Paista aurinko, puhise tuuli – vaihdoimme sähkömme uusiutuvaan

31.5.16


Yhteistyössä Helen ja Suomen Blogimedia

Meillä kuluu ihan valtavasti sähköä kotimme kokoon nähden. 57 neliön kaksiomme sähkön vuosikulutus on lähes kaksinkertainen kahden hengen asuttamiin kaksioihin verrattuna. Sähkölaskusta näkee, että meitä on täällä neljä ja että viime vuosina kotona on vietetty niin perhevapaita kuin työpäiviä. Vuodessa sähköä kuluu 3600 kilowattituntia. Jotkut ovat ehkä bonganneetkin meidän kodista, perheestä ja sähkönkäytöstä kirjoitetun jutun Helenin asiakaslehdessä? Jos ette, juttu on luettavissa täällä.

Vaikka nykyisestä sähkönkulutuksestamme ei ehkä uskoisi, sähkö on ollut itselleni vaivaton tapa ottaa vihreä askel. Se kun onnistuu näppärästi valitsemalla uusituvilla luonnonvaroilla tuotettua sähköä. Me ei olla mikään ekoilun esimerkkiperhe, sillä matkaamme pitkät matkat ulkomaille lentokoneella, tahdomme tuoreita yrttejä ruokapöytään talvellakin, ostamme vaatteita myös uutena ja päivitämme tekniikkalaitteita uusiin ennen kuin ne ovat täysin rikki. Noin muun muassa. Mutta jos vihreämpi tapa on helppo valita ja sopii elämäämme, sen teemme. Olemme sellaisia itsekkäitä pullamössöekoilijoita, jotka maapallon navan lisäksi ajattelevat toisinaan vain omaa napaansa ja tahtovat jossain asioissa päästä helpommalla.
Me ostamme luomua, kierrätämme roskamme, käytämme kestovaippoja, kuljemme julkisilla sekä pyörällä, suosimme kierrätettyä mahdollisuuksien mukaan, syömme kasvisruokaa ja satsaamme materiassa valmistajan arvoihin ja tuotteen kestävyyteen. Esimerkiksi. Ne valinnat on helppo tehdä kiirehepuloivan arjenkin keskellä, vaikka jotkut valinnat tulevat kalliimmaksi. Sama juttu vihreämmän sähkön kanssa. Se maksaa yleensä enemmän, mutta sen panostuksen olen valmis tekemään. Opiskeluaikoina Tampereella vaihdoimme sähkömme tuulisähköön, ja sama päätös seurasi Turkuun. Kunnes sitten Helsinkiin muutettaessa sähkösopimuksen viilaukset Helenin kanssa jäivät puolitiehen, ja mulla ei ole ollut edes ihan tarkkaa tietoa, minkämoista sähköntuotantoa mahdetaan sähkölaskun maksamisellamme tukea.

Sähkö onkin ollut mun hoida, selvitä, tutki -listallani kaikki nämä pikkulapsiajat. Jostain syystä esimerkiksi nukkuminen on tuntunut arjessa kuitenkin tärkeämmältä. Nyt Helenin yhteistyön kautta sain kuitenkin sauman hoitaa tämän asian pois alta ja järjestykseen. Selvisi, että meidän sähkösopimuksemme on se yleisin Perussähkö, jossa noin puolet sähköstä on fossiilisilla polttoaineilla tuotettua ja toinen puoli ydinvoimalla. Vajaa kymmenen prosenttia Perussähköstä tuotetaan uusiutuvilla energiamuodoilla. Kotimme lämpiää kaukolämmöllä.
Tietenkään kotimme pistorasioista ei tule mitään tietynlaista sähköä, oli sähkösopimuksemme minkälainen tahansa. Koska asumme Herttoniemessä, meille sähkö tulee lähimmästä voimalaitoksesta, Hanasaaresta. Hanasaaren tuottama sähkö on pääasiallisesti kivihiilestä valmistettua. Siinä kivihiililäjän vieressähän me viime vuonna kasvatimme kesäkurpitsaa, kun laajensimme Kalasataman kaupunkiviljelytiluksia myös Hanasaareen. Ostamalla uusiutuvalla energialle tuotettua energiaa, tuen sen tuottoa jossain muualla kuin tämän hetkisessä lähivoimalassa.

