Rakkautta on fetaklöntti keskellä pöytää

4.11.15


Yhteistyössä Arla Apetina ja Suomen Blogimedia

En tiedä, miten olisin selvinnyt tästä syksystä ilman miestäni. Hän on pitänyt huolta perheestämme ja ollut se, joka silloin tällöin imuroi eteiseen kertyvät hiekat ja käy ruokakaupassa. Hän on herännyt aamuisin lasten kanssa, jotta minä yömyöhälle konetta naputtaneena saisin nukkua hetken ihan omassa rauhassa. Hän on täyttänyt kestovaippoihin imut ja silittänyt lakanat. Hän on keittänyt puurot ja paistanut wokit. Tänään hän oli ennen aamuvuoroon lähtemistään kattanut lautaset valmiiksi pöytään, ladannut mutteripannuun kahvia ja ottanut puurokattilan esiin. Pieni teko, mutta suuri rakkaudenosoitus.

Nyt kun omat kiireeni alkavat ruuhkavuosikriisin keskellä helpottaa, tahdon minäkin antaa rakkautta takaisin sanojen ja kosketusten lisäksi myös tekoina. Vaikka olen aina arvostanut perheen yhteisiä ruokahetkiä, viime kuukausina kiire on luikerrellut niidenkin keskelle. Olen hotkinut miehen valmistaman ruuan keskittymättä siihen mitä syön tai keitä ympärilläni on. Olen anteeksi pyydellen poistunut ruokapöydästä muiden vielä aterioidessa. Siltikin, vaikka olen aina hokenut, että koskaan ei ole niin kiire, etteikö ehtisi syödä rauhassa perheen kanssa.
Keittiömme liitutaulussa lukee kirjoittamani teksti ”Onni on syödä yhdessä perheen kanssa”. Nyt aion palata sen perusajatuksen ääreen. Haluan olla ruokapöydässä läsnä ja tuntea taas ruuan kaikilla aisteilla, eikä vain ravintona, jolla jaksaa puurtaa. Halusin juhlistaa tätä taitekohtaa valmistamalla perheelleni keskellä viikkoa juhla-aterian. Sellaisen, jonka ääressä viihtyy pitkään, mutta jonka tekoon ei kauaa mene aikaa. Samalla tahdoin edes jotenkin kiittää miestäni siitä, että hän on ollut viime aikoina yleensä se, joka keittiössä häärii.

Rakkaudenosoitukseni keskipisteenä oli uunissa paistettu feta. Se on yksinkertainen valmistaa, mutta tärkeää on käyttää kunnon fetaa. Käyttämäni Arla Apetina kreikkalainen feta on sitä itseään ja aidosti kreikkalaisittain. Siinä ei ole kuin se mitä tarvitaan kunnon fetaan: lampaanmaitoa, vuodenmaitoa, suolaa, juoksutetta ja hapatetta.
Uunifeta valmistuu laittamalla fetaklöntti sellaisenaan uunin kestävään astiaan ja ripottelemalla päälle oliiviöljyä. Sen jälkeen päälle voi heitellä vielä haluamansa mausteet. Mä laitoin tällä kertaa pizzamaustesekoitusta ja rosepippuria. Samaan uunivuokaan leikkelin vielä lohkoiksi kaksi luomuomenaa, joiden päälle ripottelin reilusti hunajaa sekä kanelia ja neilikkaa. Sitten laitoin koko hoidon 200 asteiseen uuniin, jossa oli lisäksi grillivastukset päällä. Valmista oli kun juuston pinta sai mukavasti väriä.

