Ei oo helppoo olla kaupunkiviljelijä

27.8.15

Ei tässä ole kyllä mitään järkeä. Sitä on taidettu miehen kanssa puhista useampaankin otteeseen tänä kesänä kastelukannut käsissä. Kolea ja epävakainen kesä ei ole ollut kaupunkiviljelijän paras kaveri, ja välillä tehnyt mieli fillaroida tilusten sijaan Lidliin ja näyttää lapsille, että siellä se ruoka kasvaa.

Kovimmilla kasvit ja niitä hellivät viljelijät ovat olleet Kalasatamassa, ainakin jos meiltä kysytään. Me olemme siellä nyt viidettä vuotta Dodon kaupunkiviljelijöinä, ja tänä vuonna viljelmät siirrettiin edistyvän rakennustyömaan tieltä ihan Kalasataman kärkeen, Sompasaareen. Multaa onkin saanut kuopsutella salettiin kylän komeimmalla paikalla sijaitsevilla viljelmillä, mutta joka suuntaan avautuvilla maisemilla on myös kääntöpuolensa.
Kalasataman tiluksillamme on tuullut lähes koko kesän niin että niskakarvat heiluvat. Eriskummallinen kesä on luonut alueelle myös omia mikroilmastoja etenkin alkukesästä. Pyöräillessä saattoi tuntea selvästi kun yhtäkkiä ilma viileni ja parin sadan metrin päässä taas lämpeni useammalla asteella. Alkukesästä Kalasatamassa leijaili välillä sankka sumu, joka alkoi ja loppui niin yllättäen, että näytti siltä kuin se olisi piirretty vesiväreillä maisemaan.

Istuttamamme tomaatti ei tainnut kestää päivääkään, kun sen runko meni tuulessa poikki. Seuraavaksi henkensä heitti munakoiso. Tuuli repi lämpöharsot riekaleiksi. Ei aikaakaan, kun jopa kaiken kestävä kesäkurpitsa sanoi, että moro, nyt riitti. Haimme uusia taimia. Osa selvisi, suurin osa ei. Kului viikkoja, mutta mikään hengissä selvinnyt kasvi ei tuntunut uskaltavan kasvattaa yhtään uutta lehteä. Tuuli niin kylmästi, että lapset kyyristelivät tiluksilla käydessä laatikkopyörän uumenissa, eivätkä todellakaan tahtoneet osallistua viljelypuuhiin. Kylvämistämme siemenistä ei tuntunut lähtevän kasvamaan mitään. Siirsimme tuulen tuiverrettaviksi kesäkurpitsan Hanasaaren viljelmiltä, sillä siellä vihersi ja laatikoissa alkoi olla jo ahdasta.
Vaikka oli kylmää, rupuinen kasvimaamme kaipasi vettä vähintään joka toinen päivä. Tuuli puhisi mullan kuivaksi ja puski itsensä lavakauluksista rakennettuihin laatikoihin sisälle. Jos tämä olisi ollut ensimmäinen kesämme kaupunkiviljelijöinä, olisimme tässä vaiheessa luultavasti heittäneet kastelukannut naulaan. Edes porkkanana toiminut Ihana Kahvila tilusten naapurissa ei tuonut lisäintoa raahautua kastelureissuille, kun sielläkin kahvikupit kaatuilivat tuulessa ja jäätelön ympärille piti kääräistä kerrros serviettejä, etteivät näpit jäätyisi.

Käännös parempaan tapahtui sinä päivänä, kun mies tomerana lähti ullakolle. Hän rymisteli siellä aikansa ja palasi muun muassa yhden katkenneen jääkiekkomailan ja remontista jääneiden lattialistojen kanssa. Sitten hän nappasi mukaan läjän nauloja sekä rullallisen roudariteippiä ja kävi vielä hakemassa rautakaupasta muovipleksiä. Niistä Herttoniemen oma MacGyver rakensi tiluksiemme ympärille tuulensuojan.
Ja niin alkoi Sompasaaren tuulitunnelissa vihertää joka päivä yhä enemmän. Vähempi kastelu piisasi, ja mullasta arkoina kurkistelleet salaatit, herneet ja pavut uskaltautuivat kurottamaan korkeammalle. Heinäkuusta lähtien olemme voineet syödä niin paljon lehtikaalia kuin vain keksimme ruokia, joihin sitä laittaa. Kaksi pientä tainta ovat kasvaneet valtaviksi ja ehtymättömiksi puskiksi, vaikka alun perin niille oli tarkoituksena antaa vain pieni osa kahdesta laatikostamme. Uutena kokeiluna istutettu lehtiselleri on pärjännyt koettelemukset ja salaa kasvanut reheväksi pikkupensaaksi, vaikka sen ilmestyessä pitikin hetki miettiä, mikä tuo edes on. Luulimme sellerin kuolleen heti ensimmäisenä.

