Ekompi hotellivaihtoehto Padangbaissa Balilla

24.2.17

Postaus sisältää saatuja palveluita ja *-merkityn affilinkin 

Padangbaissa ollessamme pidimme majapaikkaa reilun viikon ajan Bloo Lagoon Eco Villagessa. Reilusta paristakymmenestä erikokoisesta bungalowista koostuva resortti kertoo arvoikseen kestävän kehityksen sekä ekoturismin.

Ekommasta turismista puhuminen tuntuu tietenkin tekopyhältä, kun on perheineen matkustanut yli vuorokauden ajan lentokoneella tänne toiselle puolelle maailmaa ja kuluttanut siinä samalla kaiken sen hyvän, mitä esimerkiksi kasvisruokailulla ja autottomuudella saa aikaan. Pidän silti hyvänä, että vaikka matkaaminen lentäen ei – ainakaan vielä – ole mahdollista aurinkoenergialla tai biojätteillä, perillä voi pienillä ja vähän isommillakin valinnoilla vaikuttaa siihen, minkälaisen jäljen turistina kohdemaahan jättää. Ettei tarvitse olla joko-tai tässäkään asiassa.
Siksi olen valinnut täältä Balilta muutamia kestävän kehityksen ajatusta noudattavia majapaikkoja, joista kerron myös teille. Ensimmäinen niistä on Bloo Lagoon Eco Village, josta saimme perinteisen 2 yön pressiyöpymisen ilmaiseksi. Loput yöt sekä kaikki palvelut ja ruuat maksoimme.

Täältä* löydät Trivagon tämän hetkisen halvimman hinnan Bloo Lagoon Villageen.

Se, että rakastuimme päätä pahkaa Padangbaihin, on tietenkin eniten eläväisen pikkukylän sekä sen valkoisten hiekkarantojen ja turkoosina kimaltavan veden ansiota. Mutta kyllä majapaikallakin oli väliä. Huoneestamme avautui meren ylle sellainen maisema, että ensikertaa sen nähdessä piti ottaa jostain tukea, ettei pyörtyisi kauneusyliannostuksesta (ja siitä, miten korkealla majapaikkamme oli). Jopa pytyllä istuessaan sai tapittaa merimaisemaa.
Bloo Lagoon Eco Village on rakennettu kukkulan huipulle, ihan Padangbain kylän kylkeen. Huoneissa olevat seinät ovat olemassa lähinnä näköesteinä, sillä muuten bungalowimme sulautui osaksi luontoa. Trooppinen ilma virtasi katonrajasta ja avonaisista seinistä sisään. Suihkussa kävimme pienen puutarhapläntin keskellä taivasalla. Ensimmäistä kertaa viikkoihin emme heränneet kukkojen kiekaisuihin juuri ennen auringonnousua, vaan vasta auringon ensisäteiden löytäessä kutittelemaan varpaitamme.

Tämä paikka jää mieleen myös siksi, että täällä aloin ymmärtää, mistä joogassa on kyse. Hotellin huonehintaan kuuluu joka aamuinen hatha-jooga, joka pidetään Eco Villagen joogatasanteella. En ihan heti usko, että saan toiste joogata katsellen meren yllä keltaisenaan hehkuvaa aurinkoa. Mutta se on varma, että noista mieltä ja kehoa avartaneista joogahetkistä alkaa jotain, mikä toivoakseni tulee kestämään loppuelämäni.
Mitä se vastuullisuus Bloo Lagoon Eco Villagessa sitten tarkoittaa? Pieniä asioita, joita ei olisi ehkä edes tajunnut, jos niistä ei olisi tiennyt. Kaikki hotellin hehkulamput on vaihdettu kestävimpiin ledeihin. Uima-altaan vesi puhdistetaan ionisoimalla, mikä vähentää kemikaalien tarvetta. Omat kloorista punaiseksi räjähtävät silmäni eivät olleet moksiskaan altaalla sukeltelusta. Siivoojien käyttämät pesuaineet eivät kärynneet hajusteille, mutta muurahaiset saivat armotonta kyytiä suihkutettavin myrkyin.

Hotellin vesipumpuissa käytettään aurinkovoimaa, ja kuulemma aikomuksena on tulevaisuudessa rakentaa lisää aurinkopaneeleita. Sadevettä kerätään sadevesiviemäröinnillä muun muassa puutarhan kasteluun ja vessanpyttyjen huuhteluvedeksi. Bloo Lagoon Village ilmoittaa myös kompostoivansa biojätteet ja kierrättävänsä mahdollisuuksien mukaan.
Hotellin ravintola – joka todellakin tarjoaa huikealla näköalallaan herkkuja kaikille aisteille – kertoo käytettävänsä mahdollisuuksien mukaan luonnonmukaisesti viljeltyjä kausituotteita, jotka ostetaan lähialueilta. He ovat ylpeitä myös resorttia ympäröivästä puutarhasta, mutta siellä ei kyllä ainakaan tällä hetkellä kasvanut juuri muuta kuin pari banaania ja passionhedelmiä. Tärkeä teko on myös se, että ravintolassa ei käytetä kertakäyttöastioita, mikä pätee myös pilleihin. Toisin kuin rantaravintoloissa, hotelilla smoothiet ja kookospähkinät tarjoiltiin ruokopillien kera.

