Ruokaa, joka nyrjäyttää makunystyrät onnesta

9.1.17

Okei. Minun piti kerätä vähän lisää kokemuksia ja työstää vähän pidemmälle ajatuksiani täällä Balilla syömistäni ruuista. Mutta kun en kykene. Minun on päästävä sanomaan nyt heti tämä: EN KESTÄ! EN KESTÄ MITEN HYVÄÄ RUOKAA TÄÄLLÄ ON! Se taisi olla ensimmäinen kerta blogini historiassa, kun kirjoitan kapitaaleilla, mutta nyt on sen arvoinen tilanne.

Minä rakastan ruokaa. En silti ole tiennyt, että makunystyrät voivat nyrjähtää onnesta ruokaelämysten ääressä. Tai ei me mitään varsinaisia elämyksiä olla vielä edes haettu tai koettu, melko tavallista ruokaa vain. Ja silti ulisen ruoka-annosten äärellä suorastaan kiihkosta. Niin taivaalliselta ruoka maistuu ja tuoksuu. Kyllästytän pian perheeni (ja mahdollisesti myös teidät) hokemalla, kuinka ihanaa ruokaa täällä on. Ihanaa, ihanaa, ihanaa!
Ruoka on täällä tuoretta, raikasta ja värikästä. Se tuntuu nautinnolliselta ja kauniilta niin lautasella, suussa kuin vatsassa. Ruoka on niin hyvää, että tuntuu kuin jokaisella suullisella saisi kielelleen makujen hivelevän pyörremyrskyn. Tykkään, että ruuassa on vivahteita, selkeitä makuja ja rapsakkuutta.

Oikeastaan vain nepalilainen ruoka on mömmöruuista (anteeksi karski kielenkäyttö) ainoa, josta todella pidän. Muuten tahdon ruokani mahdollisimman tuoreena ja mahdollisimman vähän laitettuna. Ei muuten ole mikään suomalaisen satokausikalenterin mukaisin tämä makumieltymykseni. Nyt saan syödä mangot mehevinä melkein suoraan puusta, ja pompin ilosta kuin pieni lapsi.
Tammikuun vegaanihaaste täällä ei olisi etenkään kaltaiselleni vegetaristille temppu eikä mikään. Kasvisruokaa on tarjolla joka paikassa. Parissa ravintolassa ihan tuossa lähikylän raitilla päätyy etsimättäkin paikkoihin, joissa on tarjolla vain vegeruokaa. Kun voi valita mitä tahansa listalta, tulee ihan ähky valinnanvarasta. Pienessä lounaskahvilassa naururyppyinen nainen valmisti päivän lounasannosta ja kertoi, että hänellä on joka päivä vain yksi ruokavaihtoehto. Sen sisältö vaihtelee puutarhan ja torin saatavuuden mukaan, mutta on aina vegetaarinen. Olin löytänyt lempiravintolani, yhden niistä.

Juon täällä cappuccinoni kookosmaidolla, vaikka Suomessa olen aika kranttu purkitettujen kookosmaitojen suhteen. Totta puhuen, en ikimaailmassa joisi kahviani kookosmaidolla Suomessa. Miten sekin voi maistua tuoreena niin hyvältä.
Sama juttu kookosveden kanssa. Anteeksi nyt vain makunystyröideni puolesta, mutta ne Suomessa myytävät kookosvedet maistuvat ihan käytetyltä kylpyvedeltä, johon on humpsahtanut vähän liiaksi kylpysuolaa. Viimeksi yritin juoda sitä kuopuksen synnytyksessä, sillä siinä tiimellyksessä luonnon omalle hyvää tekevälle energiajuomalle olisi tarvetta. Hyi saakeli, juomatta jäi. Mutta nyt, täällä minä ryystän kookosvettä suoraan pähkinästä silmät autuaasti puoliummessa. Se on kuin kookoksen mettä, raikasta ja makeaa samaan aikaan.

Nyt kun mietin, olen ollut huomaamattani syömättä leipää täällä olon, eli neljän päivän ajan. Se on melkoinen saavutus leipämuijalle, joka rakastaa kerrosvoileipiä, paahdettuja voileipiä, hapankorppua, uunivoikkareita, ruisleipää, näkkäriä – mitä vain leipää ja millä tavalla laitettuna vain. En tahdo luopua raikkaudesta leipään, mutta minun on tehnyt mieli kokeilla kautta ilman leipää. Ihan vain nähdäkseni, mitä se tekee päivän aikana turpoavalle vatsalleni.
Ehkä siis pääsen tekemään leivättömyydestä yhden naisen syväluotaavaa analyysia täältä Balilta käsin. Ensimmäisenä raporttini on, että ei tee mieli leipää, mikä on ihme. No okei, nyt kun aloin miettimään leipää ja iltapala-aika lähestyy, alkoi tehdä mieli leipää. Pitää siis sen sijaan miettiä vaikka jääkaapissa odottavaa tempeh currya.

Maistoikohan Elizabeth Gilbert alusta asti tuoreista raaka-aineista valmistettua tempeh currya ollessaan Balilla? En ole vielä lukenut loppuun hänen myyntimenestyskirjaansa Eat Pray Love. Menen tällä hetkellä kirjan Italia-osuudessa, jonne kirjoittaja lähti etsimään nautintoa ja ruokaelämyksiä. En käsitä, miksi hän ei suoraan hypännyt kirjan viimeiseen osioon ja Balille. Täältähän saa ruokaa sekä rakkautta; mehevän hedelmäistä ruokarakkautta.

