Hyvä talvihaalari lapselle – 10 ominaisuutta

12.10.15

Kuvien tuotteista osa saatu. Postaus sisältää *-merkittyjä affi-linkkejä sekä alennuskoodin.

Tein aikoinaan Vauva-lehteen haalarijuttuja, joita varten pläräsin läpi uutuuskatalogeja, kuulin ensimmäisten joukossa uusista ominaisuuksista maahantuojilta ja kävin saumoja myöten läpi juttuun valitsemani haalarit. Se koulutti aika syvälle vauvojen ja lasten ulkovaatemaailmaan. Tajusin sen viimeistään keskustellessani lapsimateria-asioissa itseäni huomattavasti etevämmän ystäväni kanssa. Jotkut minulle itsestään selvät haalariasiat olivat ystävälleni uusia juttuja.

Koska tällaista ulkovaatetietoutta on näemmä karttunut enemmän kuin ymmärsinkään, tahdon jakaa sen myös teidän kanssanne. Erilaiset elämäntavat, tilanteet, asuinolosuhteet ja perheet tarvitsevat tietenkin ulkovaatteilta erilaisia asioita. Mutta ainakin näihin kymmeneen asiaan kannattaa kiinnittää huomiota ja valita niistä ne itselle ja lapselle olennaiset ominaisuudet talvihaalariin tai talvitakkiin ja -housuihin.
1. Pesu- ja kuivausohjeet. Kolmenkympin pesumerkintä haalarissa on sama juttu kuin valkoinen kangassohva lapsiperheessä. Harkitse tarkkaan. Itse vaadin myös rumpukuivausmahdollisuutta, sillä meidän arjessamme päädymme pesemään mutaisia ja uitetulta koiralta haisevia ulkokamoja usein. Kuivurista ne saa päälle seuraavana päivänä. Päiväkodeissa arvostetaan, jos haalari kestää ainakin kaappikuivauksen, jotta märät vaatteet voi ulkoilujen välissä kuivattaa kaapissa.

2. Pehmeä materiaali ihoa vasten. Yllättävän monissa haalareissa lapsen paljasta ihoa vasten tulevissa haalarikohdissakin on käytetty vain kovaa kangasta. Pahimmillaan esimerkiksi kovat kaulukset voivat hangata herkän ihon rikki. Kannattaakin tsekata, että ainakin pienenpien lasten haalareissa kaulus ja mielellään myös hihansuut sekä huppu on päällystetty jollakin pehmeällä materiaalilla, kuten fleecellä tai puuvillalla.
3. Lumilukot. Kenkiin eksyvä lumi on viheliäinen juttu, mutta silti monista haalareista puuttuvat lumilukot. Ne ovat siis varsinaisen lahkeen sisällä olevat sisälahkeet, jotka saa vedettyä tiukasti kengän päälle. Näin varsinaisen lahkeen ja sisälahkeen sisälle muodostuu lukko, josta viima ja lumi ei pääse haalarin sisälle tai kenkään. Kuminauhalla tiukaksi rypytetyt lahkeet ja / tai lahkeiden ympärille ommellut silikoniset nauhat pitävät lahkeen paremmin kengän päällä, mikä sekin pitää ihan kivasti kutsumattomat kylmyydet kengän ulkopuolella.

Hyvissä haalareissa on lumilukot myös hihoissa. Ne ovat siis myöskin ikään kuin sisähihat varsinaiset hihan sisällä. Hihoissa olevat kangasresorit pitävät myös lumen ja viiman poissa, mutta loskassa kastuvat.
4. Rymyämiskestävyys. Kaikki haalarivalmistajat eivät ilmoita vaatteidensa hankauksenkestävyyttä, mutta yleensä se löytyy haalarista roikkuvista lapuista. Mitä suurempi arvo, sen kovempaa käyttöä haalari kestää. Kulutuskestävyys on haalareissa yleensä 20 000 – 100 000. Käsikopelollakin kankaasta voi jo päätellä paljon. Itse arvostan myös vahvikkeita kovalla kulutuksella olevissa paikoissa, kuten polvissa, kyynärpäissä ja pyllyssä. Mustilla vahvikepaikoilla voi myös pelata paljon silloin, kun lapsi haluaa haalarinsa sellaisessa värissä, jossa lika näkyy helposti.

