Työ tekijäänsä opettaa

29.8.16



Muistatte varmaan sen hiljan somessa kiertäneen haasteen, jossa jengi listasi seitsemän ensimmäistä duuniaan? Itse en koskaan ehtinyt listaani väsätä, kunnes ilmiö oli jo ohi, mutta innolla luin muiden työelämän alkuvaiheita. Tutuistakin ihmisistä tuli ihan uusia tarinoita esiin. Asia, joka mua jäi pohdituttamaan duunilistavillityksen jälkeen, olivat joidenkin ihmisten nyreät kommentit haasteesta.

Pohdittiin sitä, onko tämä vain kivaa tai kovaa uraa tykittävien ihmisten tapa näyttää ja ylpeillä, että kyllä hekin ovat joskus niska limassa ja kädet paskassa puurtaneet. Ihan hassu ajatus! Sillä tietenkin siitä saa olla ylpeä, että on työurallaan tehnyt myös aivan toisenlaisia juttuja kuin nyt. Minä itse ainakin olen tavattoman ylpeä ja onnellinen siitä, että olen ennen nykyistä unelmaduunikenttääni tehnyt jos jonkinlaista pestiä. Ja kyllä, olen ollut ihan sananmukaisesti kädet paskassa luodessani lantaa navetassa ja siivotessani kahvilan vessan seinille vessaharjalla piirreltyjä kakkagraffiteja.
Saatoin olla uppiniskainen nulikka nuorena, mutta väitän, että en osaisi nykypäivänä olla samoissa määrin onnellinen töistäni ja arvostaa kanssakulkijoideni duunipanosta, jos olisin heti päässyt tähän pisteeseen kuin nyt; elättämään itseni ja perheeni kirjoittamalla. Vaikka en ole aina tehnyt unelmatöitäni, olen silti ollut ylpeä jokaisesta pestistäni ja jokainen niistä on opettanut paljon.

Mansikanpoiminta opetti sisukkuutta ja taukojumppien merkitystä. Nyt tiedän myös varmasti, että jos joku on poiminut mansikoita koko kesän (eikä ole luovuttanut parin päivän jälkeen, kuten yllättävän moni), se tyyppi tuskin ihan helposti antaa periksi nykypäivänäkään. Pari vuotta hampurilaisravintolassa opetti hallitsemaan monia asioita samaan aikaan, venytti muistin äärimmilleen (ei todellakaan ollut mitään lappuja ja pöytänumeroita, vaan tilaukset ja naamat piti painaa mieleen) ja hioi minut kaikenkirjavan asiakaskunnan keskellä häärätessä ja hymyillessä asiakaspalvelutimantiksi.
Kaikki työkokemukseni postinjakamisesta jäätelöpallon pyörittämiseen sekä kasvaminen monialayrittäjien perheessä on saanut ymmärtämään kaikenlaisen työn arvokkuuden ja merkityksen. Joku ehkä oppii sen pääsemällä suoraan unelmaduuneihinsa kiinni – oli se sitten oma kahvila, pieni jäätelötehdas tai luomunavetan ylläpito – mutta minä olen tarvinnut siihen rönsyilevän CV:n ja ne sadat töissä kohtaamani duunikaverit ja ihmiset. Siksi minä täällä bloggissakin niin mielelläni tuon esiin suomalaisia yrityksiä ja palveluita. Sillä on merkitystä, sillä ne ostopäätökset luovat niitä töitä tänne meille, Suomeen.

Olettekin ehkä kuulleet, että jos jokainen suomalainen ostaisi kuukaudessa kymmenellä eurolla lisää suomalaisia tuotteita ja palveluita, syntyisi 10 000 vuosityöpaikkaa. Älytöntä, mutta niin yksinkertaista. Eikä suomalaisuus tarkoita vain arvokkaita uniikkituotteita tai sitä, että nyt pitäisi väkisin jotain ostaa. Suomalaisen valinnan kun voi tehdä ihan vaikka marketin hyllyllä päivittäistavaroita kärryyn lapatessa. Mä pyrin nappaamaan lähikaupassa ostoskoriin suomalaisena niin vessapaperin, suklaan, pyykinpesuaineen, vaipat kuin lasten kaverisynttäreiden servetit. Viime aikoina olen alkanut tarkemmin kiinnittää huomiota myös ostamiini oluisiin ihan siitä itsekkäästä syystä, että nykyään on onneksi saatavilla erinomaisia suomessa pantuja oluita.
Nyt kun remontoidaan uutta kotia, kaikenlaisten hankintojen suomalaisuutta on tullut pohdittua maaleista ja lattialakoista keittiökaappeihin ja ikkunatiivisteisiin. Ollaan tilattu kotimme eteiseen aidot marokkolaiset lattialaatat, mutta tajusin, että laasti voidaan kuitenkin ostaa avainlippumerkittynä. Täysin kotimaiseen kuluttamiseen tuskin siis koskaan pääsen, mutta haluan silti näitä asioita miettiä ja ymmärtää kulutukseni merkityksen myös työllistämisen kannalta. Lohduttaudun sillä, että jo se työllistää naapuria ja jonkun toisen kaupunkin mutsia, kun tuote on suunniteltu Suomessa. Tämä näkyy meillä niin vaatekaapissa kuin astiakaapissa. Ja itse asiassa ne marokkolaislaatat tilattiin suomalaiselta välittäjältä, joten siivunsa suomalainen työ saa siitäkin.