Kylvämäämme okraa ei ole näkynyt lainkaan, kuten ei myöskään mötiäisiä houkuttelemaan kylvettyjä kesäkukkia. Hanasaaresta siirretty kurpitsa innostui kukkimaan kunnolla vasta loppukesän helteiden aikaan, mutta saattaa olla, että kurpitsoja ei siitä ehditä saamaan. Munakoisossa huomasin vasta tänään ensimmäiset kukat, joten muina vuosina Kalasatamassa menestynyt munakoiso ei arvosta korkealle tilusten uutta sijaintia. Pensaspapua sen sijaan saadaan tänäkin vuonna mukavasti ihan pakastettavaksi asti, samaten kuin raakana upean violettia purple king -papua. Herne on antanut muutaman palon verran maistiaisia joka kastelukerta kuluneen kuukauden aikana.
En olisi uskonut. Huomaamatta laatikoihin on muodostunut rehevä puutarha, joka näyttää kuin mylvivän syvän vihreää väriään, kun muualla luonto alkaa jo kellastua. Eron huomaa kunnolla vasta, kun katsoo kuvia keväältä samasta paikasta. Lapsetkin ovat innostuneet nousemaan laatikkopyörän suojista kastelemaan ja pöyhimään kasvimaata myös Kalasatamassa, kun loppukesän lämpö on lepytellyt kohmeloisia viljelijöitä. Ja viereisessä Ihana Kahvilassa ollaan luuhattu nyt elokuussa koko kesän edestä.

Aina ei oo helppoo olla kaupunkiviljelijä. Mutta kivaa se on, sitten loppujen lopuksi.

Lue myös nämä

8 kommenttia

  1. Reheviltä nuo viljelmäsi näyttävät.
    Upeaa hommaa ja mukavaa puuhaa ,lapsetkin pääsevät mukaan .
    Tämä kesä on ollut aikasen ongelmallinen kasvun suhteen myös täällä maalla.
    Viimekesänä söimme itsekasvatettuja tomaatteja koko kesän, nyt kunnon satoa saatiin vasta elokuulla.
    Pihakukkasetkin riemastuivat loistoonsa vasta kun elokuulla saatiin lämmintä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rehevät ne nyt tosiaan ovat, samaten kuin viljelynaapureiden loodat :) Juurikin yhteinen tekeminen koko perheen kanssa on tämän homman juju – tänä vuonna kun itse kasvattamien vihannesten kilohinnaksikin on tullut aikamoiset summat. Ja on ihanaa voida lapsille näyttää, miten ruoka kasvaa. Ja mikä vaiva siinä on :D

      Tämä kaupunkiviljelypuuhastelu myös nostaa ruuan ja ammattiviljelijöiden arvostusta ihan uudelle levelille. On ihan hullua, että esimeriksi marja- ja vihannestilan emäntänä ja isäntänä äitini ja isäni kykenevät elämään maan armoilla. Itse kun olen ollut ihan sydän syrjällään näistä meidän pikkutiluksistakin, joissa ei kuitenkaan ole elanto kiinni.

      Meillä tomaatit ovat tänä vuonna säilyneet hengissä vain parvekkeella, mutta siellä on taas ollut omat ongelmansa, heh. Suoraan puskasta poimitut tomaatit ovat jotain niin hyvää, että huhuh! Onneksi te olette saaneet kuitenkin nyt loppukesästä nauttia siitä <3

      Poista
  2. Loistava idea tuo tuulensuoja! Kopsasivatko muut viljelijät toimivan idean?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikenlaisia tuulisuojavirityksiä siellä on näkynyt, muistaakseni jo ennen tätä meidän viritelmää. Jollain taisi olla pressuakin. Suurimmalla osalla ei kuitenkaan mun mielestä ollut mitään suojaa, ja hyvin heilläkin nyt vihertää :)

      Poista
  3. Vehreän vihreältä näyttää!

    Omat kotipihan kasvilaatikkoni ovat olleet aika ankeita tänä kesänä. Kastella ei ole tarvinnut ja mullankin vaihdoin. Silti tuntuu, että vain retiisejä ja persiljaa on kasvanut syötäviksi asti. No nyt punajuuret ovat alkaneet pulskistua, ja kattilallisen niitä jo keitinkin. Ja maa-artisokan nuppuihin ei ylety varvistamallakaan, joten sieltä tullee satoa. Mutta aina ennen niin satoisa luottokasvini kesäkurpitsa on antanut vain kaksi hedelmää, vaikka auttelin pölytyksessä, sipulit ovat hillosipulikokoa ja sitruunamelissa jätti näyttäytymättä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vehreää tosiaan on! Me ei tosiaan taideta olla ainoita, joiden viljelyksillä on tänä kesänä olllut ongelmia. Mutta jotenkin sitä satoa sitten arvostaa vieläkin enemmän, kun kaikenlaisia kommelluksia matkaan on mahtunut. Omituista kyllä, että sinun kasvislaatikoilla eivät tänä kesänä kesäkurpitsat menestyneet. Tuntuu, että se on se ainut, joka pärjää sitten loppujen lopuksi. Vaikka meiltäkin osa taimista kuoli. Mutta herkulliselta sato muuten kuulostaa, punajuuret, maa-artisokat ja kaikki!

      Poista
  4. Oletko miettinyt tuolta pöytään kulkeneen ruoan puhtautta? Itse kyllä punnitsisin haitat ja hyödyt pistäessäni suuhun tuolta sijainnilta, huonon ilmanlaadun ja saasteen keskellä kasvaneet viljelmät?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eiköhän ne suurimmat myrkyt ruokiin päädy maasta sekä käytetyistä torjunta-aineista. Multa tuolla on muualta tuotua, taimet ja siemenet (muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta) luomua. Torjunta-aineita ei käytetä. Tuolta on pidempi matka yleisille teille kuin mikä on raja ammattiviljelyssä. Pölyt saa huuhdeltua hanan alla :)

      Mutta erittäin hyvä pointti, suosittelen kaikkia miettimään, mitä ruokaa sieltä kaupasta kotiin kantaa. Missä se on kasvanut ja mitä kaikkea kokenut ennen ruokapöytään päätymistä.

      Poista

Lähiömutsin kuukauden nostot

Facebookissa

Pinterest

Subscribe