Ihan pähkinöinä Papuun

14.9.16

Yhteistyössä Papu

Tykkään kauniista lastenvaatteista ja harkitsen sekä suunnittelen vaatehankintoja tarkkaan. Minulla ei kuitenkaan ole tapana seota uusista vaatemallistoista ja metsästää hinnalla millä hyvänsä jotain tiettyä vaatekappaletta. Paitsi yhden kerran.

Neljä vuotta sitten elettiin tällaisia ihan samanlaisia aurinkoisen ihania syyspäiviä kuin nyt. Satuin näkemään Facebookissa ystäväni kuvan, jossa hänen lapsensa hymyilee päässään maailman kaunein rusettipipo. Pakko saada -fiilis vyöryi päälle varoittamatta. Ystäväni kertoi, että pipo oli ostettu Tampereen Designtorilta, eikä niitä ollut vielä sen laajemmin saatavissa. Sekös ei rusettipiposta seonnutta estänyt.
Netin armottoman selauksen sekä muutamat sähköpostin jälkeen sain yhteyden rusettipipon valmistaneeseen suomalaiseen suunnittelijaan ja valmistajaan. Yritys oli tuomassa markkinoille ihan uutta lastenvaatemallistoa ja -merkkiä, josta rusettipipo oli maistiaisina. Joko pyysin niin nätisti tai manguin niin rasittavasti, että minulle suostuttiin myydä yksi lasten rusettipipo etukäteen. Kysyin, voisinko saada samanlaisen pipon myös itselleni, ja tähänkin toiveeseeni suostuttiin. Otin päästäni mittoja ja muutamaa päivää myöhemmin esikoinen sai oman piponsa ja minä oman mittatilauspiponi. Ne päässä poseeraamme esikoisen kanssa tässä neljä vuotta vanhassa postauksessa.

Rusettipipojen suunnittelija ja valmistaja oli Papu, joka sittemmin on lanseerannut lastenvaatemarkkinoille useita mallistoja. Jos neljä vuotta sitten Papun vaatteita ei saanut vasta kuin ennakkomaistiaisena myyntitapahtumista, nyt jälleenmyyjäverkosto kattaa Suomen lisäksi myös monia ulkomaita. USA:ssa Papulla on jo 20 jälleenmyyjää.
Meillä Papu on kuulunut lasten vaatekaappien peruspilareihin niistä rusettipipoista lähtien, vaikka samanlaista vaatemaniaa en ole onneksi sen koommin kokenut. Nykyään teen shoppailuni ihan lungisti nettikaupassa tai kivijalkaliikkeissä, enkä viestittele keskellä yötä suunnittelijoille. Tänä syksynä Papun kuvittaja ja kuosisuunnittelija Hanna-Riikka Heikkilä lähestyi vuorostaan minua ja kysyi tekemään yhteistyötä. Ja kas, neljän vuoden jälkeen pääsimme taas mallailemaan uusia Papun tuotteita ennen kuin ne ovat myynnissä suuremmalla yleisölle.

Papun ”Be There Or Be Square” -syysmalliston Pop 2:n tuotteet tulevat myyntiin perjantaina 23. syyskuuta, jolloin muutkin pääsevät ihastelemaan muun maussa noita meidän päällä kuvissakin näkyviä sinisävyisiä Candy-tuotteita ja värikkäitä Suomessa valmistettuja merinovillatuotteita.
Olen ihan lääpällään tuohon Papun malliston värimaailmaan, ja huomasinkin hauskan sattuman. Huomaatteko tekin, miten mallisto on lähes identtisen värinen Lähiömutsin uuden logon kanssa? On vaaleansinistä, mustikansinistä, oranssia, vihreää ja hailakan roosaa. Nuo logon värit on poimittu Lähiömutsin kuvista, sillä logon suunnittelija Reetta Alila kävi suunnitteluvaiheessa läpi läjäpäin blogini kuvia etsiäkseen sen Lähiömutsin ominaisvärikartan. Ja nyt noita ominaisvärejä yhdistellään sattumalta ihan kokonaisen vaatemalliston verran! Jos tämä ei ole sellaista mäts meid -rakkautta, niin mikä sitten!