Kun joskus muinoin kysyin eräältä Lähiömutsin yhteistyökumppanilta, miksi ihmeessä he eivät pidä enemmän meteliä suomalaisuudestaan, olin vastauksen kuullessani lentää perssiilleen hämmästyksestä. Heidän tuotteistaan oli häivytetty suomalaisuus pois, sillä kotimaisesta imagosta tuli kuulemma 80-luvulla rupuista ja kotikutoista, kun kaupan rajat aukesivat ja tuontitavara oli uutta ja ihmeellistä. Onneksi enää ei ole näin, vaan suomalaisesta työstä todellakin kannattaa pitää meteliä. Tämän postauksen yhteistyökumppanin Suomalaisen Työn Liiton kampanja Sinivalkoinen jalanjälki teetti tutkimuksen, jonka mukaan lähikaupan hyllyillä tiistaina kello 17.30 seisoessaan ihminen valitsee suomalaisen käyttötavaran juurikin sen laadun takia. Heti kakkosena tulee työllistämisvaikutus kotimaahan.
Tuossa samaisessa tutkimuksessa mut yllätti, että vähiten ostopäätökseen vaikutti eettinen ja ekologinen näkökulma. Vaikka yleistäen voi sanoa, että lähellä tuottaminen on ympäristölle mukavampaa, kun kuljetusmatkat ovat lyhyitä ja tuotteita ei tarvitse suojella esimerkiksi homeenestoainein pitkien kuljetusten aikana. Ehkä näitä asioita ei niin tule niin aktiivisesti ja tietoisesti miettineeksi ikkunanpesuainetta tai kynttilöitä ostaessaan, mutta enemmän sitten isompia hankintoja harkitessaan.

Suomalaisia tuotteita ja palveluita kun on lopulta sen verran hienosti tarjolla, että ainakin itse yllätyn välillä positiivisesti. Siksi Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjan #suosittelesuomalaista -temppaus on erinomainen juttu. Sen ideana on jakaa kampanjahastagin kera omat suomalaiset suosikkinsa vaikka Insagramissa, jotta muutkin löytäisivät nuo suomalaiset huipputuotteet. Kampanjalla on myös omat Facebook-sivut.
Mä itse suosittelen esimerkiksi noita meidän siivoushommissa joka viikko käyttämiämme Sini-siivousvälineitä, joista valtaosa valmistetaan Sinituotteen omalla tehtaalla Kokemäellä Satakunnassa. En ollut tajunnut, että heillä on myös imurin mikrokuituisia pölypusseja suomalaisena! Muuten ollaan käytetty ihan tietoisesti suomalaisina esimerkiksi Sinin vaihtopäisiä tiskiharjoja ja monitoimimoppia, jonka pieneen tilaan menevään teleskooppivarteen voi liittää kätevästi (ja pienen kodin tilaa säästäen) myös muita Sinin välineitä. Ja tuo puhdistusterä on niin paras apuri keraamisen lieden pitämiseen putsussa!

Olisipa hauska kuulla myös teidän suomalaisia tuote- ja palvelusuosikkeja, siellä on varmasti sellaisia helmiä, joista itse en ole kuullutkaan. Niin ja hei, millaisia suomalaisia tuotteita tai palveluita te työksenne olette valmistaneet tai valmistatte?

