ollaan telttailtu lasten kanssa pienestä lähtien. Taisi nuorempi olla 3kk kun ensimmäisen kerran yöpyi teltassa. Ihan ollaan omatoimisesti metsiä kuljettu, mutta voin suositella myös lämpimästi Luonto-Liiton perheleirejä. Nuuksiossakin niitä on järjestetty. Teltassa nukutaan, mutta ohjelmasta ja ruokahuollosta vastaa muut. Se on ihanaa lomaa, kun saa keskittyä luontoon, retkeilyyn , perheeseen ja vaikka kaarnalaivojen veistelyyn. Leirejä on ympäri suomen. Minusta on hirveän tärkeää, että nykyajan lapsille muodostuu hyvä luontosuhde pienenä, ettei elämä mene pelkäksi koneiden ihmettelyksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piti vielä lisätä, että leirejä siellä suunnalla järjestetään myös Bengtsårin mahtavalla saarella Hangossa. Itse siellä lapsena ja nuorena viettänyt monet leirit <3

      Poista
    2. Oi, kuulostaa upealta! Pitääkin tutustua tähän lähemmin, kiitos vinkistä!

      Poista
    3. Ja ruoka on aina kasvista/vegaanista :) Perheleirien jälkeen voi sitten koululaisena siirtyä itsekseen leireilemään ilman vanhempia. Suosittelen lämpimästi!

      Poista
  5. Hei! Ruuhijärvi on upea retkeilypaikka, itse entisenä partiolaisena olen sen rannoilla lukuisat kerrat leiriytynyt. Suosittelen kokeilemaan viereistä Orajärveä leireilyyn, vesi Ruuhijärveä puhtaampaa ja kirkkaampaa ja edellistäkin vähemmän muita kulkijoita. Matkaa bussipysäkiltä ehkä 2 km enemmän. Mukavia telttaretkiä teille! Meidän perhe vietti juuri 5 yötä veneretkellä Vanajaveden maisemissa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miehet ja esikoset tästä jengistä yöpyivätkin Orajärven rannoilla tällä viikolla, kun kävivät testaamassa tulevaa reissua varten mestoja. Mutta kuulemma se kävely oli vähän turhan pitkä muksuille, kun neljä kilometriä suuntaansa hankalassa maastossa – no ja lisäksi vielä satoi, auts!

      Poista
  6. Olipas mukava postaus! Kuinka selvisitte sääskistä, noista häiriköistä? Mekin olemme muutaman kerran telttailleet lasten kera. Nuorin teltassayöpyjä on ollut 4-viikkoinen, ja hän nukkui kuin tukki yhdellä syötöllä yön läpi. Viime kesänä teimme jo nelipäiväisen reissun. Isotkin lapset keksivät kummasti tekemistä rannassa ja metsässä, ei tarvita nettiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me säilyttiin lähes kokonaan ilman sääskiä kuin ihmeen kaupalla! Paikalla kävi koko ajan vienoinen tuuli, joka varmasti jeesi asiaan. Mukana oli kyllä hajuttomat hyttysmyrkytkin, mutta onneksi niille ei ollut käyttöä.

      Poista
  7. Miten tuolla siis toimii tulenteko & telttailu? Eikö siellä ole varatut alueet teltoille ja nuotiopaikat erikseen? Kävikö teillä siis vaan tuuri ettei siellä ollut muita? Mua kiinnostaisi myös vauvan kanssa telttaretkeily mutta oon ymmärtänyt että noi Nuuksion telttapaikat on ihan tupaten täynnä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me ei oltu millään virallisilla alueilla, siksi ei ollut ryysistä :) Toki tuo rannanseutu on paljon käytössä muun muassa partiolaisilla, mutta ehkä yöpyminen keskellä viikkoa takasi myös rauhallisen retkeilyn.

      Poista
  8. Tulee itsellekkin retkikuume. Ei vaan tuu koskaan lähdettyä, miehen kanssa vaan aina haaveillaan, että sit kun on lapsia, tehdään sitä ja tätä.. pitäis tehdä jo nyt.

    www.merikettu.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehdottomasti menkää! Mä taas sitten vuorostain vähän haaveilen, että joskus mennään miehen kanssa ihan kahdestaan telttailemaan, ihan kuten silloin teineinä :D

      Poista
  9. Sattuipas kun juuri itsekin postasin telttailusta lapsiperheellä! Upealta näyttää tuo teidänkin retki. Me menimme retkelle pyörillä, joten mitään ekstraa kuten monia vaihtovaatteita ei voinut ottaa mukaan. Reput tietysti kevenivät paluumatkalle, koska juomia ja ruokia ei enää ollut. Minun käsittääkseni Suomessa saa teltan pystyttää melkein mihin vain, ei tarvitse mitään varsinaista telttapaikkaa. Ainakin me ollaan leiriydytty esim. valmiin nuotiopaikan vieressä ja sitten ihan järven rannassa. Wautsi, että vauvan kanssa uskalsitte lähteä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Telttailla toki saa mutta tulta ei saa tehdä niin sitä lähinnä mietin kun notski kyllä parantaa käyttäjämukavuutta aika paljon :) Eli vaikka joku olisi laittoman nuotiopaikan rakentanut niin ei se tarkoita että siihen tulta saa tehdä.
      Vai onko pk-seudulla näitä kaupungin ylläpitämiä notskipaikkoja jotenkin enemmänkin (kuin telttailualueiden ohessa)? En löytänyt Nuuksion sivuilta mitään infoa ja kovasti kaipaisin joten kaikki vinkit tulisi tarpeen! :)