Antakaas kun selitän. Yksinkertaisimmillaan kaikki tuotettu sähkö myydään pohjoismaiseen sähköpörssiin, josta sähköyhtiöt ostavat sähkön takaisin. Jos siis minä tahdon sähköni esimerkiksi tuulivoimalla tuotettuna, Helen ostaa sähköpörssistä sen verran tuulivoimalla tuotettua energiaa. Saatan siis tukea ostopäätökselläni vaikka lapsuuden maisemissani pyöriviä tuulimyllyjä tai Porissa sijaitsevaa tuulivoimalaa, josta Helen omistaa osuuden. Helenin aurinkovoimaa ostamalla taas tukee Helenin itsensä Helsingissä tuottamaa aurinkovoimaa, vaikka siinäkin se pistorasiasta tuleva sähkö on kulloisenkin lähivoimalan tuottamaa ja pohjoismaisen sähköpörssin kautta pyöräytettyä.
Mutta mitä uusiutuvan energian mallia meidän perheen kannattaisi suosia, kun kaikissa tuntuu olevan hyvät, mutta myös huonot puolensa? Helenillä on vihreämmän sähkön etsijälle neljä erilaista vaihtoehtoa, joita lähdin mutustelemaan.

Ensimmäinen on ehkä yksinkertaisin ja se on nimeltään Ympäristöpenni. Siinä asiakas maksaa joka kuukausi mihin tahansa sähkösopimukseen 1,71 euroa lisämaksua, joka ohjataan Ympäristöpenni-tilille. Helen tuplaa määrän jokaista ympäristöpenniä kohden ja maksaa tilille vielä 3,42 euroa kuukaudessa. Tätä vastaan asiakas saa käyttöönsä potin tuulisähköä. Tärkeintä on kuitenkin se, että Ympäristöpenni-tilin rahoja käytetään Helenin uusiutuvan energian rakennusprojekteihin, ja esimerkiksi Suvilahden aurinkovoimala on rakennettu ympäristöpennirahojen turvin.
Toinen vaihtoehto on täysin vesivoimalla tuotettu sähkö. Mut yllätti se, että vesisähkö on edullisempaa kuin se meille tullut Helenin ihan nokusähkö. Tällä hetkellä meidän sähkölasku on vuodessa noin 268 euroa + sähkönsiirto, kun vesisähköllä summa olisi 215 euroa + sähkönsiirto. Tähän on syynä se, että vesisähkösopimus sovitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Jokien rakentaminen on kuitenkin kinkkistä jokiin nousevien kalojen kannalta. Vesisähkössä on mun näkökulmasta myös se ongelma, että Suomen joet on jo rakennettu täyteen. Vaikka kannattaisin vesisähköä, en kannattaisi uusiutuvien energiantuotantotapojen rakentamista, sillä uusia vesivoimaloita ei voida rakentaa.

Kolmas vaihtoehto on se mulle tutuin ja rakkain, tuulisähkö. Silläkin on haasteensa, mutta tuulisähkö on se, jota tahdon kannattaa. Mitä enemmän sitä ostetaan, sitä enemmän sitä pitää tuottaa. Vaikka tuulisähkö on se kaikista kallein ostaa, ei se tee meidän käytössämme lisähintaa kuin 20 euroa vuodessa nykyiseen.
Neljäs vaihtoehto on se kaikista kutkuttavin, aurinkoenergia. Mä en ollut tajunnut, että kerrostaloasujakin voi ostaa aurinkosähköä! Helenillä on kaksi aurinkovoimalaa, jotka tuottavat 13 prosenttia Suomen aurinkosähköstä. Nyt keväällä avattiin uusin voimala Kivikkoon, josta Suvilahden voimalan tavoin voi vuokrata itselleen aurinkopaneelin 4,40 euron kuukausihintaan. Mulle on tärkeää se, että Helen on sitoutunut rakentamaan aurinkovoimaloita niin paljon kuin kysyntää riittää, eli ostopäätöksellään voi konkreettisesti vaikuttaa uusiutuvan energiatuotannon lisäämiseen.