Lue myös nämä

53 kommenttia

  1. Suomalaiset lastenvaatteet on ihania!

    Minä olen maatalousyrittäjä. Meillä tuotetaan kotimaista maitoa, ja se työllistää meidän lisäksi myös väkeä elintarvikealalla. Aina kotimaista juustoa ostoskoriin :)

    Hilu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi joo, suomalaisen lastenvaatteet ovat ihania, ja joistakin niistä olenkin täällä Lähiömutsissa tarinoinut. Jännä kuulla, minkälaisia ammatteja teillä lukijoilla on!

      Poista
  2. Erittäin hienoa suomalaista shampoota suihkussa, Erisania pyykinpesussa, Kiiltoa astianpesussa ja Sini- tuotteilla hoituu siivous. Näin ihan äkkiseltään voi luetella :) Olen viime vuosina kiinnittänyt paljon huomiota kotimaisuuteen, ja ostan suomalaista aina kun mahdollista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erittäin hieno suomalainen sampoo on niin lapsuuklassikko! <3

      Poista
    2. Ja ainoa mitä suostun päähäni laittamaan silloin harvoin kun shampoota tarvitsen. Tuoksun takia valitsen tervan, mutta noilla eri tuoksuisillahan on muitakin erityisiä ominaisuuksia.

      Poista
    3. Mun isi käytti lapsuudessani sitä sinistä, ihan perusversiota. Nyttemmin olen saanut hänetkin palasampoiden käyttäjäksi :D

      Poista
  3. Ja jos on isommat ostokset mielessä, niin Suomesta löytyy useita huonekalu- ja mattovalmistajia!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, niiden kanssa on mulle tullut tosiaan se positiivinen yllätys; ai valikoimaa on näin paljon ja tuotteet näin kivoja!

      Poista
  4. Pieni ekosaippuatehdas Ole hyvä on suosikkini! Suomalainen suklaa on sikäli vähän hassu käsite, ettei kaakao tunnetusti kasva näillä leveysasteilla ja valitettavan usein kaakaoplantaaseilla käytetään lapsityötä. Aiheesta on netissä Kolmas ulottuvuus -dokumenttikin. Suomalaisuuden sijaan suklaan kohdalla painaa reilun kaupan merkki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei joo, Ole hyvä -merkki on mainio! Suklaasta mä mietin jo kirjoittaessa, että pitäisikö se jättää pois, kun asiahan on just noin kuten sanoit. Suomalaiset kuitenkin syövät paljon suklaata, joten sekin on helppo tapa tukea suomalaista duunia. Mä syön kai aika vähän suklaata ja kun syön, lähinnä tummaa suklaata ja raakasuklaata, ja niistä ainakin kivasti löytyy vaihtoehtoja, joissa meno on sekä reilu että suomalainen.

      Poista
  5. Olen töissä pesulassa ja monet asiakkaat jaksaa aina valittaa kun hinnat on kovat ja ulkomailla (ja muissa pesuloissa Suomessa) niin paljon halvempaa. Mutta hei, me tehdään kaikki Suomessa, mä elän sillä palkalla minkä yhdestä työstä saan enkä joudu tekemään paria duunia yhtäaikaa (kuten varmaan olisi jos hinnat olisivat halvemmat ja itse saisi vähemmän palkkaa). Omasta mielestäni suomalaisesta työstä ja tavaroista kannattaa maksaa ja sitä periaatetta yritän itekin toteuttaa aina kuin mahdollista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jes, lisää mielenkiintoisia ja itselle aika vieraita ammatteja! Mä käytän pesulapalveluita muutaman kerran vuodessa (ja hotelleissa yms. käytän niitä tietty epäsuorasti), mutta en ole tullut yhtään ajatelleeksi pesuloiden suomalaisuutta. Siis ymmärsinkö oikein, että jotkut suomalaiset pesulat tekevät osan duunista muualla kuin Suomessa? Mitä se tarkoittaa? Vai että omistus on muualla kuin Suomessa?

      Mutta oli miten oli, oma työnsä pitää tosiaan hinnoitella niin, että sillä tulee toimeen. Muuten se ei ole työntekoa, vaan harrastelua.

      Poista
    2. Kannattaa ihan pesulassa käydessä kysyä missä tuotteet pestään, osa nimittäin kuljettaa pyykin lahden yli Viroon pestäväksi :( Siinä voi sitten miettiä miten ekologista ja muutenkaan kannattavaa se on. Omistussuhteista en osaa sanoa miten ne menevät, mutta ainakin Sol on täysin suomalainen perheyritys, ja tosiaan kaikki pyykki pestään ja viimeistellään Suomessa!