Sillä aikaa kun feta ja omenat muhivat uunissa, paistoin pannulla runsaassa voissa kasan kauraleipiä molemmilta puoliltaan rapeiksi. Fetaklöntin nostin omenoineen keskelle pöytää ja asetin leivät siihen viereen. Ympärille katoin sitten loput fetaleipäbileiden ainekset: hilloja, marjoja, pestoa ja vihanneksia. Vielä aikuisille lasit kuohuvaa, kynttilät palamaan ja syömään!
Olikohan se kaapista kaivettu pöytäliina, marraskuun tunnelmallisesti pimenevä ilta vai kaiuttimista soljuva Nancy Sinatra, mutta tuntui kuin keittiöpöytämme ympärille olisi muotoutunut pehmeä kupla. Me olimme sen sisällä kylki kyljessä, eikä millään muulla ollut merkitystä. Ruoka oli niin hyvää, että mielihyvähykerrys pyöri vatsassa ja levisi sieltä tyynenä lämpönä koko kehoon.

Jos ette ole aikaisemmin kokeilleet uunifetaa, tehkää se nyt heti. Se toimi leivällä yhdessä punasipulin, avokadon, peston ja kapriksen kanssa, mutta kaikista eniten sukat pyörivät jaloissa, kun uunifetan yhdisti johonkin makeaan. Viikunahilloa, uuniomenoita, granaattiomenaa, karhunvatukoita ja uunifetaa. Niin hyvää, että itkettää! Uunifeta & rapeat leivät -konsepti toimisi varmasti myös isänpäiväbrunssilla ja ystävien pikkujouluissa. Niin ja treffeillä, jotka järjestetään lasten mentyä nukkumaan omassa kotikeittiössä. Täältä löytyy muitakin resepti-ideoita, joilla saa loihdittua tällaisia juhlakuplia vaikka keskellä arkiviikkoa.
Istuimme pöydässä lopulta pitkään – niin pitkään, että ehdimme avata toisenkin fetapaketin ja käyttää juuston uunin kautta. Onneksi ostin varmuudeksi kaksi! Kun sitten lopulta muut olivat jo siirtyneet olohuoneen puolelle, istuin tiskien keskellä hämärässä keittiössä ja kuulostelin oloani. Onnellinen, kiitollinen, rakastettu. Tuntui kuin minut olisi pujotettu pehmeän merinovillasukan sisälle piiloon. Kuulostaa sekopäiseltä, mutta sekopäisen syksyn jäljiltä on ihan hyvä välillä tuntea olonsa villasukaksi.

Tästä on hyvä jatkaa pehmeämmin, läsnä olevammin ja sanojen lisäksi myös tekoina rakkauttaan osoittaen. Välillä ruuhkavuosien keskellä kun rakkautta on fetaklöntti keskellä pöytää.

Lue myös nämä

34 kommenttia

  1. Vastaukset
    1. Ole hyvä, ihana kuulla, että niistä on iloa :)

      Poista
  2. Onko toi lakanoiden silitys ihan välttämätöntä kun on kerta ne ruuhkavuodet? ; D


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehee, no se on ihan validi kysymys :) Ollaan kuitenkin sen verran marttoja, että lakanoiden silityksestä ei osata luopua. Mitään muuta ei sitten oikein juuri silitetäkkään, vaikka ennen silitettiin ihan kaikki :D

      Poista
  3. Ruotsalaisen firman tuotteilla suomalainen yrittäjyys nousuun..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse asiassa Arla Foods -konserni on ruotsalaisten lisäsi tanskalaisten, saksalaisten ja brittiläisten tuottajien omistama maailmanlaajuinen meijeriyritys. Suomessa Arlalla on 650 maidontuottajaa, 10 meijeriä ja 400 työntekijää.

      Poista
  4. Olipa ihana ja hyvänmielen postaus! Minäkin haluan villasukan sisään :D Meillä on tänään lounaalla sitä sun kesäkurpitsavuokaa eli Lähiömutsin kanssa on käyty tänään kaupassa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se kesäkurpitsavuoka on niin hyvää! Myös äitini on tehnyt sitä Lähiömutsin ohjeella ja tykkäsi niin että teki vieraillekin.
      Uunifeta kuulostaa herkulliselta!
      -Tepa

      Poista
    2. No niin kyllä oli, aivan tosi herkullista! Tämä hiilarihirmu keitti vielä pastaa kaveriksi.. Nam!