Minä rakastan tarinoita ja olenkin miettinyt, että mitä tahansa tulen työkseni lähitulevaisuudessa tai 20 vuoden päästä tekemään, se liittyy tarinoihin. Siksi Papun mallistojen pritit kai kolahtavat joka kerta. Niin myös nyt. Niiden takana on tosiaan kuvataiteilija Hanna-Riikka Heikkilä, joka luo jokaiseen mallistoon uuden tarinan, jonka tunnelmat saavat imaistua mukaansa niin lapset kuin tällaisen kolmekymppisen mutsin.
Pidän myös siitä, että Papun tuotantoketju on avoin. Puuvillatuotteet suunnitellaan täällä Suomessa, ja ajattomien mallien ja kuperkeikkoihin soveltuvien leikkausten takana on pääasiallisesti Papun perustaja ja pääsuunnittelija Anna Kurkela. Papun sertifioitu luomupuuvillalanka tulee Turkista, ja suurin osa tuotteista ommellaan Portugalissa suomalaisen yrityksen omistamassa Cottonhouse-ompelimossa. Villatuotteet on suunnittelun lisäksi tehty Suomessa.

Olen myös ihastuneena seurannut, miten papulaiset ovat mukana Made in Nokia -prokkiksessa, jossa Nanson vanha tehdas Nokialla pyritään elvyttämään ja pitämään toiminnassa. Mäkin taannoin ennakkotilasin oman oranssin Papun Kanto-mekkoni, joka sitten ommeltiin tilauksestani Nokialla.
Kovasti ollaan siis tykätty Papun tyylistä jo ennen tätäkin mallistoa. Esikoisen vanhat Paput ovat kiertäneet käytössä myös kuopukselle, ja arvostan sitä, että vaatteet on tehty lapsille, ei tytöille tai pojille. Tosin nykyään tuo meidän vanhin on sellainen mekkolikka, että kaikissa vaatekokonaisuuksissa pitää olla hulmuavaa helmaa mukana. Mekkoja ja hameita en ole säästänyt kuopukselle, vaikka mistäs sitä tietää, jos hän itse katsoo niitäkin vaatteita ihan vain vaatteita, ei tyttöjen vaatteina, kuten kapeakatseinen mutsinsa.

Kuopukselle hänen yksivuotissyntymäpäivilleen ostamani pöksyt ovat olleet ihan parhaat menevän kestovaippapyllyn käytössä. Käännettävien lahkeiden ansiosta housut olivat yksivuotiaalla käytössä lähes vuoden, vaikka tyyppi onkin hujahtanut siinä ajassa pituutta noin kolme metriä. Papullahan on käytössään kaksoiskoot, mikä tarkoittaa sitä, että käännettävien lahkeiden ja hihojen sekä bodyjen tuplaneppareiden ansiosta sama vaate menee pitkään. Kuvissa näkyvät lasten uudet Papu-vaatteet ovat vielä vähän isoja, mutta jos vanhat merkit pitävät paikkansa, lapset venähtävät puuttuvat sentit viimeistään ylihuomiseen mennessä.
Rymyäjäsakkina on annettava plussaa myös Papun vaatteiden kestävyydestä. Liekö syynä just hyvä suhde puuvillan joukkoon lisättyä elastaania vai mikä, mutta Papun vaatteiden kanssa joutuu paikkaamispuuhiin harvoin. Etenkin legginseissä eron huomaa – Papun leggareilla pystyy vetää rallia ja leikkiä Tarzania ilman polvien välitöntä rispaantumista. Pätee myös aikuisten pöksyihin! Tykkään ihan hurjasti noista mun paikkalegginseistä, joissa polvet ovat eriväriset. Esikoisesta on hauskaa, että meillä on samanlaiset pöksyt, ja aion nauttia tästä semipöljästä samalla tavalla pukeutumisesta vielä niin kauan kuin samistelu äidin kanssa on lapsista kivaa.