      Poista
    3. No eipä ollut tullut mieleen moinen! Mä olen käyttänyt yksityisiä pesuloita ja sitten just Sol-pesuloita. Täytyypä pitää tämä asia mielessä seuraavalla kerralla, kun pesulapalveluille tarvetta on.

      Poista
  6. Sitten on hienoja tuotteita joiden saatavuudesta ulkomailla en edes tiedä. Kuten esimerkiksi parvikuivattu talkkuna (ihanan savuista) tai huopikkaat. Facebookissa on eri paikkakuntie REKO -ryhmiä mihin voi liittyä ja ostaa maataloustuotteita suoraan lähialueen tuottajilta.

    Minä nostan yhden hienon suomalaisen firman. Tuotteiden laadussa on välillä jotain kompurointia, mutta virheelliset jutut korvataan joustavasti ja palvelu on aina ollut hyvä. Ja ihan oikeasti minä en muiden firmojen kenkiä jalkaani vetäisikään jos he valmistaisivat vielä oikeita talvikenkiä ja kumisaappaita. Kyseinen firma on paljasjalkakenkiä tuottava Feelmax. Kilpaileva Merrel on myös testattu, mutta heidän kenkänsä tuottivat minulle pienoisen pettymyksen. Feelmax taas vastasi tarpeisiini vedenpitävillä kengillä jotka käyvät varhaiskeväästä myöhäissyksiin, pitävät vettä ja laittavat jalan lihakset kunnolla töihin.
    Ylipäätään suomalaiset talvivaatteet, varsinkin lasten, ovat minusta todella hyviä ja märkään ja kylmään sopivia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Parvikuivattu talkkuna, nyt oli uusi juttu! Tai siis talkkunan toki teidän, mutta en parvikuivattua sellaista. Miten tai mihin sitä käytetään?

      Mun äiti ja isi myyvät heidän marja- ja vihannestilan tuotteita muistaakseni Vaasan alueen REKOssa, joten se on sitä kautta itselleni tuttu. Täällä Helsingissä tilasin joskus jotain viikottaista luomuvihanneslootaa ovelle, mutta se sitten jäi. En edes muista miksi, nyt se kuulostaisi taas hyvältä idikseltä!

      Ja tiedätkö mitä! Meillä on miehen kanssa Feelmaxin paljasjalkakengät (ja esikoisella oli myös, nyt ne odottavat ullakolla kuopuksen jalan kasvua), enkä mä tajunnut Feelmaxin olevan suomalainen firma! Piti oikein googlata, että tosiaan, näin on! Että tosiaankin, jotkut suomalaiset parhaustuotteet ovat piilossa – välillä omassa kaapissa! Ne ovat mainiot leirikengät retkille, kun kulkevat kevyenä ja pienenä rinkassa ja leiriin päästyä vaelluskengät on ihana vaihtaa niihin.

      Poista
    2. Parvikuivattu talkkuna on samaa tavaraa kuin tavallinen, mutta se on kuivattu savusaunan tai muun vastaavan rakennuksen parvella. Harva sitä enää nykyään tekee, mutta minulla on ollut onni saada sitä käsiini. Strömbergin mylly oy Hämeessä myy ainakin tätä. Ihmiset jotka talkkunan kuivattavat ovat kuulemma jo 80 vuotiaita ja varjelevat reseptiään hyvin tiukasti. Toivottavasti kertovat sen jossain vaiheessa ettei perimätieto katoa.
      Parvikuivatussa talkkunassa on tosi vahva savuinen maku. Itse laitan sitä yleensä ruisleipätaikinaan mausteeksi ja smoothieissa toimii kanssa. Monet laittavat jogurttiin, mutta se on minusta jotenkin liian hapan yhdistelmä.

      Minulla Feelmaxit on ihan yleiskenkinä ja aina tuntuu jotenkin väärältä jos vedän jotain muuta jalkaan. Tosin olen vasta nyt tajunnut miten niillä kuuluu kävellä ettei pidemmillä asfalttimatkoilla kantapää kipeydy. Siihen on ihan oma tekniikkansa.

      Poista
    3. Kuulostaa niin mystiseltä tuotteelta perimätietoineen ja savusaunoineen tuo parvikuivattu talkkuna, että olisipa mahtavaa, jos sitä pääsisi maistamaan.

      Saako vielä kysyä, mitkä Feelmaxit sulla on käytössä? Meidän kun on sellaiset, että vettä ne eivät pidä ja kesän ulkopuolella jalat palelee, joten ihan yleiskenkinä niitä ei voi Suomessa käyttää.