Kannattaa myös tsekata, miten haalarin lahkeiden sisäsaumat on ommeltu. Joissakin haalareissa lahkeiden sisäsaumat on poistettu kankaan hankauskulumisen minimoimiseksi. Haaroista kun kankaat hankaavat toisiaan vasten ja saumat lisäävät hankaamista entisestään.
5. Säätömahdollisuudet. Loppuun asti mietityissä haalareissa on paljon näppäriä säätömahdollisuuksia. Vyötäröosan kiristysmahdollisuus muuttaa haalarin ulkonäköä, mutta on myös kätevä kuromaan vielä vähän isoa haalaria sopivammaksi käyttäjälleen. Joissakin malleissa vyötäröä voi säätää vain edestä tai vain takaa, mutta itse suosin malleja, joissa voi säätää koko matkalta.

Kun haalarin hinta halpenee, yleensä pienet säätömahdollisuudet karsitaan siinä vaiheessa pois. Onneksi edukkaimmissakin haalareissa on parhaimmillaan lahkeensuissa ja hihoissa tarrat, nyörit tai nepparit, joilla hihat ja lahkeet saa sopivammaksi käyttäjälleen ja samalla tilkittyä ainakin suurimmat raot viimalta ja tuulelta.
Hupun koon säätämismahdollisuus on kätevä etenkin säällä kuin säällä ulkoilevien kanssa. Lipallinen huppu pitää tuiskun ja rännän poissa kasvoilta, ja tarranauhoin yhteen tai kahteen suuntaan säädettävät huput saa kursittua pienemmäksi tarpeen vaatiessa.

6. Pukemisen helppous. Kahdella vetoketjulla varustetut haalarit ovat näppäriä pienempien räpistelijöiden kanssa. Lahkeita leventävät vetoketjut tai nepparit helpottavat pukemista, sillä ainakin omasta mielestäni etenkin vauvalle on mukavampi laittaa ensin kengät ja pukea sitten vasta haalari. Pukemaan opettelevan lapsen kanssa yksi nilkkaan asti ulottuva vetoketju auttaa harjoitteluissa. Iso vetoketjusolki pysyy pienissäkin hyppysissä paremmin.
7. Vedenpitävyys. Tämä on se ominaisuus, jota vaatteesta kai yleisimmiten syynätään. Eikä syyttä. Ulkoilu on melkoisesti mukavampaa, kun loska ei tunge kankaan läpi haalarin sisään. Pääasiassa vaunuissa tai kantovälineessä ulkoilevan vauvan haalarissa tällaisilla asioissa ei tietenkään ole suurta merkitystä.

Vedenpitävyys ilmoitetaan vesipilariarvoilla, joka siis kertoo, miten suurta vedenpainetta kangas kestää. Mitä suurempi arvo, sitä vedenpitävämpi. Haalaria saatetaan mainostaa hämäävästi vettähylkiväksi, mutta vedenpitäväksi sitä saa sanoa vasta kun vesipilariarvo on 3000. Yleensä vedenpitävien haalareiden vesipilariarvo on 3000–10 000.
8. Teipatut saumat ja tuulilistat. Teipatut saumat tarkoittavat sitä, että saumakohtiin on vedetty vettä ja tuulta pitävät niin sanotut teipit. Muuten vedenpitävänkin vaatteet saumoista pääsisi tihkumaan vettä ja hyistä tuulta. Halvemmissa haalareissa on monesti maininta ”tärkeimmät saumat teipattu”, mikä tarkoittaa yleensä sitä, että vain alaosan saumat on tilkitty.

Välikausihaalareissa suosittujen softshell-haalareiden saumoja ei koskaan ole teipattu, sillä niiden kangas on ominaisuuksiltaan sellainen, että teippaaminen on mahdotonta. Oman kokemukseni mukaan päteviä haalareita ovat nuokin, kunhan vaan muistaa herkemmin vetää kurikset haalarin päälle. Joustava ja hengittävä softshell-materiaali sopii oivallisesti kantorepussa tai -liinassa kulkevan lapsen lämmittäjäksi, kun mutavellikestävyyden ja täydellisen tuulipanssarin sijaan tärkeämpää on vaatteen istuvuus ja mukavuus.
Vetoketjuhan on kiinni ollessaankin täynnä pieniä reikiä, joista tuuli pääsee ujeltamaan suoraan haalarin sisään. Siksi tuulilistat vetoketjuissa ovat must. Tuulilista tarkoittaa vetoketjun edessä olevaa kangassuikaletta, johon tuuli stoppaa. Parhaissa malleissa on tuplalistat, eli yksi vetoketjun päällä ja yksi alla. Joissakin haalareissa on myös vedenpitävät vetoketjut, jotka on päällystetty kumimaisella materiaalilla toiselta puoleltaan.