Ai niin, Papun valikoimiin kuuluu yhä se rusettipipo – myös aikuisten koossa.

Lue myös nämä

15 kommenttia

  1. Tuolla on kyllä useitakin tosi kivoja ja näköjään vanhat mallit nyt alennuksessa. Minulle nuo ruokakuosit ei vaan jotenkin yhtään iske. En voi ymmärtää miksi joku tahtoo laittaa vaatteisiin ruuan kuvia (hedelmät ehkä vähän eri juttu). Mutta kaikkia ei voi miellyttää ja on siellä onneksi vaatteita ilman ruokakuosejakin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehe, tähän on ihan pakko kommentoida, että mäkään en ymmärra... Siksi olinkin ihan ihmeissäni, kun juurikin ne Papun makkarapaidat myivät liikkeessämme tosi hyvin. Jopa yksi islantilainen vegaani halusi itselleen sellaisen. Oli kuulemma hyvä läppä. :D

      Poista
    2. Haha no joo itse asiassa niitä makkaroita mä karsastin kans alkuun, kai vegenä, mutta nyt tajuan, että silmä on tottunut niihin. Olen nähnyt niitä monilla lapsilla päällä – kuosi on siis selkeästi suosittu – ja leikkaukset makkaravaatteissa on tosi kivat. Ja onhan niissä tosiaan tiettyä hauskaa ironisuutta, joten ymmärrän islantilaista vegaaniakin :D

      Mutta se saman malliston popcorn-kuosi on mun suosikki, sillä popparit 4eva! :DD

      Poista
  2. Ihana postaus ihanasta vaatemerkistä! Kävin himoilemaan itselleni rusettipipoa ja muksulle hupparia... Täytyy myös sanoa, että tässä postauksessa kuuluu rivien välissä iloisen naisen ääni ja lukemisesta tuli itsellekin hyvä mieli :3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihii, voi että, olipa ihana kuulla, että kuuluu iloisen naisen ääni tekstistä!

      Poista
  3. Ihanat värit vaatteissa. Noita merinovilla pipoja olen himoinnut monena vuonna, mutta en ole raskinut ostaa, sillä esikko hukkasi viimevuonnakin usean pipon koulun syövereihin ��
    Tuo aikuisen mekko/tunika on vaan ihan saman mallinen kuin mitä Noshilla on ollut jo useassa mallistossa. Mutta ei kai puörää tarvitse keksiä uudelleen, joten onko sillä sitten väliä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No eikö ole ihanat värit! Mä ostin Papun viime vuoden merinovillapipon itselleni kevään alennusmyynneistä. Mulla on tapana kytätä alennusmyynnit, kun pyrin suosimaan kotimaisia / eettisiä / ekoja merkkejä, mutta ei ole mitään väliä, minkä vuoden mallistosta vaate on :)

      Meillä on ollut Noshilta vain lapsille vaatteita, enkä tiedä niiden aikuisten vaatteista sen tarkemmin. Mutta toimivan perusmallinenhan tuo Papun mekko on, noilla jännillä taskuilla ja hauskalla kääntökankaalla maustettuna.

      Poista
  4. Hei! Ei nyt liity tähän aiheeseen mitenkään, mutta uskallan kysyä silti. Teillähän on futon-patja sänkynä? Miten se on toiminut kyljellään nukkuessa kun imettää, eli onko liian kova?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka! Meillä tosiaan on futon, joka on toiminut myös perhepetinä molempien lasten kanssa. Paljon siinä on siis imetetty. En ole kokenut futonia mitenkään ongelma imetyksessä. Nukun noin muutenkin yleensä kyljellään :)

      Poista
  5. Mä olen miettinyt vähän tätä lastenvaatehehkutusta. Tää on ihan mutuilua, mutta onko ehkä niin, että nykyään myös "ekoihmisille" on ok hehkuttaa ja innostua vaatteista. Ennen tämä oli ehkä enemmän varattu materialistisina pidetyille ihmisille. Miten se sitten vaikuttaa kulutuskäyttäytymiseen, pitääkö aina olla uutta, hienoa ja tietynalaista, että olisi cool? Tämä tuli mieleeni siitä, kun 4-vuotiaani valitti että hänellä on ihan tylsiä vaatteita. Tarhassa kuulemma kaverit olivat näin kommentoineet.