      Poista
    3. On aina yhtä kutkuttavaa kuulla, että mun ohjeilla oikeasti tehdään ruokaa, hihii! Se vuoka on kyllä ollut hitti, olen saanut siitä paljon kiitosta – niin omassa pöydässä kuin täällä blogissa :)

      Poista
  5. Ihana kirjoitus ja tuli hyvä mieli itsellekin! Lasten ruokailu on usein ainoa hetki kun molemmat istuu paikoillaa pöydä ääressä. Liian usein hyödynnän hetken ja alan tyhjetää astianpesukonetta. Oma ruoka on yhtä nopeasti lätkäisty lautaselle kuin on syötykin. Muistutit siitä mikä oikeasti on tärkeää. Kuulostaa tosi tyhmältä ja fangirl-meiningiltä mut teidän perhe on iso inspiraatio omassa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ..omassa arjessa. Kiitos siitä!
      Huom! Tämäkin kommentti on kirjoitettu kahteen kertaan toisella kädellä taapero sylissä. :D

      Poista
    2. Voi miten ihana kuulla, että sain sutkin miettimään asiaa. Koska itsellä se oli päässut unohtumaan kiireen keskelle. Mutta nyt taas muistan, että onni on syödä yhessä perheen kanssa <3

      Poista
  6. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan uunifetaa myös halvan kanssa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ooh, kuulostaa syntisen hyvältä. Kiitos vinkistä!

      Poista
  7. Kuulostaapa herkulliselta, tulee varmasti tehtyä joskus saunaillan iltapalaksi: tapana on syödä jotain helppoa ja hyvää. Kiitos vinkistä!
    -Elisaini

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei joo, uunifeta sopisi just hyvin myös saunaillan jälkeiseksi herkkuiltapalaksi :)

      Poista
  8. Näissä sisältöyhteistöissä aina häiritsee se että onko esim tämä juhla-ateria oikeasti loihdittu kiitokseksi miehelle ja perheelle ja laatuajan hehkuttamiseksi vaiko vain siksi että ruotsalainen firma maksaa tästä jokusen huntin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Bloggaamisessa on se ihanuus, että ne voi myös yhdistää. Mun on pitänyt kirjoittaa erikseen uunifetasta ja erikseen omakokemuksinen muistutus siitä, miten yhdessä perheen kanssa ruokailu on tärkeää. Ja viime viikolla aloin suunnitella kiitosta miehelle tästä syksystä. Nyt pystyin sitten yhdistää tähän kaikkeen vielä luontevasti yhteistyön, jolla niin sanotusti saa sitä juustoa sen leivän päälle. Mä pyörin nyt just tällaisessa "onni on nyt ja tässä" -ällöpyllyilyssä, mutta on silti sanottava, että oon kyllä hitokseen onnellinen, että voin tehdä tällaisia yhteistöitä, joissa olen aidosti läsnä.

      Poista
    2. Kieltämättä "yhteistyössä Arla " latistaa väkisinkin tunnelmaa rakkaudenosoitusta käsittelevässä postauksessa. Mutta hyvältä näyttää tuo sapuska siitä huolimatta, täytyykin kokeilla! :) nimim. Fetan suuri ystävä

      Poista
    3. Kieltämättä "yhteistyössä Arla " latistaa väkisinkin tunnelmaa rakkaudenosoitusta käsittelevässä postauksessa. Mutta hyvältä näyttää tuo sapuska siitä huolimatta, täytyykin kokeilla! :) nimim. Fetan suuri ystävä

      Poista
    4. Postaukseen tuli tosiaan tällä kertaa mukaan myös paljon vahvempia tunnelatauksia kuin muinoin yhteistyötä suunniteltaessa tiesinkään. Mutta blogi elää mun mukana, myös yhteistöiden suhteen :) Ja juu, ehdottomasti kannattaa jokaikisen fetafanin tätä kokeilla, jos ei vielä ole kokeillut.