      Poista
    4. Nopealla googlauksella löytyi tällainen verkkokauppa https://ruokaasuomesta.fi/tuotteet/kinnarin-savuinen-parvitalkkuna-0-5kg

      Kuuva2. Olen testannut ne seisomalla matalassa lätäkössä eikä kastunut sukka.

      Poista
    5. Lisäänpä vielä että olen testannut noita kenkiä äärirajoilleen ja sanoisin että +5 niin ovat vielä ihan käytettävät. Jos pysyy jatkuvasti liikkeessä niin pari astetta viileämmässäkin menee, mutta maa on niin lähellä että kylmä hohkaa äkkiä jalkoihin jos jää seisoskelemaan. Lisäksi pohja on liukas jos on lunta, jäätä tai sohjoa.

      Poista
    6. Kiitos! Mä jo meinasin tilata talkkunaa, mutta olisi yhden paketin postituskulut tulleet niin kalliiksi, että yritänpä katsella tuotetta erikoisliikkeistä täällä Helsingissä, kun niissä kuitenkin tulee aina sillon tällöin asioitua.

      Ja hyvältä näyttävät noi sun Feelmaxit! Vähän kuin vaellussaappaat tai maiharit, mutta taittuvat rullalle povariin :D

      Poista
  7. Kysyisin edelliseen postaukseen liittyen. Onko talossanne hissiä? Se on aika kätevä huono jalkaiselle. Reko on täälläkin tuttu ja käytetty.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole uudessakaan talossa hissiä. Tällä alueella harvaan 50-luvun taloon on rakennettu jälkikäteen hissit. Mietittiin miehen kanssa, että muutetaan tuosta kodista sitten vanhoilla ja huonojalkaisina päivinä kuhinointikaksioon jonnekin Ullanlinnaan :D

      Poista
  8. En ollut edes ajatellut Sini-tuotteiden suomalaisuutta! Ne on valittu käyttöön laatunäkökulmasta ja vähän ekologisuudesta tuo vaihtovarsihomma. Meillä on muksut kuorrutettu kertisvaipoilla ja vaipparoskista viedessä kyllä tunnen piston sydämessä, mutta parannan omatuntoani sillä, että vaipat ovat suomalaisia eli Muumi-vaippoja.

    Ruokapuolella tulee tehtyä enemmänkin suomalaisia valintoja ja lisäksi hyödynnämme täällä maalla lähituotantoa.

    Ja tietty paikallisia palveluita ostamalla tietää tukevansa suomalaista työtä. Yrittäjänä ja kotiseuturakkaana sitä laittaa mieluummin eurot paikallisien yritysten (eli veronmaksajien) kukkaroon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No just tää! Vaikka välillä tuntuu olevan hankalaa löytää jotain tarvitsemaansa tuotetta tai palvelua suomalaisena, sitten välillä tulee yllätyksiä, kun oma lemppari paljastuu suomalaiseksi :D

      Me käytetään kestovaippojen rinnalla kerttiksiä, ja just kans Muumeja. Esikoisen aikana käytettiin Natyn maissivaippoja, mutta toisella kierroksella todettiin, että kun vaipat kuitenkin poltetaan, eikä torpata kaatopaikalle, on parempi käyttää Muumeja, jonka paketista kuitenkin löytyy Avainlippumerkin lisäksi Ympäristömerkki. Tiedä sitten, mikä olisi parasta kokonaisuutena, mutta yritetään ainakin asiaa miettiä monelta kantilta :)

      Mulle tulee aina jotenkin hurjan hyvä fiilis, jos voin kannattaa jotain pientä paikallista tekijää ja vielä saada rahoilleni hyvää vastinetta.