Lue myös nämä

13 kommenttia

  1. Voi morjens mitä safkaa! Tällainen kaltaisesi ruoanrakastaja lähtisi ilomielin ruokaorgiamatkalle Balille. Pitäisköhän toteuttaa suunnitelma jo ensi talvena, nyt ei taida enää ehtiä, koska kouluikäiset lapset...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arvaappa, mikä mun otsikko oli ensin tälle postaukselle :D Sitten mietin, että en viitsi, kun kuvissa on lapsia jaja. Mutta vielä täältä teen ihan puhtaan ruokaorgiopostaksen hihi!

      Lähteminen reissuun on tosiaan vähän hankalampaa lasten ollessa kouluiässä. Toivottavasti ensi vuonna pääsette (ruoka)elämysmatkalle!

      Poista
  2. Ruoka näyttää niiiin hyvältä! Voin kuvitella, miltä ne maistuvat! Ja olen muuten täysin samaa mieltä Suomessa myytävistä kookosvesistä! Luulin maistavani jotakin ihanan raikasta ja mitä vielä, maku oli todellakin kuin käytetty kylpyvesi!��
    Nautinnollista irtiottoa teille!��
    -Karoliina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä niin tykkään, että ruuat laitetaan nätisti esille, se on puoli ruokaa sekin! Ja haha, hauska kuulla, että muutkin ovat luulleet hörpänneensä kylpyvettä juodessaan pullotettua kookosvettä :D

      Poista
  3. Kuullostaa hyvältä. Kerrotko mitä lapset syövät ja tykkäävät ruoasta? Olisi hauska kuulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa ja maistuu hyvältä! :D Pitääkin tehdä lasten lemppariruuista oma postauksensa, jahka ehtii kertyä vähän lisää syötyjä annoksia ja kokemuksia :) Ainakin erilaiset nuudeliannokset, tofu/tempeh-annokset riisillä ja tietty smoothiet maistuvat.

      Poista
  4. Onnellisen näköisiä ihmisiä! Tästä postauksesta tuli niin hyvä mieli puolestanne :) Mukavaa arkea sinne eteläiselle pallonpuoliskolle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onni on hyvä ruoka – no ja lämpö, aurinko, värit, tuoksut jajaja! Ihana kuulla, jos voin väittää meitä hellivää hyvää mieltä täältä myös muualle päin palloa :)

      Poista
  5. Huoh, voi miten ihanaa. Täällä on taas loskaista ja märkää, että ootte kyllä aivan oikeassa paikassa.

    Me ollaan n. 5 vuotta sitten seikkailtua Balilla ja ympäristössä lasten kanssa, myös Ubudissa oltiin n. viikko. Siellä kelpasi kyllä kasvissyöjän pupeltaa.
    Kertoisitko mielenkiinnosta mikä on hintataso nykyään, esim. ruoka-annoksen (kuvissa olevien esmes) hinta?

    Mielessäni olen myös siellä.��

    Sylvia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, huomasinkin, että siellä on taas loskaa ja märkää. Kunnon talvipätkä oli taas lyhyt. Toivottavasti saatte taas pian kauniita talvipäiviä!

      Ruoka-annosten hinta on ehkä keskimäärin 40 000 rupiaa 2,9 euroa. Välillä annoksen hintaan kuuluu riisi, välillä ei. Halvimmat annokset syötiin tuossa yhden lounasvaihtoehdon ravintolassa, josta kerroinkin. Siellä kaksi lounasannosta (alkukeitto + monipuolinen luonasannos, joista riitti kahdelle aikuiselle ja kahdelle lapselle syötävää) maksoivat yhteensä reilut neljä euroa. Sitten kalliimmat annokset ovat ihan turisteja varten pystytetyissä hyvinvointi-paikoissa. Sellaisissa annos (esimerkiksi smoothiebowl) on 50-70 000 rupiaa, eli 3,5 euroa - 5 euroa. Mutta nekin paikat ovat ihania, täällä kyllä tiedetään, mitä tänne tulevat turistit haluavat :D

      Mä olen keräämässä Balilla elämisen hinnoista omaa postaustaan, mutta sitä varten tarvitee vielä kerryttää useampi viikko kokemusta :)

      Poista
    2. Nyt on lisättävä hintoihin, että tänään käytiin ravintolassa, jossa pääannokset olivat 70 000 - 135 000 rupiaa. Mutta huh, oli hyvää. Ja tosi kaunis ja ajatuksella laitettu paikka. On edelleen niin hämmentävää, että tuollaisia ns. hipsteripaikkoja löytyy täältä pikkukylän varrelta katukeittiömäisten ravintoloiden vierestä. Ja molemmista saa niin hyvää ruokaa ja omalla tavallaan upean ruokakokemuksen noin muutenkin. Mitäköhän tuolta sivukujilta vielä löytyykään!

      Poista
  6. Oijoi, näyttää kyllä herkulta noi kaikki ruuat! Teidän lapset taitaa olla aika ennakkoluulottomia syöjiä, vai? :D Suurin osa mun tuntemista lapsista ei varmasti söisi noin "erikoisia" ruokia...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne maistuvat ihan yhtä hyviltä kuin näyttävät, tai vielä paremmilta! Meidän lapset on ehkä keskimääräistä ennakkoluulottomampia, mutta fiiliset ruokapöydässä riippuvat ihan päivistä :) Meille siirtyminen balilaisiin ruokiin on myös sinsänsä helppo, sillä syödään aasialaistyyppisiä ruokia usein kotona ja Suomen ravintoloissa. Ja jos ei muuta, smoothie menee aina – ja täällä on hedelmiä ja vihanneksia, joista valita :D

      Poista

Lähiömutsin kuukauden nostot

Facebookissa

Pinterest

Subscribe