Oot niin ihana – tule tekemään vauvakirjaa mun kanssa!

19.2.16

Olin muutamaa kuukautta vailla täysi-ikäinen, kun sain äidiltäni ja isältäni lahjan. Vauvakirjani oli saanut ensimmäiselle sivulleen kirjan päähenkilölle osoitetun omistuskirjoituksen, ja kirja annettiin minulle. Vein sen juhlallisesti vuokakotini tyhjään kirjahyllyyn, ja tajusin, että nyt napanuora viimeistään oli katkennut. Vuosien ajan sivuilleen tarinoita, havaintoja ja kuvia kerännyt kirja oli valmis. 

Noilla sivuilla on pala minun historiaani, mutta myös valtavasti esikoislapsensa kanssa ihmeessä olevien vanhempien rakkautta. Monissa kohdissa on tyhjää, mutta toisaalta minkään kirjan valmiin otsikon alle istumattomia tarinoita on kirjattu kaikille tyhjille sivuille. Pienet arkiset tarinat ja havainnot ovat niitä mielenkiintoisimpia. Arvostan sitä, että sekä äitini että isini ovat täyttäneet kirjaa.
Kun sain omia lapsia, vauvakirjani on toiminut sukupolvien välisenä vertaistukena. Kuten nyt vaikka se, että vuonna 1987, mun ollessa vajaa nelivuotias, äiti on kirjoittanut, että en vieläkään nukahda ilman äitiä ja että joka yl kömmin omasta huoneestani äidin ja isin väliin nukkumaan. Vauvakirjasta olen tarkastanut kehityksen virstanpylväitä, joita on ollut mielenkiintoista verrata omiin lapsiin.

Omien lapsieni vauvakirjat pullistelevat niiden väleihin talletettuja muistoja. Koska olen äitiini tullut, myös minä olen kirjoittanut pienellä präntillä sivujen ylälaitoihin ja takaosan tyhjille sivuille, kun muuallekaan kirjassa ei mahdu. Minäkin haluan tallentaa omille lapsilleni palan tätä aikaa ja heidän lapsuuttaan käsin kirjoitetun ainutlaatuisena. Mies kirjoittaa sivuille omia havaintojaan, mutta edelleenkään kumpikaan ei ole kirjoittanut esikoisen kirjan nimijuhlakohtaan mitään. Ehkä viimeistään sitten, kun on meidän aika kirjoittaa kirjoihin omistuskirjoitukset.
Koska vauvakirjat ovat itselleni merkityksellisiä ja rakkaita – niin sellaisen päähenkilönä kuin täyttäjänäkin – en voinut olla tarttumatta tilaisuuteen. Tuossa muutamia viikkoja sitten istuin Visuaalisesti vaativa -blogistaankin tunnetun Ainon kanssa kahvilan pöydän ääressä ja hihkuin hänen kertoessa suunnitelmansa. Hän on tekemässä täysin uudenlaista ja täysin uudella tavalla tehtyä vauvakirjaa. Modernia, monipuolista, kaunista ja muuntautuvaa vauvakirjaa. Sellaista, josta tulee kulttituote. Se ainut ja oikea vauvakirja.

Ja niin minä tartuin tilaisuuteen ja olen mukana Oot niin ihana -vauvakirjan teossa sen taustajoukoissa. Koska eihän yksi kirjaprojekti kerrallaan mihinkään riitä! Tuon Ainon vauvakirjaprojektiin mukaan oman osaamiseni ja kontaktini, mutta sen verran osasin täpinääni himmailla, että hyppään täysin rinnoin vauvakirjailemaan vasta maaliskuussa. Kun on tässä helmikuussa ollut vähän ryysistä muutenkin.
Oot niin ihana -vauvakirja ilmestyy tulevana syksynä, mutta se miksi kerron tästä teille jo nyt, onkin se homman juju. Tätä kirjaprojektia ei muhistella itsekseen ja sitten tulla samppanjat poksuen esiin kirjan ollessa pränikkänä kauppojen hyllyissä. Tämä vauvakirja tehdään yhteisöllisesti, eli koko prosessi on avoinna kenelle tahansa. Kirjan sisältöön ja ulkoasuun voi vaikuttaa Facebook-sivuilla, jossa käydäänkin vilkasta keskustelua siitä, minkälainen on just se parhain vauvakirja. Myös minä olen siellä keskusteluissa mukana yhtenä adminina. Kirjaprojektia voi seurata ja kommentoida myös Instagrammissa.