    Toivoisin että ainakin lapsille puhuttaessa mietittäisiin, miten tärkeänä asiana tavara ja ulkonäkö näyttäytyy. Tämä ei ole niinkään lähiömutsille suunnattu kritiikki, vaan yleistä pohdintaa. Itselläkin tässä on varmasti petrattavaa.

    Oliver

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpas mälsää, että päiväkodissa kaverit olivat nelivuotiaan vaatteita kommentoineet. Olen mäkin toisaalta vastaavaa huomannut, ja esimerkiksi Frozen-mania näkyy myös vaatteissa ihan alkaen siitä, että vaaleansininen on nyt se juttu. Tosin muistanhan mä itsekin ainakin ala-asteelta, miten innoissani olin, kun sain samanlaisen Halinalle-hupparin kuin muutamalla kaverilla.

      Mä en näe vaatehehkutuksessa mitään pahaa, päinvastoin. Mun mielestä vaatteille pitäisi palauttaa niiden arvo, ihan kutentäällä parin kuukauden takaisessa postauksessa kehotinkin:

      "Ole rohkea ja palauta vaatteille niiden arvo. Suomessa pukeutuminen koetaan monesti pinnallisena, vaikka se on syvä osa meitä ja ympäröivää kulttuuria. Pukeutumisesta ja sillä itsensä ilmaisemisesta saa nauttia. Siitä pitäisi nauttia – silloin vaatteet saisivat ansaitsemansa arvon. Unohda trendit ja satsaa tyyliin. Arvosta laadukasta työnjälkeä, materiaaleja ja avointa tuotantoketjua."

      Mä en valitettavasti enää juurikaan ehdi kiertää kirppareita (onneksi sentään välillä, se on ihanaa), mutta etenkin lapsille vaatteita on hankittava. Musta on suotavaa silloin miettiä, mitä sillä ostopäätöksellään kannattaa. Siksi mä mielelläni olen ostanut lasten garderobiin sisältöä esimerkiksi Papulta. Sen arvomaailma kohtaa omani ja tuotteet ovat kestäviä, mikä on iso osa ekologisuutta. Ja tottakai nautin myös siitä, että vaatteet ovat kauniita.

      Poista
    2. Joo, varmasti näinkin. Monipiippuinen juttu, jossa riittää vielä pohdittavaa toviksi jos toiseksikin. Siitä olen kyllä varauksetta samaa mieltä, että jos vain mahdollista, kannattaa hankkia kestävää ja laadukasta.

      Oliver

      Poista
    3. Joo on totta, että näitä asioita sietää ja pitää pohtia :)

      Poista
  6. Heippa!

    Saimme esikoisemme toukokuussa, ja blogisi on toiminut oppaana kaikenlaisissa tilanteissa. Täältä löysimme vinkkejä jo silloin kun vauva monotti mahassa, ja me vasta ihmettelimme mitä kaikkea tähän vauvamaailmaan kuuluu.

    Selaan päivittäin blogiasi ja seikkailen postauksista toisiin; usein on auki monta välilehteä, kun koko ajan löytyy linkki johonkin uuteen ja kiinnostavaan juttuun. Erityisen kivaa on lukea juttuja Herttoniemestä, täällä on meidänkin koti.

    Halusin siis kertoa että blogisi on ihana, piristävä, monipuolisen hyödyllinen, kepeä ja vakava. Elikkäs tosi kiva. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että, onpas ihana kuulla! Sun sanat tallennan mieleeni ja palaan niihin silloin, kun ei meinaa millään irrota :)

      Poista

Lähiömutsin kuukauden nostot

Facebookissa

Pinterest

Subscribe