Lähiökeitaan orvokkiräjähdys

29.4.16

Yhteistyössä Kauniisti Kotimainen / Kauppapuutarhaliitto ja TradeTracker

Malttamattomat viherpeukalot miniassareineen kuulolle nyt! Parvekkeellemme kantautui uutisia, joiden mukaan vihdoin saa ihan luvan kanssa möyriä mullassa ulkonakin. Kotimaisten orvokkien sesonki on nimittäin täällä! Orvokki on siitä erinomainen malttamattoman viherpeukun kesäkukka, että se selviää jopa viiden asteen pakkasista. Siksipä sen voi istuttaa jo toukokuussa ulos.

Me räjäytettiin lasten kanssa meidän lähiökeidas orvokkikukoistukseen. Lasitetulla parvekkeella kukat ovat vielä paremmin suojassa mahdollisilta yöhalloilta, ja ruukkuun istutettuina ne voi tarpeen vaatiessa nostaa yöksi lämmittelemään sisälle. Me istutetaan parvekkeellemme kukkia valikoidusti, sillä annetaan mielellään tilaa hyötykasveille. Jotain kukkaloistoa on silti ehdottomasti oltava, ja itse asiassa miedon kirpeät orvokinkukat ovat syötäviä nekin. Viime vuonna mä koristelin niillä muun muassa salaatteja ja anopin ohjein leipaisemani brita-tortun.
Mulle orvokit tuovat vahvasti mieleen oman lapsuuden, sillä keittiön ikkunalaudalle ilmestyneet orvokit olivat varma merkki lähestyvästä kesästä siinä kuin kevätkenkien keveys jaloissa ja pelloilla häärivät traktorit. Orvokit, kuten muutkin kesäkukat sitten myöhemmin, haettiin oman kylän puutarhalta. Siellä kukat oli kasvatettu siemenestä asti kukkaloistoonsa, ja kasvihuoneessa ilma oli paksun kosteaa ja tuoksui lapsenkin nenään huumaavalle.

Nyt Helsingissä omalta kylältä ei ainakaan tietääkseni löydy taimikasvattajaa ja puutarhaa, mutta onneksi kotimaisia kukkia saa kaupungissakin kukkakaupoista, puutarhamyymälöistä, isoimmista marketeista ja tietenkin torilta. Kotimaista työtä tukevan kukan tunnistaa Sirkkalehti-merkistä. Mä olen huomannut, että ne tunnistaa myös siitä, että ne ovat paremmassa hapessa ulkomaisiin kavereihinsa nähden. Mä järkeilisin sen johtuvan siitä, että kotimainen kukka ei joudu kärsimään niin pitkistä kuljetusmatkoista.
Orvokki on helppo kukka, mutta muutamalla niksillä siitä saa vielä pirteämmän kesäkaverin:
  • Orvokki viihtyy niin aurinkoisella kuin varjoisellakin kasvupaikalla, kunhan sitä kastellaan tasaisesti. Jatkuvan kastelun kanssa kannattaa innokkaankin puutarhurin hillitä itsensä, sillä liika vesi tuhoaa kasvin juuristoa. Kuivuudesta orvokki selviää, mutta ei sen jälkeen enää palaudu täysin omaksi reheväksi itsekseen. 
  • Istuta kaunotar sentin tai kaksi ostoruukkua isompaan ruukkuun. Ruukun pohjalla pitää olla reikä, jotta ylimääräinen vesi pääsee valumaan pois. Parasta olisi tehdä vielä salaojitus laittamalla ruukun pohjalle kevytsoraa, mutta ilmankin onnistuu.
  • Käytä multana kesäkukkamultaa. Huithaippelit kastelijat arvostavat multaa, jossa on mukana kastelukiteitä. Kiteet imevät vettä itseensä ja luovuttavat sitä kasvin tarpeen mukaan. Kastelulta ei silti välty, mutta sehän se riemukasta touhua on etenkin lasten mielestä. 
  • Kaikkia kesäkukkia on syytä lannoittaa kasvukauden aikana. Jos lannoitteen lisää kasteluveteen, sitä olisi hyvä käyttää noin kerran viikossa. 
  • Nypi kuihtuneet kukat pois. Näin orvokki ei pääse muodostamaan siemeniä, vaan keskittää tarmonsa uusien kukkien kasvattamiseen. 