      Poista
    2. Paikallisista yrityksistä tuli mieleen että täällä meidänm lähellä on firma joka tekee kattojen remontteja ja teetettiin siellä paltikaton korjausmaalaus. Myöhemmin kyseltiin tietoja kuka asuntaisi pellettipolttimia ja hehän tekevät ja sitten kyselin ikkunaremonteista niin he tekevät. Eli oikeastaan mitä vaan remonttia niin aina voi kysyä ainakin tekevätkö. Palvelu on ollut ihan parasta. Katon maalauksen jälkeen huomattiin muutama kupla maalipinnassa niin tulivat ilmaiseksi korjaamaan jutun. Maksaa varmasti jonkun verran enemmän kuin joku iso firma, mutta veikkaan että ainakin tuollaisissa virheiden korjauksissa palvelu on paljon parempaa ja joustavampaa ja muutenkin hienoa kun on laaja ammattitaito tehdä. Kyllä mieluummin suosii tällaista firmaa. Jos ei näitä palveluja käytä niin ne lakkaavat olemasta. Minä myös ostan kamerani ja passikuvani paikalliselta pikkufirmalta ja maalikaupoilla kannattaa ehdottomasti käydä paikallisessa maaliliikkeessä. Vaikka myyjällä on tapana olla suustaan kiinni kylän ukkojen kanssa niin sieltä saa asiantuntevaa palvelua ja hyviä vinkkejä. Ihan toista kuin jossain isommassa rautakaupassa missä myyjää saa oikein etsimällä etsiä.

      Poista
    3. Kuulostaa erinomaiselta remontoijalöydöltä! Me ollaan käyty maalikaupoilla täällä Hertsikassa just niissä oman kylän isoissa rautakaupoissa, mutta hurjan hyvää palvelua ollaan saatu niissäkin. Hyvällä, asiantuntevalla ja läsnäolevalla asiakasalvelulla on kyllä valtava merkitys, ainakin mulle.

      Poista
    4. Paikallisen kamera- ja passikuvakaupan työntekijänä arvostan Anonyymin kommenttia! Ja samaa mieltä tuosta maalikauppa-asiasta!

      Poista
  9. Suomalaisen jalkinevalmistajan nastarit (integrator) suunnistuksessa ja samalta valmistajalta nastalenkkarit talven liukkaimmille keleille.

    Ja onhan niitä toki muitakin kotimaisia kenkien valmistajia, mutta ovat usein liian leveitä lestiltään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en ollut tullut kelailleeksi edes, että on suomalaisia nastalenkkarivalmistajia. Vaikka missäpä niiden ominaisuuksia osattaisiini paremmin suunnittella kuin täällä pohjolassa :) Mä mainitsen vielä omista suomalaisista kenkäsuosikeista Janita-merkin saappaat ja Töysän kenkätehtaan supikkaat <3

      Poista
  10. Varustelekalla on kaikenlaista Suomessa suunniteltua ja valmistettua myynnissä. Kaupan oma tuotemerkki on vähintään Suomessa suunniteltu, osittain valmistettukin. Jos valmistus ei ole onnistunut Suomessa se on yritetty tehdä lähialueella.

    Varustelekan omasta tuotannosta suurin suosikki on farkut. Kokoja löytyy myös ihmisten koissa, farkkuja ei ole kulutettu valmiiksi rikki ja istuvuus on mitä parhain. Löytyy miesten ja naisten mallit.

    Sitten vielä Teseman sukat ja Jalaksen kengät. Olen niin epästandardin kokoinen ettei minulle löydy normaalista kaupasta sopivan kokoisia kenkiä. Jalaksista on toinen pari menossa, edellinen kesti viisi vuotta. Teseman mustia Army-villa-alussukkia ostin viisi paria kuusi vuotta sitten ja samat sukat ovat edelleen meneossa päivittäisessä käytössä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varustelekalle täältäkin pisteet. nytkin istun Särmän merinhuppari ja merinosukat jalassa tässä. Ompelutyö teetetään Virossa, ei hinnan vaan laadun takia. Näin ainakin kertovat.

      Poista
    2. Joo, Leka on kyllä mahtava firma. Tykkään etenkin just villatuotteista. Lapsillekin on ollut heiltä villahaalarit, jotka bongasin sattumalta teossa Kivatilla, kun kävin heillä yhteistyöpostauksen tiimoilta kylässä. Ja Kivatilla on tosiaan hurjan laaja valikoima lasten villavaatteita ja -asusteita, jotka tehdään Suomessa.

      Ne Lekan farkut ovat sellaiset, että tahtoisin niitä kokeilla. Vielä en viitsi, kun luultavasti imetyksen loputtua on tiedossa kropan mallissa muutoksia, jos esikoisen imetysajoilta tuttu ilmiö tulee taas.

