Yksivuotissyntymäpäiväjuhlat

21.10.15

Voi miten tarpeeseen kuopuksen yksivuotissyntymäpäiväjuhlat tulivatkaan. Tämä syksy on valahtanut vahingossa hurjan kiireiseksi. Liian kiireiseksi. Oli ihana välillä siivota työpöydältä paperit pois, jotta ystävät mahtuivat kahvittelemaan ja antaa tietokoneelle edes yhtenä päivänä tehtäväksi vain juhlamusiikin soittaminen.

Vaikka juhlat olivat tietenkin etenkin yksivuotiaan papuburrittomme juhlat, juhlimme ihan koko perhettä. Sillä olihan vuoden ylittyminen merkittävä juttu koko meidän sakille. Esikoinen on ollut vuoden isosisko, ja me vanhemmat taas selvitimme yhteispelillä yhden vauvavuoden loppuun. Serpentiinejä, fanfaareja! Hyvä me!
Pyysimmekin kanssamme kemuilemaan aikuisia ystäviämme lapsineen. Samalla ovenavauksella saatiin seuraamme lopulta aika tasamäärä niin isompia kuin pienempiä juhlijoita. Esikoisen raskausaikana neljä vuotta sitten tunsin olevani ihan yksin vatsoineni, mutta nyttemmin moni ystävä on lapsiperheellistynyt. Lisäksi ollaan saatu liuta ihania ihmisiä elämäämme lasten myötä. Tuntui hyvältä istua jakkaralla keskellä juhlahumuista olohuonetta ja katsella niitä kaikkia ihmisiä siinä ympärillään. Onni pyöri lämpönä varpaissa asti.

Juhlien tarjoilu bagelbaareineen, limutarjoiluineen ja jumalaisine kakkuineen oli herkullinen, hauska ja lempeästi aikuislähtöinen. Siskoni kaveri oli auttamassa keittiössä, mikä oli aivan upea juttu. Hän tarjoili kahvit, piti ruokapuolen kunnossa, siivoili tyhjiä kahvikuppeja pöydän kulmilta ja jossain välissä ehti tiskatakin. Ehdottomasti yksi tärkeimmistä vinkeistä onnistuneisiin ja stressittömiin juhliin on kyllä hänenlaisensa piika!
Samaten kuin ruokapuoli, myös juhlien koristeet jätettiin tällä kertaa muiden hoidettavaksi. Pohtimaani teemaan sopivat koristeet ostin Pop up -kemuista, jotain noudin kukkakaupasta ja loput kävin hakemassa metsästä. Värimaailma oli mukavalla tavalla yhtä aikaa lempeän harmoninen, mutta myös kujeilevan leikkisä. Just sellainen kuin juhlatkin olivat.

Yksivuotias päivänsankarimme oli aivan äimänä kaikista ihmeellisestä ympärillään. Koska hän rakastaa palloja, pyysimme jokaista vierasta tuomaan mukanaan lainaksi pallon. Voi sitä riemua, minkä lattian täyttävät rantapallot, salibandypallot ja muut pyöreät ihanuudet voivatkaan saada aikaan. Ihan käsittämätöntä, että hän ei enää ole virallisesti vauva, vaan taapero. Pidätän kuitenkin oikeuden hellitellä ja kutsua häntä vauvaksi vielä ainakin parin kuukauden ajan.
Iltasella olohuoneen lattialle raivattiin tilaa siskonpedille, kun kaksi tärkeää vierasta jäi yökylään. Käytiin porukalla saunassa, lapset hyppivät kikattaen lattialle levitetyillä patjoilla ja iltapalaksi syötiin vielä vähän bageleita ja kakkua. Miten raukean onnelliselta olo tuntuikaan, kun vuorokauden jo vaihduttua painoin pään tyynyyn ja yksivuotias kömpi hiukset unesta pörröllään kainaloon.

Päivän opetus oli harvinaisen selvä ja yksinkertainen: syö enemmän kakkua ja näe enemmän ystäviä.

Lue myös nämä

2 kommenttia

  1. Heippa, ensinnäkin näin jälkikäteen onnittelut teidän yksivuotiaalle ja samalla koko perheelle! :) Tässä tulee nyt tällainen "en ole ennen kommentoinut, vaikka blogiasi olen jo pidemmän aikaa lukenutkin" -kommentti (saattaa myös tulla aika pitkä kommentti, hih). Eli olen tosiaan seurannut blogiasi nyt parin vuoden ajan ja tykännyt kovasti tavastasi kertoa asioista. Itsellä ei ole vielä lapsia, mutta lapsen kehitys aiheena kiinnostaa tosi paljon, ja se onkin varmaan yksi syy, minkä takia aikanaan jäin blogisi seuraan. Joten kiitos paljon lämminhenkisistä ja sopivalla tavalla analyyttisista teksteistäsi, jokaisesta postauksesta välittyy aitous ja elämänmyönteisyys! :) Ja haluaisin vielä todeta, että mielestäni tekstisi ovat tässä parin vuoden aikana parantuneet. Olet käsittääkseni kirjoittanut työksesi jo hyvinkin kauan, mutta itselleni on tullut tekstejäsi lukisessa sellainen olo, että sellainen oma kirjoittajan äänesi on jotenkin koko ajan selvemmin ja luontevammin tullut esiin. Juu, halusin vaan kertoa, että tällainen fiilis on itselleni välittynyt. :) Oikein kivaa syksyn jatkoa toivottelen vielä! T. Johanna

    VastaaPoista
  2. Ihanaa kuvailua onnellisuudesta! Kakkua ja kavereita, kyllä! Hyvä muistutus.

    VastaaPoista

Lähiömutsin kuukauden nostot

Facebookissa

Pinterest

Subscribe