Siksi tarvitsen nyt sua. Mitä vauvakirjassa pitää ainakin olla? Minkälaisia sivuja, elementtejä ja ratkaisuja kaipaisit sen perinteisen rinnalle? Mitkä sivut ovat vauvakirjoista jääneet täyttämättä ja miksi? Minkälainen olisi täydellinen vauvakirja? Tule luomaan sitä yhdessä meidän kanssa #ootniinihana-somekanaville, koska tässä on siisteintä se, että jokainen voi oikeasti vaikuttaa siihen, minkälainen kirja syksyllä valmistuu. Projekti etenee vauhdilla, joten hyppää mukaan än yy tee nyt!

Lue myös nämä

10 kommenttia

  1. Paljon pieniä kasvun virstanpylväitä! Miten ois kierrekannet, joista voisi napata itselle sopimattomat sivut veke? Jokaisen sivun taustapuoli olisi tyhjä/omia havaintoja sivu. Kauniit modernit muodot. Ei mitää 90-luvun ällösöpöilyä vaan juuri siihen tyyliin kun blogissasi vilahtaneet kuvat kertovat! Huippu juttu tää uuden ajan vauvakirja!:)

    VastaaPoista
  2. Ooooooooh. Voisin tehä lisää vauvoja vaan tän kirjan takia. Saako tätä ennakkotilata?

    VastaaPoista
  3. Olisi mahtavaa, jos vauvakirja sopisi myös adoptiolapselle. Sellaista ei ole olemassa suomeksi. Tosi kiva idea :)

    VastaaPoista
  4. Jo ennen kuin sain oman lapsen, minua ärsyttivät suunnattomasti nämä perinteiset vauvakirjat, jotka oli tehty siitä lähtökohdasta, että ihan kaikki lapset syntyvät ydinperheeseen (siis äiti ja isä), kehittyvät nomaalisti ja omistavat laajan sukulaisten luoman tukiverkoston.
    Entäs sitten, kun lapsi syntyy vammaisena, isä lahtee lätkimään, eikä sukulaisia juurikaan ole, ja ne harvatkin pitävät etäisyyttä?
    Onpa siinä kiva sitten täytellä vauvakirjaa, jossa jää useampikin sivu ammottamaan tyhjyyttä, kun ei voi kirjoittaa kehityksen edistysaskelista, siitä miten ylpeä isä kantoi lapsensa sairaalasta kotiin tai täyttää sukupuuhun ylpeiden isovanhenpien nimiä.
    Olisi jo korkea aika saada vauvakirja, jota myös erityislapsen yksinäinen turvaverkoton äiti voisi täyttää ylpeydellä ja jota lapsi voi myöhemmin katsella tuntematta itseään muita huonommksi. terveisin eräs omaishoitaja-äiti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just näin. Erityislapsen yh-äitinä perinteisen vauvakirjan täyttäminen on tuottanut lähinnä pahaa mieltä. Mun toiveeni olisi että uusi vauvakirja istuisi paremmin erilaisiin perhemalleihin ja sopisi kaikenlaisille lapsille - myös niille jotka kehittyvät omaan tahtiinsa eivätkä ehkä koskaan saavuta kaikkia normilasten itsestäänselvyyksinä pidettyjä taitoja.

      Poista
  5. Voi onpa ihanan näköinen vauvakirja!!! Odotan innolla tän ilmestymistä :)

    VastaaPoista
  6. Ajasta ennen vauvaa, odotuksesta, synnytyksestä joku sivu! Niitä on kiva lukea sitten isona jos itse saa vauvan ❤️ Upealta kirjalta vaikuttaa!