      Poista
  11. Olen tällä hetkellä töissä Piilosetilla, joka tekee avainlippumerkittyjä piilolinssien hoitonesteitä ja silmänhoitotuotteita. Aikaisemmin olen työskennellyt myös Orionilla ja pyrin suosimaan heidän lääkkeitään edelleen, jos se on mahdollista. Kopiolääkkeitähän saa selvästi halvemmalla, mutta tiedän Orionin tekevän tuotekehityksen ja tuotannon lähtökohtaisesti Suomessa, niin tuen mielellään heitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On niin mielenkiintoista kuulla töistä, joita ei omassa arjessa tule ajatelleeksi! Mä käytän rillejä, mutta en vain ikinä kykenisi piilolinsseihin (silmien sörkkiminen yök yök), joten en ollut tullut ajatelleeksi, että linssien ja silmien hoitotuotteita saa suomalaisena. Niin jä lääkkeetkin tosiaan, suomalaisena saa niitäkin. Mä ostan vitamiinit suomalaisina, mutta jos joskus tarvitsen lääkkeitä, en ole tullut ajatelleeksi niiden alkuperää.

      Poista
  12. Satsasin viime talvena Alpan villatakkiin, se on ihana! Nyt haaveilen kaulahuivistaan. Mieluummin maksan vähän enemmän laadukkaasta tuotteesta, joka kestää käyttöä. Meillä Pajalla valmistamme korut käsityönä ja asiakkaiden toiveiden mukaan. Monelle tulee yllätyksenä se, ettei uniikki koru välttämättä maksa enempää kuin suoraan tiskistä ostettu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Alpa on mulle ihan uusi merkki! Ja onpa ihania tuotteita. Tuo harmaa Utu-huivi, oioi! Ja miehen villaneule on sellainen, että laitan sen muistiin joululahjoja ajatellen. Ja voi sun ammatti! Mä niin toivon, että osaisin tehdä käsillä jotain noin upeaa, mutta olen ihan käsi. Onneksi näppäimistöllä voi luoda sanoja, vaikka olisikin muuten räpeltäjä käsistään :D

      Poista
    2. Ja nyt tajusin, että mehän taidettiin nähdä Sugarilla taannoin? Jos näin, mulla on nytkin sun avustuksella tehty koru ranteessa :)

      Poista
    3. No niin nähtiin! Sulla on taito laittaa kirjaimet peräkkäin tavalla, joka saa välillä nauramaan ääneen ja välillä kyyneleet valumaan poskille. Ihanaa, että koru jäi käyttöön!

      Poista
    4. Hihi, no voi kiitos! <3 Ja joo, koru on ollut kädessä koko kesän! Mä en yleensä pysty esimerkiksi töissä käyttämään käsikoruja, kun haluan vetää hihatkin ylös häiritsemästä. Mutta tämä on niin pieni ja sievä (ja umpisolmussa haha), että se on asettunut ranteeseen nätisti asumaan :)

      Poista
  13. Mun suomalainen suosikki on Ruskovilla, itse töissä kuljin kesättalvet ruskovillan kerrastoissa. Nyt pienet lapseni nukkuvar ulkona ruskovillan villavaatteissa, paras ja eniten käytössä on ollu villakypärämyssy. Villan ystävänä Lapuan kankurin villahuovat on myös ihania ja paljon käytössä itellä torkkupeittona ja lapsilla vaunuissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi joo, Ruskovilla ja Lapuan Kankurit. Molemmat mun suosikkibrändejä ja heidän valmistamansa tuotteet ovat sellaisia, joita suosittelen aina, kun hyvä rakonen siihen tulee :)

      Poista
  14. Mun suosikkeja on ainakin suomalainen yleispuhdistussuihke Pohjan Akka tai Pohjan Neito, niitä saa ihan Prismoista jne., tuoksuu hyvältä (etenkin tuo neito!) ja ovat myös biologisesti hajoavia niin vähän parempi valinta siinäkin mielessä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nää oli uusia tuttavuuksia mulle, kiitos vinkistä! Mä olen sellainen mäntysuopamuija, mutta näitä olisi kiva kokeilla.

      Poista
  15. Kiva postaus tärkeästä aiheesta! Ja niin ihanat siivouskuvat! Asiasta kukkaruukkuun, onko tuo keittiön taso puuta vai laminaattia? Remonttihommia itselläkin ja mietityttää taso just altaan ja lieden kovilla, että mikä kestää ja on huoleton!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että olet samaa mieltä postauksen aiheen tärkeydestä :) Keittiön taso on laminaattia. Se on kestänyt ihmeen hyvin lapsiperheessä, jossa kuitenkin aika paljon kokataan ja sotketaan keittiössä. Mutta jos ja kun nyt uudessa kodissa itse päätetään keittiön tasomateriaali, mua kuitenkin kiinnostaisi puinen taso. Mutta saas nähdä :) Tsemppiä ja iloa sinne remonttiin!