      Poista
  9. Mikä tuo postauksessa vilahtavan marimekon paidan kuosin nimi on? :)

    VastaaPoista
  10. Mulle tuli tippa linssiin kun luin tuosta teidän kuplasta pöydän ääressä. Itselläni ollut vähän samoja mietteitä ruuhkavuosista, läsnäolosta ja sen sellaisesta. Nyt vesirokkosairastupa tähän kaiken lisäksi on saanut voimat ihan minimiin. Itku on herkässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tätä on nyt tainnut olla ilmassa muuallakin kuin täällä lähiössä. Kupla oli ihana, samaan tunnelmaan pitäisi päästä useammin <3 Paljon jaksamista vesirokkosairasteluun, uh, se on kamalaa!

      Poista
  11. Pakko itsekkin kommentoida (Feta tosin kuulostaa hyvältä, ei siinä), että välillä on hieman ristiriitaista lukea "ekoilusta" ja kotimaisuudesta. Vaikka olet ilmoittanut, ettet asu maakuopassa, niin silti valinnat eivät vakuuta. Lentäminen ym.ulkomaiset palashamppoot ym. Laatikkopyörä ei tätä pelasta, ja kotimaistakin palashamppoota on tarjolla. Tosin ymmärrän kyllä, että yhteistyökumppaneilta se leipä pöytään tulee. Kannattaa silti miettiä, ekoileeko vai egoileeko.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kunnon fetaa ei tosiaan ole suomalaisena. Koska feta on feta. Vähän kuin salmiakki on salmiakki, jota ei osata tehdä kuin yhdessä maassa.

      Musta on tosi kurja ajatus, että voisi olla vain joko-tai. Se maakuoppa tai sitten överikulutus. On lohdullista, että pienilläkin valinnoilla voi vaikuttaa, vaikka sitten toisaalta rakastaa seikkailla maailmalla ja on kokenut sen ulkomaisen palasampoon huomattavasti omalle hiuslaadulle sopivammaksi kuin sen suomalaisen.

      Poista
    2. Feta-nimike on vielä suojattu (Protected Designation of Origin), että suomalaista vastaavaa voisi myydä vain jollain muulla nimellä. Fetaa on vain se kreikkalainen feta. Mutta kyllä aito feta kopiot aina voittaa.:)

      Poista
    3. Joo, ilmaantui silloin aikoinaan aika paljon salaattijuustoja yms. kauppojen hyllyille :)

      Poista
  12. Kannattaa myös opetella ottamaan vastaan kritiikkiä, eikä käyttää hyökkäystä-hyökkääjää vastaan taktiikkaa. Ja arvioida kriittisesti omia valintoja, kummalle haluaa todistaa jotain, itselle vai muille? Ja totuuden nimissä, jos ulkomaalainen luonnonkosmetiikka on laadultaan parempaa, niin sitten on. Ja hyvä niin, mutta ekologisuutta terminä kannattaa pohtia, jos siihen aikoo vedota.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eihän minulla ole tarvetta ketään vastaan hyökkäillä, miksi niin tekisin? Ja rakentava kritiikki on aina tervetullutta. Vai oliko tämä anonyymikommentti tarkoitettu minulle ylipäätään? Saattaa olla nyt väsystä kiinni, mutta en valitettavasti oikein ymmärrä, mitä tahdot sanoa.

      Poista
  13. Ihana ohje, kiitos!! Illan kotitreffit suunniteltu!

    VastaaPoista
  14. Kiitos suuresti tästä(kin) ruokaideasta! Eilisen isäinpäivän brunssi koostui tämän postauksen pohjalta :) vieläkin hykerryttää kuinka hyvää oli, ei varmasti tarvitse kauaa ootella että keksii jälleen hyvän syyn laittaa liinan pöydälle ja nauttia herkuista.

    VastaaPoista

Lähiömutsin kuukauden nostot

Facebookissa

Pinterest

Subscribe