Kuten otsikosta voi päätellä, mä päädyin lopulta valitsemaan nelikosta kaksi vaihtoehtoa. Olemme nyt helmikuusta lähtien tilanneet sähkömme tuulisähkönä. Sen lisäksi vuokrasin oman nimikkoaurinkopaneelin Kivikosta, ja pääsinkin katsomaan aurinkopaneelimerta heti voimalan avajaispäivänä huhtikuussa. Kivikko on nykyisellään Suomen suurin aurinkovoimala, ja näky 2992 aurinkopaneelista makoilemassa hiihtohallin katolla sai hymyilemään.
Aurinkovoimalan tuottoa voi seurata reaaliajassa omasta puhelimesta. Vaikka voisi kuvitella Suomen pimeyden olevan aurinkovoimalle hankala kumppani, Suomessa aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää yhtä tehokkaasti kuin Pohjois-Saksassa. Voimala tuottaa sähköä myös pilvisellä säällä, sillä paneeli ei tarvitse suoraa loimotusta, vaan pelkkä valo riittää. Yksi aurinkopaneeli tuottaa noin 230 kilowattituntia vuodessa. Sillä voi pestä noin 300 koneellista pyykkiä, keittää lähes 1200 pannulista kahvia tai jos omistaisimme telkkarin, katsoa 2300 tuntia televisiota.

Rahoiksi tällä en kuitenkaan vuokraajana lyö, vaikka saankin sähkölaskussa hyvityksen oman paneelini tuottaman sähkön osalta. Sähkölaskuni vähenee kuukaudessa noin yhdellä eurolla, mutta toisaalta maksan paneelista vuokraa. Mulle onkin tärkeämpää olla helposti tukemassa uusiutuvien energiamuotojen käyttöä – ja onhan tuo nyt jännää, kerrostaloasujana tuottaa sähköä aurinkopaneelilla!
Minkälaiset sähkösopimukset teillä on? Entä mietityttääkö joku sähkönkulutuksessa tai siinä, miten sähköä voisi säästää? Kertokaa, niin mä otan selvää! Mä nimittäin tutkailen meidän sähkönkäyttöä tarkemmalla silmällä nyt syksyyn saakka, jonka jälkeen raportoin asiasta. Silloin kerron myös, miten kävi, kun päästin energianeuvojan meille kylään ja kerroin ihan rehellisesti, miten ja mihin sähköä kuluu.

Kuvat minusta Kivikon aurinkovoimalalla: Roope Permanto / Otavamedia Oma

Lue myös nämä

26 kommenttia

  1. Mielenkiintoinen postaus! Mä mietin sellaista, että miten varmistetaan tuuli- tai aurinkosähkön siirtyminen todellisuudessa asiakkaalle? Tai siis kun teille esim ne tulee lähivoimalasta mutta kenelle ne tuulisähköt menee kun varmasti tooosi monet talot on jo liitetty johonkin tiettyyn voimallaan. Hankala kysymys esittää mutta toivottavasti sait selvää :)

    VastaaPoista
  2. Onpa kiva, että kirjoitit energiakysymyksistä! Luin teidän perheestä kertovan jutun lehdestä ihan vain sähkönsäästövinkkien varalta. Yksi aika iso kysymys, joka kannattaa huomioida omaa sähkösopimusta laatiessa, on se, millaisiin isompiin energiakuvioihin firma kytkeytyy. Sähkön siirrosta joutuu tietenkin maksamaan sille lähimmälle yhtiölle, mutta muutenhan sähköyhtiönsä saa vapaasti valita. Esimerkiksi jos ydinvoima ei innosta, kannattaa valita yhtiö, joka ei ole mukana rahoittamassa ydinvoimalahankkeita tai omistajana isoissa ydinenergiayrityksissä. Tällaisia yhtiöitä on valitettavan harvassa, ainakin vuosia sitten tilanne taisi olla sellainen, että yhtiöitä oli koko maassa korkeintaan kaksi.