9. Pakkasenkestävyys. Talvihaalareissa melkoisen oleellista on tietenkin se, että se pitää naperot lämpiminä. Tunturin lapset tarvitsevat toki vähän eri kaliiperin vermeet kuin helsinkiläismuppelot, mutta pari asiaa tahdon yleisesti nostaa esille.
Ensinnäkin toppavaatteet kannattaa aina pestä (ja mahdollisesti myös rumpukuivata) parin tennispallon kansa. Näin vaatteen lämpöeristys, oli se sitten vanua tai untuvaa, pysyy kuohkeana. Kuohkeus kun on yhtä kuin hyvä lämpöeristys. Toisekseen jäisellä maalla istua nököttävät minityypit arvostavat ekstratopattua pyllyosaa. Joihinkin haalareihin onkin takamuksen kohdalle ommeltu ekstraksi fleeceä tai vaikka villasekoitetta, jotta pysyy kankut lämpiminä.

10. Sitten vielä läjä pieniä, mutta tärkeitä yksityiskohtia. Heijastimia ei voi olla liikaa, mutta liian vähän niitä voi olla. Varsinaisten ommeltujen tai teipattujen heijastimien lisäksi kannattaa tsekata, josko tereet ovat heijastavasta materiaalista ommellut. Lapaset eivät ole koko ajan hukassa, jos hihansuissa on renkaat niiden kiinnitystä varten. Kumiset jalkalenkit kestävät kuminauhalenkkejä paremmin seikkailujen perässä kulkiessa. Vauvaperheessä on mukavaa, jos haalarista saa kiepsautettua pussille hihat ja lahkeet, jotta bebe pärjää ilman hanskoja ja paksuja töppösiä. Taskut ovat käteviä, sillä niihin saa jemmattua nenäliinan tai vaikka varatutin. Kokemuksesta voin myös kertoa, että taskujen puute aika varmasti harmittaa pientä aarteidenkeräilijää.
Kuvien haalari, housut ja takki ollaan saatu Reimalta. Esikoisen haalari on Reimatec Teams*, kuopuksen takki Reimatec Apuri* ja housut Reimatec Stockholm*. Myös kuopuksen Blixt-villapipo* on saatu, samaten kuin Tassu-topparukkaset*. Kaikki vermeet ovat käyneet läpi mun hyvä talvihaalari lapselle -ominaisuusseulan. Lisäksi ne ovat silmääni kivan näköisiä. Meillä asuva keiju-prinsessa-ballerinan kanssa tehtiin kompromissi haalarin värin suhteen. Pinkkiä rakastavalle kelpasi myös vähemmän likaherkkä violetti haalari.

Mikäli talvivermeistö on vielä puutteellinen, sain Reimalta teidän käyttöönne alekoodin. Naputtamalla Reiman verkkokaupassa* koodin LAHIOMUTS15, saat 10 prosentin alennuksen ostoskorin loppusummasta sekä ilmaisen toimituksen. Koodi on voimassa tästä päivästä viikon, maanantaihin 19. lokakuuta asti. Edun voi käyttää yhden kerran ja se pätee vain normaalihintaisiin tuotteisiin.

Lue myös nämä

24 kommenttia

  1. Ai saakeli, tämä tulikin hyvään saumaan. Oon just ostamassa kersalle uutta talvihaalaria :D Kliketiklik!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No haa, hyvä juttu! Siellä tiedän saarella tarviikin kunnon talvivermeet.

      Poista
  2. Entisenä päiväkodin tätinä lisäisin vielä yhden tärkeän ominaisuuden listaan; Miten helppo haalarissa on lapsen liikkua! Osa toppavaatteista on melko raskaita ja jäykkiä, mikä todella rajoittaa leikkimistä. Se tuntuu ihan käteenkin kun vaate painaa paljon ja paksu kangas pysyy vahvana muodossaan. Myös toppahousujen vyötärö saattaa olla huonon mallinen ulkoleikkien rymyämistä ajatellen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, hyvä pointti! Minkälainen on huonon mallinen toppahousujen vyötärö, liian matala?

      Poista
  3. Ja vielä kun löytyisi oikean kokoisiakin haalareita! Terveisin hoikan, pitkäkätisen pojan äiti (aina on hihat liian lyhyet, tai lapsi muuten hukkuu sinne sisään!).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, sitten on tietty nämä lasten tyyppierot. Mä huomasin Ticketin haalarissa sen, että ne olivat malliltaan kuin teletappi. Pitkä selkä ja lyhyet jalat. Lapsi pystyi nostamaan jalat lahkeista haalarin sisälle kuin munamies :D Ticketin toppahousut ovat taas olleet tosi hyvät.