      Poista
    2. Jos nyt ei metsäpalovarotusta ole, niin ollaan joskus "epävirallisellekin" paikalle sytytetty nuotio. Se ei onneksi ole rikoksista pahimpia, ihmettelisin jos joku siitä poliisille soittaisi ja jos poliisit vielä täällä Pohjois-Karjalassa ehtisivät sen takia paikalle tulla. :) Mutta tietysti oikea nuotiopaikka on yleensä paljon mukavampikin.

      Poista
    3. Ei tosiaan ollut tilaa vaihtovaatteille meilläkään, mutta kun kesäkuun alussa ilmat olivat vielä kylmempiä kuin nyt helteisenä heinäkuuna, mukana oli paljon villaa ja muuta tilaa vievää. Toivottavasti seuraavalla reissulla riittää vähempi vaatemäärä ja päästään uimaankin :)

      Me ei oltu Nuuksiossa virallisilla telttailualueilla, joten niistä en valitettavasti tiedä. Nuotiopaikkoja oli järveä ympäröivillä kallioilla useita, mutta epävirallisiahan nuo ovat, käsittääkseni ainakin.

      Poista
    4. Kannattaa tutustua sekä joka miehen oikeuksiin, että kansallispuistojen omiin sääntöihin. Kuitenkin niiden tarkoitus on suojella luontoa myös liialta kulutukselta. Siksi kansallispuistoissa voi yöpyminen ja nuotionteko olla rajattu vain virallisille paikoille. Leiriytymisestä jää aina jälkiä ympäristöön ja suurin osa puistojen käyttäjistäkin varmaan tykkää, kun suurin osa puistoista säilyy koskemattomina. Noihin sääntöihin kannattaa tutustua senkin takia, että monissa puistoissa on rajoitusosia, joissa liikkuminen on kokonaan kielletty osan vuodesta. On aivan sivuseikka soittaako joku poliisille, vaan kyse on periaatteesta. Ette te varmaan heittele roskiannekaan mihinkään vaikkei kukaan selän takana valvokaan. Tavallinen metsä on tietysti eri asia, mutta ei sielläkään mitä tahansa voi tehdä.

      Poista
    5. Kyllä, olen ihan samaa mieltä. Täytyy sen verran täsmentää täällä eteläisemmässä Suomessa retkeilleenä, että Nuuksiosta ja ylipäätään pääkaupunkiseudulta löytyy runsaasti metsää, joka ei ole kansallispuistoa. Metsähallituksen Retkikartta on hyvä metsäseikkailun suunnitteluun.

      Poista
  10. Olipas ekstremeä... ;-) Toivottavasti joskus uskaltaudutte ihan oikeaan erämaahan, suosittelen lämpimästi Lappia. Kahdeksanviikkoinen vauva on ollut pienin
    retkeilijämme. Mieleenpainuvia kesäseikkailuja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri reilun viikon vuotuiselta erämaavallusreissusta Lapista palannut mieheni totesi, että jos nyt ekstremeä haluaa, pitää lähteä vuoristoon 50 asteen pakkaseen yöpymään :D Mä olen kerran yöpynyt Lapin-reissulla teltassa, kun kierrettiin käsivartta ja pala Norjaakin. Silmät muurautuivat umpeen hyttysenpistoista, joten se oli ekstremeä kyllä tavallaan sekin, vaikka ei erämaassa oltukaan. Mutta riitti mulle sitä laatuaan se. Nyt pitäydyn löytämään teltan kanssa ekstemeä tästä lähimaastosta, keskeltä pääkaupunkiseutua.

      Poista
    2. Lappiin ei kannata lähteä lasten kanssa kesällä! Ötököitä riittää. Suosittelen lämpimästi toukokuuta tai kesäkuun alkua tai elokuun loppua ja syyskuuta. Silloin toki jo tarvii hieman enemmän vaatetta päälle, mutta ei ole itikoita ja kelit mitä parhaimpia! t. Lappilainen

      Poista
  11. Söikö Minihe siis kaupan purkkiruokaa tuolla retkellä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No eipä juuri, kun ei hän niistä jostain syystä oikein välitä. Mutta kuten postauksessa kirjoitin, mukana oli puuron ja sormiruuan lisäksi myös purkkisapuskaa.

      Poista

Lähiömutsin kuukauden nostot

Facebookissa

Pinterest

Subscribe