    Meillä sähkön säästäminen on viety aivan maaniselle tasolle, ja kolmihenkisen perheemme sähkönkulutus on 90–150 kilowattituntia kuukaudessa. Käytämme ledilamppuja ja katkaisimella varustettuja pistorasioita: esim. nettimodeemi on päällä katkaisijan ansiosta vain silloin, kun joku oikeasti on verkossa. Uunissa tehdään aina useampi ruokalaji kerrallaan ja uunin käyttöä yritetään välttää. Jälkilämmön hyödynnän kaikessa, jopa silittäessä ;) Käytämme mahdollisimman vähän sähkölaitteita, esimerkiksi hiustenkuivaajaa, leivänpaahdinta tai telkkaria meillä ei ole. Ruokaa teemme kerralla isoja satseja ja lämmitämme ne mikrossa. Jos pakastimesta pitää ottaa jotain, otamme ruoan hyvissä ajoin jääkaappiin sulamaan, jolloin pakaste myös pitää jääkaappia viileänä. Kovilla pakkasilla jäädytämme pakasterasioissa vettä parvekkeella ja viemme jääklöntit jääkaappia viilentämään. Jos olemme viikon poissa, syömme suunnitellusti jääkapin tyhjäksi, jotta sen voi ottaa seinästä. Lapsen ollessa vauva minimoimme kestovaippapyykin vessahätäviestinnän avulla. Imuroinnin korvaamme, jos mahdollista, esimerkiksi mikorkuitumopilla ja harjalla. Kuulostaa varmasti aivan pimeältä touhulta, mutta emme ole kokeneet tätä isona vaivana :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, sähköyhtiöiden kytkökset ovat merkityksellisiä ja tärkeitä asoita, mutta silti sellaisia, joihin itse olen ehtinyt perehtyä ihan liian vähän.

      Eikä nuo teidän sähkönsäästötoimet kuulosta yhtään pimeältä touhulta. Vaikka jääkaapin viilentäminen jääklönteillä onkin jotain, mikä ei ole tullut mieleenikään :D Mutta muuten meilläkin monia kikkoja noista käytössä, vaikkakaan ei jokapäiväisenä ratkaisuna. Niin ihailtavaa, että jaksatte miettiä sähkönkulutusta noin paljon ja tehdä sen eteen konkreettisia tekoja.

      Poista
  3. Me maksetaan täällä maailmalla ihan samalla tapaa lisää aurinko-, tuuli-, ja vesivoimasta. Meillä tosin ihan käytännössäkin talouteen tulevasta sähköstä 40% tuotetaan vesivoimalla, 15% maakaasulla. Hiilivoiman osuus on noin 3% ja ydinvoiman 4% koko osavaltiotason sähköstä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vau, kuulostaa hyvältä! Koska energia-asiat ovat niin monimutkaisia ja -syisiä, osaatko sä tai joku muu lukija selittää mulle, miten luvut siellä ova tuollaisia verrattuna vaikka Suomeen?

      Poista
    2. Mä en todellakaan ole mikään energiaekspertti, mutta varmaan meillä kokonaisuuteen vaikuttaa niin ilmasto kuin maantieteelliset tosiatkin. Meillä kun sattuu osavaltion läpi virtaamaan virtaukseltaan yksi maailman suurimmista joista, vuorten itäpuoli on käytännössä autiomaata ja sieltä kerätään niin aurinko kuin tuulienergiaakin.

      Poista
    3. No se kävisi järkeen. Oli miten oli, tosi mahtavaa, miten siellä on voitu ja tajuttu ottaa uusiutuvat luonnonvarat käyttöön!