      Poista
    2. Kiitos tiedosta! Laminaattiin varmaan päädytään kustannus-ja huolettomuussyistä. Mutta olishan se puu lämmin ja ihana! Mikä tuo sävy tasossa on?

      Poista
    3. Meillä on keittiön tasot Ylämaan kiveä (en muista nyt kivilajiketta). Huolettomat, kestävät, mutta tietty hintavat... Toivotaan, että sit jos joskus talo myydään niin näkyy kauppahinnassakin. Ainakin tuli siinäkin tuettua suomalaista työtä ihan reippaasti :D

      Poista
    4. Kuulostaa hyvältä, kauniilta ja kestävältä! Kivitasot kiinnostelee kans, mutta jotenkin tykkään vielä enemmän puun lämpimyydestä. Uuden kodin 50-luvun henkeen myös puu sopii jotenkin paremmin. Kivi tosin olisi huolettomampi.

      Poista
  16. Mun edellinen työpaikka oli Suunto, joka valmistaa urheilukelloja ja -instumentteja. Suuri osa Suunnon tuotteista valmistetaan Suomessa ja kaikki tuotteensa suunnitellaan Suomessa.

    Mun kotimaisia suosikkituotteita ovat muun muassa Balmuirin huivit ja heidän uudet, ihanan tuoksuiset saippuat ja käsivoiteet. Pidän myös Cilla's tiskiaineista, jotka on valmistettu Suomessa ekologisesti tuulivoimalla ja ne sisältävät vain biohajoavia raaka-aineita. Tuotteisiin ei ole lisätty synteettisiä väri- tai tuoksuaineita. Sille on myös myönnetty Avainlipputunnus tunnustukseksi kotimaisesta tuotannosta.

    Olen juuri hankkimassa uusia patjoja ja olen päätynyt Porin Villan ja Peitteen futon -patjoihin ja petariin. Hankin heiltä samalla kotimaiset peitot ja tyynyt. Ne on kaikki valmistettu (Porissa) hengittävistä luonnonmateriaaleista ilman kemikaaleja.

    Sanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suunnolta mulla onkin sykemittari, joka on ollut kovassa käytössä jo reilun kymmenen vuoden ajan. Välillä käynyt korjauksessa ja taas pelittää!

      Ah ja joo, Balmuirin huivit! Mä niin unelmoin niiden pellavalakanoista myös! Cilla's on tuttu merkki, mutta jostain syystä en ole koskaan sitä kokeillut. Ja Porin Villa ja Peite <3 Siitä rakkaudesta onkin tulossa juttua myöhemmin...

      Poista
  17. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipas kiva kun postasit näinkin tärkeästä asiasta!

      Päätin viime talvena (perheen ainoana kasvissyöjänä) että tähän taloon ei kaupan lihaa enää osteta. Itse kun en tuota eläinten tehotuotantoa oikein kannata. No, tämä päätös on pitänyt kutinsa aikasta hyvin, mitä nyt silloin tällöin nakki- tai leikkelepaketti eksyy kaupasta meidän jääkaappiin.

      Jauhelihat ja kokolihat me ostetaan paikalliselta highland-karjaa kasvattavalta pientuottajalta (www.vuorusluomahighland.com).

      Olen saanut tutustua näihin tuottajiin ja tuntuu hyvältä tukea heidän arvokasta työtään, sillä tiedän että he tekevät tätä työtä koko sydämestään eläinten hyvinvointia kunnioittaen aina sieltä syntymästä saakka teurastukseen asti.

      Tässähän on nyt oiva tilaisuus mainostaa myös omakohtaista kokemusta ja osaamista suomalaisen tuotteen ja palvelun myymisestä.

      Me nimittäin mun miehen kanssa myydään ja suunnitellaan Neljä Seppää -tuotemerkin omaavia vanhanajan keittiöitä. Me asutaan Pohjanmaalla, mutta myydään keittiöitä ihan ympäri Suomea. Keittiöt myös valmistetaan täällä Pohjanmaalla Kauhajoella Hietaranta Oy:ssä. Tässä on siis kaksi perheyritystä pistänyt hynttyyt yhteen ja yhteistyön tuloksia voi käydä ihastelemassa osoitteessa www.neljaseppaa.fi

      Poista

Lähiömutsin kuukauden nostot

Facebookissa

Pinterest

Subscribe