Pihakirppismeininkiä Herttoniemessä

28.4.16

Kuulin hiljan tarinan, jonka mukaan eräs perhe oli tehnyt päätöksen Hertsikaan muutosta Herttoniemen pihakirppiksen aikaan. Olivat kierrelleet alueella ja tunteneet tulleensa kotiin. Enkä ihmettele! Pihakirppisaikaan Hertsikassa näkyy hyvin se, miksi mekin vannoutuneet kantakaupunkilaiset tänne lähiöön päädyttiin viisi vuotta sitten.

Tämä on meidän oma pieni melukylä, jossa 50-luvun pastellit keksipakettitalot on ripoteltu metsään. Toisella puolella kylää liplattaa meri, toisella puolella suhisee metro, joka kuljettaa oransseilla penkeillään kymmenessä minuutissa keskustaan. Vehreys luo rauhallisen uinuvan tunnelman, ja pienistä asunnoista huolimatta lapsiperheet ovat löytäneet täältä lintukotonsa keskeltä kaupunkia. Metriksen alueella haisee ja näyttää joka päivä siltä kuin olisi vappu, mutta sekin kuuluu settiin. Meidän ihana lähiö.

Viime sunnuntaina Herttoniemen pihakirppis järjestettiin seitsemättä kertaa. Esteri ei onneksi näytellyt tällä kertaa pyllyä viime vuoden tapaan, mutta ei myöskään saatu kesän ekoja rusketusraitoja parkkeerattuamme viltin nurkille, kuten joskus. Oikeasti oli juuri niin kylmä kuin Suomessa voi huhtikuussa olla. Päälläni oli villapaita ja talvitakki, mutta kohme eteni päivän aikana luihin asti. Tiedä sitten, paljonko tekemistä on edellisyön gaalahumppailulla ja neljän tunnin yöunilla, köh.

Sain myyntikaveriksi siskoni, joka myi hippielämänsä jäämistöjä suitsuketikuista hörselöverhoihin. Me taas myytiin pääasiallisesti telkkarillisen elämämmme jäämistöä. Uusiin koteihin lähti niin digiboksi, LP-soitin, kauitinjärjestelmä subbareineen, dvd-soitin kuin vahvistinkin. Päätettiin myydä pois myös kaikki cd:t ja dvd:t. Saa nähdä, kaduttaako joskus, mutta nyt oli ihana saada yhden nurkan verran lisää tilaa. Diginä me kaikki viihteemme kuitenkin nykyään kulutetaan.

Lapsista kirppispäivä on parasta. Paljon kavereita ja koko päivä pihalla, eipä sitä muuta kivaan päivään tarvita. Onni on kevät ja se, että pian on taas tarpeeksi lämmin ulkoistaa koko elämä ulos aamusta iltaan.

Lue myös nämä

6 kommenttia

  1. Miten tänne ei päätynyt niitä Antin huolella kuviin valitsemia tuotteita :D

    Pian uusiksi Vallilassa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hippikamojen valitut klassikot! En itse asiassa tiedä, miten niitä kuvia ei päätynyt postaukseen. Oli aika hoppu, kun heittelin kuvia postaukseen :D

      Nakkaan loput kamat pyörään ja fillaroin Vallilaan!

      Poista
  2. Ei oo ihan uniikki tuo kertomus - tai noin just meillekin kävi. 2010 pyöräiltiin Kalliosta Hertsikaan pihakirppiksille ja seuraavana keväänä oltiinkin jo itse myymässä :)

    Ihana toi katuliiduista "vähän" sotkeutunut takki!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavaa, oon varma, että muutama muukin on päätynyt hertsikalaiseksi juuri pihakirppiksen ansiosta :)

      Ja haha, katuliitua oli sitten joka paikassa :D

      Poista
  3. Ei voi kuin yhtyä viimeiseen lauseeseen! Voi hyvät hyssykät, kun en meinaa enää pysyä housuissani, kun mietin tulevaa lomakesää ULKONA! Siis ilman tätä järkyttävää, hikistä ja taisteluntäyteistä pukeutumisrumbaa! Pientä esimakuahan on saatu jo, kun aurinko välillä jopa lämmittää ja klo 16 jälkeen ei ole enää säkkipimeää, mutta siis, KESÄ TULE JO!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikka mä rakastankin vuodenaikoja, kyllä näin keväisin elämän helpottuessa miettii, onko pohjolassa asumisessa mitään järkeä :D Niin paljon helpommin elämä olisi mukavaa, kun ei tarvitsisi sitä pukemisrumbaa ja pihalla näkisi (ja huvittaisi) tehdä jotain kello 15 jälkeen joka päivä :D Kesäkesäkesäkesä!

      Poista

Lähiömutsin kuukauden nostot

Facebookissa

Pinterest

Subscribe