    VastaaPoista
  7. Joo, odotusajalle jo siovuja. Ultrakuville paikkoja. Kirja istumaan erilaisille perheille. Eli ei olisi nimityksiä eri perheenjäsenille valmiina vaan vaikka merkintöjä siitä ketkä ovat milloinkin olleet lapselle tärkeitä. Mahdollisimman paljon tilaa kirjoittaa vapaasti, mutta silti jotain ohjailevia kysymyksiä on hyvä olla. Ja kirja saisi minusta jatkua yli vaiva-ajan aina niin kauan kun tilaa riittää. Jos vanhemmat kirjoittavat vain vähän niin kirja voisi jatkua vaikka 4v asti ja jos taas on ahkera kirjoittaja niin sen voisi täyttää nopeammin.
    Ehkä toimivin ratkaisu kirjan jaotteluun ei ole kronologinen aikajärkestys vaan erilaisia osioita asioille joista tykkää tai ei tykkää, joita tekee ja oppii ja missä on käynyt sekä tärkeille tilanteille ja tilaisuuksille. Niin että sivulle voi itse laittaa päivämäärän ja kirjata monia eri juttuja eri ajoilta. Ja paljon hauskasti sijoitettuja kehyksiä kuville ja myös ihan tyhjää tilaa jonka voi täyttää vaikka lapsen sormivärimaalauksella, valokuvalla, ensimmäisellä tussitöherryksellä tai jollain koristellulla mieteleuseella. Tai mitä nyt kukakin keksii ja tahtoo.

    Ulkoasusta karsisin heti pois nämä kaksi perinteistä sävyä jotka tämän postauksen kuvissa näkyy. Ihan siksi että nykyään tuputetaan vaaleanpunaista ja vaaleansinistä ihan liikaa joka tuutista. Vaikka niillä ei yritettäisi viitata sukupuoleen millään lailla niin minusta ne ovat ihan liian loppuunkulutettuja valintoja. Iloiset ja räikeät värit voisivat olla lopulta parhaita. Niin että lapsenkin on kiva tuojotella kirjaa. Eihän sivun tarvitse silti hypätä silmille, vaan voi olla että raamit on piirretty vahvoilla väreillä ja pohja onkin valkoinen tai hyvin hempeä. tms.
    Ja ei mitään valmiita loruja tai sellaisia. Ne ovat lähinnä ärsyttäviä joissain vauvakirjoissa.

    VastaaPoista
  8. Onnea tähänkin kirjaprojektiisi (projektiinne!). Tämä aihe onkin itsenni taas aika ajankohtainen... Kaksi vauvakirjaa olen jo täytellyt, ja totesin, että tilaa pitää olla. Minäkin kannata sitä, että kirja sopisi erilaisille lapsille ja erilaisille perheille, mutta noita kehityksen virstanpylväitä en kyllä lähtisi karsimaan vain, koska erityislapsien kohdalla ne voivat jäädä saavuttamatta. Hankala juttu - siis, miten "miellyttää" tässä asiassa kaikkia. On aika hyvä idea, että sivuja voisi itse poistaa sen mukaan, mitä haluaa täyttää. En kuitenkaan lämpene kierrekansille. Ja tietysti kaikki ns. ylimääräiset sivut lisäävät kirjan kustannuksia tekovaiheessa, mikä varmasti vaikuttaa suoraan hintaan. Ulkoasu näyttää raikkaalta, ja itse pidän siitä, että sivuilla olisi paljon väriä (ovat ne sitten perinteisiä hempeitä tai mitä vain). Onko tälle jo jotain tarkkaa arvioitua julkaisuajankohtaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos onnentoivotuksista ja kommentistasi! Tarkempaa julkaisuajankohtaa ei vielä ole, mutta tämän vuoden syksyllä se on myynnissä :)

      Poista

Lähiömutsin kuukauden nostot

Facebookissa

Pinterest

Subscribe