Ensimmäiset muistiinpanot Australiasta

5.3.17

Reilun kolmen tunnin lentomatkan ja viisumisekoilun jälkeen olemme 13 112 kilometrin päässä kodistamme Helsingissä. Tämän kauempana Suomesta en ole koskaan käynyt. Jalkojen alla on ihan uusi sekä kokematon manner, maa ja kaupunki.

Tuntuu hassulta, että roikumme tässä kohdin palloa melkein kuin lepakot päät alaspäin. Mietin maan vetovoimaa ja tutkin innoissani kuin pieni koululainen, pyöriikö vesi viemäriin täällä eri suunnassa kuin kotona. Muistan lukeneeni näin jostain, mutta en ole ihan varma. Varma en ole myöskään siitä, miten vesi hujahtaa viemäriin kotona Herttoniemessä.
Kaikki näyttää niin erilaiselta vehreän ja kostean Balin jälkeen. Puissa on lehdet, mutta silti niidenkin väritys on kuin kuivaan tottuneiden havupuiden: paahtunutta ja rapsakkaa vihreää. Aurinko porottaa korkealta ja kuumana. Varjossa on 34 astetta, ja aurinkorasva tuntuu haihtuvan iholta saman tien kun se on levittänyt.

Maa on pölyävän kuivaa, ja mielikuvissani voin suorastaan kuulla kalkkarokäärmeen kalistavan häntäänsä. Luin, että Australiassa asuu maailman myrkyllisin käärme aavikkotaipaani, jonka myrkky riittää tappamaan yhdellä iskulla 100 ihmistä. Se tosin viihtyy niin harvaanasutuilla aavikkoalueilla Australian keskiosissa, että lajin ei ole rekisteröity tappaneen ainuttakaan ihmistä. Yritän siis olla miettimättä käärmeitä ja sitä, että jokaisessa australialaisessa talossa sanotaan olevan oma kotikäärmeensä, kuten Suomen taloilla kotihiirensä.
Me pidämme nyt kahden viikon ajan majaa Länsi-Australian rannikkokaupungissa Perthissä. Täällä on yli miljoona-asukasta, mutta silti tämä tuntuu suloisen pikkuruiselta isolta kaupungilta. Meidän hotellimme on lähiössä noin kymmenen minuutin bussimatkan päässä keskustasta. Keskustassa on pilvenpiirtäjiä, mutta muuten meininki on pikkukaupunkimaista.

Matalakattoiset talot näyttävät kuin littaan astutuilta ja monissa niiden edustalla on verannat – ihan kuten elokuvissa. Verannalla könöttää pari ränsistynyttä puutuolia tai sitten reilusti lättänä nahkasohva. Isot ikkunat muodostuvat pienistä ruuduista, ja ovet näyttävät kevytrakenteisilta, sellaisilta, jotka narahtavat avatessa ja jotka täytyy välillä nostaa paikoilleen hartiavoimin. Pihoihin ei juuri paahteessa panosteta, vaan suurimmassa osassa ne ovat betonilla tai kivilaatoilla päällystetty etupiha. Pihalla parkissa olevissa autoissa on lavat tai ainakin kunnon maasturirenkaat.
Autojen keskellä me matkustamme bussilla. Kun ei ole kahteen kuukauteen istunut bussissa, se tuntuu aika ihanalta. Kaikki muukin ennen niin tavallinen tuntuu nyt kahden kuukauden Balin jälkeen jotenkin suloisen mukavalta: liikennevalot, hyvät tiet ja se, että viini on hyvää. Olin pakahtua onnesta, kun Netflix toimii täällä. On kai ihan ok, jos matkustaa Australiaan vain katsoakseen hotellihuoneessa Narcosta ja juodakseen helmeilevän kylmää valkoviiniä?