      Poista
  4. Itsellä listassa painaa myös ympäristöystävällisyys ja myrkyttömyys. Mitään ekotekoja tällaiset kalvovaatteet ei koskaan ole, mutta sillä on kuitenkin aika paljon väliä, mistä matskuista kankaat ja kalvot on tehty. Jos ostan uutena, valitsen sellaisen merkin, joka ilmoittaa käyttävänsä mahdollisimman ympäristöystävällisiä materiaaleja. Esimerkiksi Popin ulkovaatteet ovat tällaisia. Sen takia niissä on esimerkiksi ne kankaiset jalkalenksut kumisten sijaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ekologisuudesta kirjoitinkin samassa kun puin lasten ukovaatteiden eettisyyttä. Itselleni siis kestävyys on se ekoteko näissä ostoksissa, joissa on mahdoton olla täysin eko. Siksi kannatan kumisia ja kestäviä lenksujakin. Tuo kuvissa näkyvä haalari sekä takki on valmistettu bluesign® sertifioidusta materiaalista. Reiman mukaan tuo merkki takaa, että materiaali on kuluttajalle turvallinen ja tuotettu mahdollisimman vähäisin ympäristö- ja terveysvaikutuksin, vastuullisesti luonnonvaroja käyttäen. Mulla ei ole kuitenkaan ollut aikaa tutkia tuota sertifikaattia, minkä takia siitä en postauksessa maininnut.

      Poista
  5. Mä en tykkää lumilukoista, tai no lahkeissa ne on ok (mutta peruskumpparilahkeet on jees ja vaihdan aina kumiset lenkit reikäkuminauhaisiin, nimimerkillä mulla on aika kasa käyttämättömiä Ticketin ja Reiman jalkalenksuja ;)), mutta hihoissa mieluummin ei. Rukkaset kun laitetaan hihansuun päälle, niin mitään lisävirityksiä ei alle tartte (yhdessä haalarissa oli ja niistä tuli lähinnä kiukkua lapsen osalta). Kulutuskestävyydessä mua ärsyttää kun lukemat ei kerro välttämättä mitään (eikä edes kankaan tuntu), jotkut kankaat kestää ja jotkut ei (tästä on kokemuksta just Reimalta) ja mä en osaa sanoa että mistä sen voi päätellä (ostan siis aina hyvillä lukemilla olevia vaatteita). Meillä tenavalla on kaksi toppavaatesettiä, toinen pakkaskeleille (uutena hankittu ja muhkea, vedenpitävyys ei tartte olla niin iso) ja loskakeleille (saa olla ohuempi, mutta vettä ois hyvä pitää hyvin, tätä myös joutuu pesemään usein joten kuivausrumpumahis on must). Niin joo ja sisäsaumat haaroissa, niitä välttelen, koska kokemuksen mukaan ne hajoaa aina. Toppaa meillä on ollut lähinnä Reimaa ja Ticketia, viime talven positiivinen ylläri oli Ebben haalari (heh, siinä oli tosin ne lumilukot mutta oli tosi hyvä hinta-laatusuhde minusta).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama - lumilukot hihoissa on takapuolesta. Ticketin takeista oon joutunut leikkaamaan ne pois kun lapsi vaan valitti ja valitti. Ja mullakin on niitä kovia jalkalenksuja aika määrä :D Mä aina Jonathanin välikausihousuista siirrän niitä Ticketin talvihaalariin. Mä en tajua niitä kovia, niitä on tosi vaikea venyttää kengän yli, ja ne lipsuu koko ajan pois.

      Poista
    2. Siis siirrän kuminauhoja toisista housuista toisiin ja otan niitä kovia lenksuja Ticketeistä pois.

      Poista
    3. Juu, tämähän on juuri se juttu, että pitää valita ne omaan (lapseen) tarkoitukseen sopivat ominaisuudet. Kaikki ei sovi kaikille. Kannattaa siis ylipäätään kiinnittää asiaan huomiota, että ei sitten ole niitä lumilukkoja hihoissa, jos niitä ei tahdo :) Mä luulenkin hihojen lumilukkojen olevan vähän vanhemmille lapsille parempi, siis sellaisille, joille ei enää kiskota rukkasia siihen takin päälle. Ainakin mä itse arvostan omien takkieni lumilukollisia hihoja todella korkealle.