Mullassa möyrimiseen on tullut lasten myötä ihan erilainen ulottuvuus. Sen lisäksi, että sotkua tulee vielä enemmän kuin aikaisemmin, iloakin tulee ainakin tuplat, kun seuraa lasten onnea. Molemmat ovat innokkaita kastelijoita ja täpisevät, kun huomaavat kasvien ja kukkien kasvavan. Mikään ei kuitenkaan voita sitä keväistä riemua, kun saa tunkea kätensä kosteaan multaan ja möyhentää kukille mukavan kasvualustan. Nytkin rapaa roiskui innostuneiden minipuutarhureiden käsissä pitkin lattioita ja parvekelaseja.

Tehtiin lasten kanssa orvokeista kolme erilaista istutusta, jotka toivat heti iloa ankeassa kevätodotustilassa olleelle parvekkeellemme. Esikoinen huokaisi, että tämä on kyllä paras päivä, kun tehdään kivoja juttuja yhdessä perheenä. En tiedä, oliko hän bongannut tuon lauseen multa – hyvin mahdollista – mutta siitä huolimatta tai juuri siksi päivä tosiaankin oli parhain hetkeen.

Lue myös nämä

9 kommenttia

  1. Ihania kuvia ja tekemisentunnelmaa! Orvokki on myös täällä kevään luottokukka - ja lähes ainoa, jonka saan pysymään hengissä. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tekemisentunnelmaa todellakin oli :D Orvokki on tosiaan vähään tyytyväinen kaveri. Se jaksaa sitkuttaa kauniina pienelläkin huolenpidolla.

      Poista
  2. Voi hittolainen, mä en tiennytkään, että orvokin kukkia voi syödä! Oon aina ajatellut että ne kukkakoristeet ruoassa on jotain erityislajikkeita. Haha.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tiiäkkö, mäkin tajusin sen vasta viime tai edellisvuonna :D Aina oppii uutta!

      Poista
    2. Joo orvokin kukkia voi syödä, mutta itse en torjunta-aineiden takia söisi muuta kuin villinä kasvanutta tai sitten siemenistä itse kasvatettua orvokkia. Noita taimitarhojen orvokkeja kun ei koske samat lakipykälät kuin elintarvikkeita, niin niissä saa käyttää vaikka mitä kasvinsuojeluainetta, joita ei kannata välttämättä suuhunsa kuitenkaan laittaa.

      Poista
    3. Oot ihan oikeassa, onneksi valmiiksi kasvatettuina saa myös luomuna. Ainakin Hakaniemen torilla oli sellaisia muinoin myynnissä.

      Poista
    4. Hyvä tietää! Jokunen vuosi sitten ostelin itsekin vaikka ja mitä luomutaimea Hakiksesta. Toivottavasti löytyy tänäkin vuonna :)

      Poista
  3. Oi että, tämä taas muistutti siitä, että lasten mielestä ne ihan tavalliset, yhdessä tehtävät jutut on just parhaita <3
    Ja toki myös siitä, että kohta pääsee pihahommiin ;) Itse en välitä orvokeista, mutta kukkahöpsö olen kyllä. Ei kestä enää kauan, kun pääsee taas muillakin kukilla pihaa kaunistamaan - kohta siis villiviikareiden kanssa istutuspuuhiin :) Viime kesän mummoilin lähes pelkästään suosikeillani pelargonioilla, voi olla, että tulevan kesän myös...

    Ihana kesäparveke teillä! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yhdessä tekeminen se parasta tosiaan on, tekemisestä ei niin väliä :) Mulla oli joskus nuoruudessa ja ekassa kodissa vaihe, että en tahtonut orvokkeja. Kun ne muistuttivat lapsuudenkodista, ja tahdoin tehdä pesäeroa :) Sittenmmin olen taas ottanut orvokit lämmöllä takaisin elämääni. Toinen ikisuosikki on just pelargonia, sen verran ikimummo olen minäkin! Niitä pitää sitten laittaa parvekkeen ulkopuolella olevaan ruukkuun. Parveke alkaa tosiaan vihdon näyttää kesältä!

      Poista

Lähiömutsin kuukauden nostot

Facebookissa

Pinterest

Subscribe