Muistan joskus kummastelleeni, miten joku tahtoo hussata reissuaikaansa television äärellä, mutta pitkään matkatessa koko ajan ei tahdo ahnehtia uutta. Ei, vaikka juuri olisi saapunut uuteen maahan. Useamman kuukauden reissulla on välillä ihana vain olla, ihan kuten kotonakin.
Yhden Australia-päivän perusteella kiinnitin huomiota myös asioihin, joiden puuttumista Balilla ei ole edes tajunnut kuin vasta nyt. Kodittomat nukkuivat pahvilaatikoiden päällä päiväunia keskellä vilkasta kävelykatua ja sekakäyttäjäporukat rähisivät kioskien edustoilla. Johtuen kai kaupungissa juhlittavista festareista, kaduilla liikkui tosi paljon hiprakassa olevia ihmisiä. Jotkut nuorisoporukat olivat jo ihan ehdassa kännissä ennen kello kuutta.

Huikentelevan korkeat korot ja juuri ja juuri pyllyn peittävät mekot kikattelivat kauniina ja pyntättyinä ohitse, ja minä tunsin oloni varvassandaaleissani (jotka hajosivat lopulta nekin vain paria askelta myöhemmin), reissussa nuhjuuntuneissa vaatteissani ja meikittömissä kasvoissani rähjäiseksi.
Paikalliset ovat niin mukavia ja ystävällisiä, että sen edessä aivan hämmentyy. Olkoon kyseessä sitten samaan aikaan liikennevaloissa valojen vaihtumista odottava pariskunta tai ravintolan tarjoilija, kaikki ovat ystävällisiä. Se ei ole mitään pakotettua, teennäistä tai korostettua ystävällisyyttä, vaan tuntuu suomalaisesta sellaiselta lämpimältä, aidolta ja konstailemattomalta ihmisyydeltä. Ollaan kivoja toisille -elämäntavalta.

Ja se heidän puheensa! Australian englanti on sekin juuri sellaista kuin elokuvissa. Siinä tuntuu yhdistyvän aristokraattinen puheenparsi jostain englannin pienestä maaseutukaupungista muutaman sadan vuoden takaa ja jenkkityylinen ganstaslangi. Välillä en ymmärrä yhtään mitään. He käyttävät kummallisia sanoja, ja kompastelen omassa puheessani, kun menen sekaisin heidän sanajärjestyksestään. Eriskummallisen ihanaa ja hauskaa.
Jokaista paikallista tuntuu kiinnostavan, mistä me olemme kotoisin ja miksi ihmeessä olemme tulleet juuri Perthiin. Ravintolan tarjoilija nauroi kuullessamme kotimaamme, koska ei voinut käsittää, miten suomalainen on niin ruskettunut. Kaupan myyjä oli yllättynyt, kun kerroin minun tekevän reissussa töitä miehen ollessa koti-isinä ja tahtoi antaa sen kunniaksi lapsille tikkarit. Hotellimme respassa arveltiin Bali-tarinamme kuultuamme, että taisimme heittää karttaa tikalla, kun valitsimme kohdetta pakollisen maastapoistumisen ajaksi.

No niinhän se oikeastaan menikin, mutta tuntuu, että tikka osui napakymppiin. Pert tuntuu kertakaikkisen valloittavalta reissukohteelta. Aurinkoinen, rauhallinen ja samalla tuttu sekä täysin erilainen kuin mikään muu aikaisemmin kokemamme ja näkemämme.

Lue myös nämä

14 kommenttia

  1. Pihoista tuli mieleen, että monet varmasti jättävät etupihan juuri tuollaiseksi laatoitetuksi, koska veden käyttö on säännösteltyä. Muistan itse, että sprinklerit saivat olla päällä vain hetken päivässä etenkin kuumimpaan aikaan kesällä, ettei vettä tuhlata. :)Mihin kaupunginosaan muuten päädyitte majoittumaan? Mukavaa reissua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, kuivuuden ja veden säännöstelyllä on varmasti tekemistä asian kanssa. Täällä meidän lähiössä South Perthissä on upeita puistoja, ja ihmettelenkin, miten ne niin nätteinä pysyvät tässä paahteessa.