      Poista
  4. Nuo ns uusiutuvat energiamuodotkaan eivät ole aivan ongelmittomia, mm tuulimyllyt ovat auheuttaneet lintukuolemia. Uskallan tunnustaa, että kannatan ydinvoimaa, monestakin syystä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, tuulimyllyt ovat ongelmallisia linnuille ja myös lepakoille. Ongelmia voidaan ehkäistä miettimällä myllyjen sijoittelua, eli että eivät ole esimerkiksi muuttoreiteillä. Aurinkoenergia on siksikin niin hieno juttu – toivottavasti näen vielä päivän, että jokaisen talon ja rakennuksen katolla on aurinkopaneelit!

      Poista
  5. Suomen olosuhteissa ei riitä pelkkä aurinkoenergia koska meillä ei aurinkoa riitä kuin 1/4 vuodesta, jos silloinkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomessa pystytään hyödyntämään aurinkoa energiana samalla tavalla kuin esimerkiksi Pohjois-Saksassa. Auringon ei tarvitse paistaa pilvettömältä taivaalta, vaan pelkkä valo riittää. Tietenkin parhaat kaudet ovat kesällä, luonnollisesti.

      Meillä on täallä Herttoniemessä yhden kerrostalon katolla aurinkopaneelit, ja toivon eläväni joskus sitä aikaa, kun kaikkien rakennusten ja talojen katoilla – mökeistä julkisen hallinnon rakennuksiin – köllöttelee rivi paneeleita.

      Poista
    2. Kaikkien rakennusten katoille ei kannata aurinkopaneeleita laittaa koska vettä läpäisevä pinta vähenee koko ajan kaupungeissa erilaisten päällysteiden myötä. Vettä läpäisevät pinnat ovat tärkeitä hulevesien hallinnan ja ilmanlaadun suhteen. Eli jokatoiselle katolle aurinkopaneelit ja jokatoisella katolle viherkatto ;)

      -Sup

      Poista
    3. Enpä tullut ajatelleeksi, kiitos lisähuomiosta! Aurinkopaneelikatot ja viherkatot sulassa sovussa on hyvä tulevaisuusskenaario :)

      Poista
  6. Tää on niin mielenkiintoinen aihe! Minäkin haluaisin meille ok-talon katolle aurinkopaneelit. Asia on tutkinnassa ja mietinnässä, koska lämmitys- ja käyttövesijutskat pitää rempata lähivuosina.

    Musta on tärkeää että uusia juttuja tutkitaan ja kehitetään. Ilman sitä ei kehitystä tapahdu.

    Itse olen varovaisen ydinvoimamyönteinen, mutta koska sillä voidaan jauhaa sähköä vaan tasaista tahtia, niin säätövoimaa tarvitaan tasaamaan kysyntähuippuja. Ja siihen kaikin puolin parasta on mun käsittääkseni vesivoima. Siksi musta on vähän epäreilua, että esim. vr taannoin mainosti käyttävänsä vain vesivoimaa, koska se on vain puhtaan säätövoiman haaskausta ja siksi viherpesua.

    Tuulivoimaan mulla on vähän skeptinen kanta, vaikka ne onkin ihan päheän näköisiä, imho. Tuntuu että niissä on vielä tekemistä ainakin käyttöasteessa ja hyötysuhteessa. Mutta eteenpäin, vaihtoehtoja pitää keksiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on, hurjan mielenkiintoinen aihe. Mitä enemmän siihen perehtyy, sitä enemmän tulee kysymyksiä :D Esimerkiksi mainitsemasi säätövoima on mulle uusi asia, joten siihen en osaa ainakaan vielä ottaa kantaa.

      Tuulivoimassa kuten muissakin energiamuodoissa kehitettävää ja parannettavaa tosiaan piisaa. Siksi mielelläni tuen sitä.