      Poista
  6. Meilläkin yleensä pakkaspuku, jonka ei tarvitse pitää vettä ja loska/kurakeleille vuorellinen kurahaalari, jonka pystyy suihkun alla suihkuttamaan puhtaaksi. Monena vuonna on ollut ihan reiman perushaalari, ei siis tec puku. Tykkään että ovat pehmeämpiä ja kevyempiä päällä. Onko tuossa Minemen haalarissa siis lahkeissakin kiristysmahdollisuudet, kun näyttävät kuvissa olevan aika pitkät? Meillä samanikäinen tyttö, joka saa kauhea slaagin jos housujen reuna valuu kengän alle ;) - Suosimme siis pelkästään kuminauhalahkeelisia housuja. Esikoisen kohdalla on kokemus, että suorat lahkeet kuluvat myös tosi nopeasti puhki. Ihana muuten tuo pojan punainen takki!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kaksi asua on kyllä jees! Me ollaan koettu meidän perheelle hyväksi ratkaisuksi hankkia haalari ja sitten kaksiosainen asu. Esikoisella on lahkeissa lumilukot. Ne saa siis ylemmäs, kunhan jalassa on pidempivartiset talvisaappaaat. Niin ja vyötäröä pitää kiristää ja sitä kautta hinata reilua haalaria ylös – kuvaushetkellä haalarin käyttäjä oli vain eri mieltä :D

      Poista
  7. Ja sitten vielä se, että haalarin malli ei ole ns. oversize eli ei lökötä haaruksista sopivan kokoisena. Lapset kun ratsastaa kaikella mahdollisella, kiikkuu ja etelän oloissa pyöräileekin haalarilla, niin pitää pystyä halarin menemään haaroihin asti jaloista ilman, etä lahkeet jää lyhyeksi. Juurikin Reimalta on tämmönen "trendikäs" lököttäjä nyt harmina.

    Ja samaisessa haalarissa on ongelma, että kaula ja niska jää ihan paljaaksi ja auki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä ostin joskus kirpparilta Ticketin haalarin, jonka tajusin vasta käytössä olevan mallia teletappi. Selkäosa ihan älyttömän pitkä ja jalat ihan tapit. Lapsi pysyi nostamaan jalkansa lahkeista haalarin sisään kuin munamies :D Mutta toisaalta olen sittemmin suositellut Ticketin haalaria pitkäselkäisille lapsille.

      Poista
  8. Herrajestas, nyt iski ahistus. Entä ku meidän tulevan talven haalari on ostettu keväällä Lindexin alerekistä niillä kriteereillä, että se oli halpa eikä ihan idiootin värinen? O.o #huonoäiti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahha, voi apua :) Mäkin ostin kuopuksen tämän hetkisen välikausihaalarin (Lindex) käytettynä kaverilta sillä krtiteerillä, että kerrankin löytyi helposti kivan NÄKÖINEN haalari käytettynä ilman nettikirpparisäätöä tai etsimistä kivijalkakirppareilta :D

      Poista
  9. Tässäpä oli hyvä tietopaketti, jota voi soveltaa myös käytettynä ostettuihin haalareihin! Kiitos :)

    VastaaPoista
  10. Tämä on kyllä hyvä lista. Itse tajusin vasta esikoisen ollessa kolme, ne samat opit kuin mitä oli oppinut alppihiihtoajoilta aikuisten talvivaatteista, pätee myös lastenvaatteisiin. Tuota softshellin teippausta tosin ihmettelen. Meillä on aikuisten softshelltakkeja joissa on teipatut saumat, todistettavasti (näkyy verkkovuoren alta).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo on ihan totta, varmasti pätee samat opit. Minkä merkkinen softshelltakki teillä on teipaluilla saumoilla? Kun mitä minä olen noilta lastenmerkeiltä kysellyt, kaikki sanovat sen olevan mahdotonta. Olisipas kiva, jos se ei olisi mahdotonta, sillä softshell on tosi mukava materiaali välikausivaatteissa.

      Poista
  11. Hei mitä tarkoitit mustilla vahvikepaikoilla? Onko sulla jotain hyviä vinkkejä polvien vahvistamiseksi tai peräti paikkaamiseksi, vai viittasitko vaan valmiiksi mustiin polviin muuten vaaleassa haalarissa? Niitä vinkkejä haluaisin kyllä kuulla...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkoitin niitä vaattessa jo valmiiksi olevia vahvikepaikkoja. Kaikissa haalareissahan niitä ei ole. Ja tosiaan, jos ne vahvikkeet ovat mustat, silloin voi vähemmillä riskeillä valita myös likaherkemmän värisen haalarin muilta osin :)

      Poista

Lähiömutsin kuukauden nostot

Facebookissa

Pinterest

Subscribe