Itseäni ilahdutti myös se, että ravintolassa ei käytetty lainkaan muovisia vesipulloja. Juotavaksi ja ruuanlaittoon tarkoitettu vesi suodatettiin, ja sitä samaista vettä oli saatavissa myös huoneissa isoissa kanistereissa. Me pystyimme täyttää rantapäiviä ja retkiä varten vesipullomme hotellihuoneen kanisterista. Se saattaa tuntua pieneltä asialta, mutta on turismimittakaavassa iso juttu. Juuri Padangbaissa näimme, mikä määrä muoviroskaa Balin luonnossa ja meressä lojuu.
Seuraavaksi on luvassa ekompi majoitusvaihtoehto ainakin sademetsän keskeltä vuoristosta sekä vihreämmän hotellin puutteessa vähemmän eko, mutta budjettimatkailevalle perheelle sopiva asumus surffareiden suosimalta Balin länsirannikolta. Reissuroopet ovat kertakaikkisen täpinöissään, toivottavasti myös te seikkailuissamme nojatuolimatkaillen mukana elävät!

Lue myös nämä

8 kommenttia

  1. Mikä juttu on siellä kuumassa hengailla noi turbaanit päässä? Eikö ne hiosta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai tuo tyttäreni minulta ikilainaan nappaama vaaleanpunainen Saudi-Arabian tuliainen? No siinä on se juttu, että turbaanit ovat kauniita ja samalla käteviä. On tietenkin selvä, että kuumassa mikä vain vaatetus hiostaa, mutta samalla myös suojaa. Iholle kietoutunut lämpö on ihanaa, mutta auringonpistos ei.

      Poista
  2. Olin kesällä Unkarissa leirillä ja paikalliset ihmettelivät miksi kaikilla pohjoismaalaisilla oli koko ajan huivit taikka hatut päässä. No eipä olisi tullut mieleenkään olla siellä auringossa ilman minkäänlaista päähinettä. Olen itse aika herkkä päähän käyvälle auringolle. En ole koskaan saanut auringonpistosta, mutta suoraan päähän käyvä aurinko tuntuu tosi inhottavalta.
    Ja kyllä minulla oli hattu päässä myös silloin kun rakensimme saviuunia kaatosateessa :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha joo, eipä täälläkään paikalliset juuri käytä päähineitä, eivätkä aurinkorasvaakaan. Me läträtään viisikymppistä iholle koko ajan, ja silti ollaan ihan papuja. Mä olen tosi herkkä päähän käyvälle auringolle ja olen valitettavasti kaikista hatuista ja huiveista huolimatta onnistunut saamaan auringonpistoksen ihan Suomessakin. Se oksetus ja pyörtyilyfiilis kestää useamman päivän, joten mielelläni pidän lakit päässä :)

      Sun leirikokemus muuten kuulostaa tosi mielenkiintoiselta!

      Poista
    2. Olisi tarkoitus kirjoittaa siitä blogiin, mutta työt, lapsi ja kasa muita tekosyitä on venyttänyt asian hoitamista hurjasti.

      Poista
    3. Ymmärrän, elämä välillä rajoittaa blogihommia :) Toivottavasti ehdit asiasta kirjoittaa, kiinnostaa ainakin mua kovasti!

      Poista
  3. Kuumassa pään kautta vapautuu suurin osa lämmöstä, siksi ilman lakkia on parempi. Mutta toki aurinko pitää ottaa myös huomioon. Meitä neuvoi opas sademetsässä ottamaan hatut pois, jotta viilenisimme tuskastuttavan kuumassa ja kosteassa ilmastossa. Metsässä toki olikin varjoisaa, joten onnistui hyvin.
    Mahdollisimman kevyt ja hengittävä hattu (esim. juokseminen tarkoitettu) lienee paras jos hattua pitää käyttää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pään kautta lämpöä tosiaan vapautuu eniten, ihan pakkasellakin, minkä jokainen pohjoismaalainen ja pipotta kulkenut on varmasti itse huomannut :) Mä en missään nimessä olisi pakkasella tai paahtavassa auringossa ilman lakkia, mieluummin suojaan pääni kuin kestän jälkiseuraamukset. Varjoisa viidakko on tietenkin eri asia.

      Juoksemiseen tarkoitettu hattu on varmasti toimiva, mutta onneksi voin käyttää myös omaan tyyliini sopivia päähineitä auringolta suojautumiseen: aavikolta tuliaisina tuomiani turbaaneja, pellavahuiveja ja lippiksiä.

      Poista

Lähiömutsin kuukauden nostot

Facebookissa

Pinterest

Subscribe