      Jos meillä olisi omakotitalo tai mökki, miettisin myös aurinkopaneeleita katolle asennettavaksi. Mikäli olen oikein ymmärtänyt, 7 vuodessa ne maksavat itsensä takaisin tuottamallaan sähköllä. Sen jälkeen kaikki on vain plussaa. Onpas kiva, jos teille sellaiset ehkä tulee!

      Poista
    2. Määkin olen ymmärtänyt, että kennot on kehittyneet hurjasti ja maksavat itsensä takaisin aika nopsaan. Sen verran vähän valoa tässä maassa on, että kokonaan sillä ei pärjää, mutta jos edes osankin vuotta tai osan kulutuksesta saisi katettua. Siitä kuuluisasta töpselistä sitten loput! ;)

      Poista
  7. Kiitos hyvästä kirjoituksesta. Meille on tullut tuulisähköä jo monta vuotta ja nyt kun kirjoitit noista vuokrattavista aurinkopaneeleista niin alkoipa houkuttaa :) Ollaan kilpailutettu tuulisähkösopimuksemme ja sillä säästetään sähkölaskussa jonkin verran. Sähköähän voi ostaa melkein mistä vaan, Helen sitten hoitaa täällä Helsingin alueella sähkönsiirron.

    Uusiutuva energia on tulevaisuutta ja haluan tukea sen kehitystä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että tykkäsit kirjoituksestani :) Aurinkopaneelin vuokraus tuntuu jotenkin vielä konkreettisemmalta teolta uusiutuvan energian tulevaisuuden tukemiseen, joten suosittelen lämmöllä vuokraamista. Me ei olla kilpailutettu ikinä sähkösopimuksia – nämä on just niitä juttuja, joissa ollaan huonoja. Asuntolainan kilpailutus taitaa olla ainut palvelu, joka ollaan kilpailutettu.

      Poista
  8. Lähetin eilen kysymyksen, mutta se on tainnut kadota.

    Mietin siis sellaista, että kuka Suomessa sitten saa sen aurinko-tai tuulisähkön kun varmasti iso osa rakennuksista on jo aikaa sitten liitetty tiettyyn paikkaan. Mä siis vaan mietin, että kun tarjonta kasvaa niin miten se saadaan kuluttajalle? Hankala kysymys muotoilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä kysymys! Koska en itsekään ollut varma, kysäisin tätä Heleniltä. Tässä vastaus:

      "Kaikki rakennukset ovat liittyneet jo rakennusvaiheessa sähkönjakeluverkkoon, joka on valtakunnallinen. Jokainen voimalaitos, oli se sitten vesi-, tuuli-, aurinko-, ydin- tai hiilivoimala, syöttää tuottamansa energian tähän samaan verkkoon. Jakeluverkon sähkö on siis aina sekoitus useasta voimalaitoksesta ja tuotantotavasta. Jos verkkoon syötetään aurinkoisena päivänä paljon aurinkosähköä, niin silloin muilla tavoilla tuotettua sähköä tarvitaan vähemmän eli esimerkiksi hiiltä poltetaan vähemmän. Vastaavasti yöaikaan aurinkosähköä ei ole tarjolla, joten puuttuvaa tuotantoa korvataan muilla tuotantotavoilla. Pistorasiasta tuleva sähkö on jokaisella kuluttajalla välttämättä sekasähköä, koska muutenhan esimerkiksi aurinkosähköasiakkaalla ei olisi lainkaan sähköä auringonlaskun jälkeen.


      Mitä kuluttaja sitten saa, kun hän ostaa aurinkosähköä? Sähköyhtiö ostaa kuluttajan tarvitseman määrän aurinkosähköä Pohjoismaisesta sähköpörssistä ja myy sen eteenpäin kuluttajalle. Sertifikaatilla varmistetaan, että kuluttajan ostama sähkö on todella tuotettu aurinkovoimalla ja voimala on toimittanut sähkön jakeluverkkoon. Kuten edellä kuvattiin, tämä aurinkosähkö vähentää jakeluverkossa muilla tavoilla tuotetun sähkön tarvetta.”

      Mä kysyin nyt vielä tarkennusta siihen saamaani tietoon, että esimerkiksi meidän kotiin Hertsikaan tuleva sähkö olisi Hanasaaresta. Että onko se sittenkin pääasiassa sieltä, mutta mukana on myös muilla tuotantotavoilla tuotettua sähköä. Hankalia, mutta niin mielenkiintoisia juttuja nämä!

      Poista
    2. Ja tässä vielä tarkennusta tuohon meille tulevaan sähköön:

      "Sähkön liikkuminen sähköverkossa liittyy fysiikkaan. Sähkövirta purkautuu aina lähimpään mahdolliseen paikkaan. Herttoniemeä lähin voimalaitos on Hanasaari, joten Hanasaaren ollessa tuotannossa sähkö tulee sieltä.

      Kuvitellaan tilanne, että kaikki Helenin voimalat olisivat yhtä aikaa huollossa. Silloin Helsingistä puuttuva tuotanto korvataan valtakunnan verkkoon joko lisäämällä tehoja muissa voimalaitoksissa Suomessa, ottamalla käyttöön varavoimalaitoksia tai lisäämällä sähkön tuontia ulkomailta. Sähköllä ei ole nimilappua kaulassa, joten pistorasiasta tulee ”vain” sähköä ilman, että kukaan tietää mistä se on kotoisin. Tärkeintä kaupunkilaisten kannalta on, että sähköä tulee."

      Poista
  9. Sellaisen virheen korjaan, että pohjoismaisesta sähköpörssistä ostetaan ihan vain sähköä. Alkuperätakuut (eli se miten sähkö on tuotettu) on oma markkinansa. Eli esim. Helen ostaa vesi- tai tuulivoiman alkuperätakuita sitten kysynnän ja tarpeen mukaan. Sähköpörssin sähkö on alkuperältään tuntematonta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä haastattelin Helenin jengiä, ja mulle kerrottiin asian olevan noin kuten postauksessa kerron. Tosin otettiinkin lyhennetty versio monimutkaisesta systeemistä, joten voipi olla, että selityksessä on oiottu mutkia tuon verran, kun totuus on kuitenkin sama: töpselistä tulee sekasähköä, mutta asiakkaan ostaman setin verran Helen ostaa asiakkaan valitsemaa sähköä. Mutta kysäisen tästä vielä Heleniltä!

      Poista
  10. Helen varmaan sponsoroi tämän bloggauksen?

    Noin ajatellen sähkösopimuksen vaikuttavuutta voisi ajatella, että kun ostat Helenin taseesta tuulivoimaa, joku toinen vain saa enemmän Helenin tuottamaa hiili- tai ydinvoimaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, postaus on toteutettu yhteistyössä Helenin kanssa, kuten ihan ensimmäisenä postauksessa lukeekin. Mutta Helenin asiakkaita ollaan oltu siitä lähtien, kun Helsinkiin muutettiin.

      Kysäisen tuosta sähkösopimuksen vaikuttavuudesta, sillä en osaa siihen itse vastata.

      Poista
    2. Heleniltä ei heidän palomuurin takia päästä kommentoimaan itse postaukseen, joten toimin taas viestinvälittäjänä:

      "Tilanne on, että tuulivoimasta on kysyntää, mutta hiilivoimasta ei. Silloinhan hiilivoiman hinta laskee, koska kukaan ei halua sitä ostaa. Hiilen polttaminen on kuitenkin kallista puuhaa, joten liiketoiminnallisesti yhtälö on hankala. Esimerkiksi Fortum ilmoitti talvella, että se purkaa hiilivoimalaitoksensa Inkoosta, koska voimalaitos on kannattamaton. Asiasta kerrotaan Helsingin Sanomissa (http://www.hs.fi/talous/a1453346026790) ja artikkelissa avataan myös muita sähkömarkkinoihin vaikuttavia tekijöitä."

      Poista

Lähiömutsin kuukauden nostot

Facebookissa

Pinterest

Subscribe