      Poista
    2. Ai te oottekin aika lähellä mun entisiä hoodeja Bull Creekiä ja Kardinyaa. Arvelinkin, että hipahtava Fremantle olisi teidän makuun ja kiva nähdä, että se on pysyny samanlaisena.:)

      Poista
    3. Kyllä, hipahtava Fremantle oli ihan meidän makuun! <3

      Poista
  2. Australia <3

    https://faijahommia.fi/

    VastaaPoista
  3. Mukavaa Australian lomaa! Hyvä että päästitte perille.
    Matkabudjetti ja aika eivät varmaan salli kauheasti reissaamista (jos sallii, niin vinkkinä Margaret River -alueen viinitilat), mutta Perthistä löytyy paljon mukavaa. Fremantleen kannattaa mennä junalla ja Rottnest island on kanssa kiva ja suht helppo retkikohde.
    Australiassa on aivan älyttömän hyvät viinit, mutta kokeilkaahan oluitakin: joka osavaltiolla on oma olutmerkkinsä. :)
    Ikävä ihan tulee vaikka noita helteitä en kyllä kaipaa... ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Matkabudjetti on tosiaan aika tiukilla, ja Balin jälkeen olen saada slaagin jokaisesta kahvikupin, vesipullon ja lounasannoksen hinnasta :D Mutta Fremanteleen ollaan menossa, se on vissi ja varma se!

      Ja hauska kuulla, että täällä on jokaisella osavaltiolla omat olutmerkkinsä, en tiennytkään!

      Poista
  4. Vanhakaupunki Fremantle on tosiaan upea, meillä oli siellä juuri tammikuussa pari päivää airbnb paikallisen hipsteripuusepän luota. Ja jos budjetti suinkin vain sallii, niin Rottnest Islandin hiekkarannat ja ennen kaikkea siellä luonnonvaraisesti elelevät marsupilamit (englanniksi quokka) kannattaa käydä moikkaamassa :D. Saaren kylänraitin ruokakaupan muuten korkeassa oviaukossa oli matalat maataviistävät "turvaportit" marsupilamikieltomerkkeineen ihan vain estämässä marsupilameja pomppimasta sisälle heviosastolle :D.

    Ihanaa ja rentouttavaa reissunjatkoa teille !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Fremantle oli upea, ihan sellainen "meidän kaupunki". Airbnb-kämppä hipseripuusepän luona kuulostaa upealta! Me katseltiin airbnb-majoitustakin ennen Australiaa, mutta etsinnät keskittyivät Perthin keskustan laitamille. Hinnat olivat niin tolkuttomia, joten koettiin paremmaksi lähiöhotelli 10 minsa päässä keskustasta hintaan kuuluvalla aamupalalla. Tämä meidän lähiö on yllättävän kiva tämäkin, mutta kyllä vain mieluummin hotellin sijaan elelisin hipsteripuusepän luona :D

      Me ollaan mietitty tuota Rottnest Islandia, mutta budjetti tosiaan vähän kirpaisee. Jos alla ja päällä ei olisi Balin-reissua, sitten varmasti satsaittaisiin. Nyt vain tuntuu siltä, että tarjoaisiko tuo reissu hintaansa nähden jotain, mitä upeiden rantojen Bali ei. Toisaalta jos olen tästä joskus kirjoittamassa matkajuttua lehteen, Rottnest olisi aika oleellinen paikka. Ja kun siellä olisi ne marsupilamit!

      Poista
  5. Vähän ohi aiheen mutta kiinnitin huomiota tuossa yhdessä kuvassa näkyvään matkarattaiden aurinkosuojaan(?) Mistä te olette tuon hankkineet? Meillä on myös Nanot käytössä ja musta se niiden oma kuomu ei anna kovinkaan hyvää suojaa paahteelta/suoralta paisteelta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aurinkosuoja on Aussie-merkkinen (sopivasti kun ausseissa ollaan hehe), ja se on ostettu Helsingin Ruoholahden Vaunuaitasta, kuten rattaatkin. Noista rattaista enemmän juttua täällä, jos vaikka jota kuta muutakin kiinnostelee :)

      Poista
  6. Asuin reilun vuoden Australiassa (Melbournessa) opiskeluaikoina ja mieleen on jäänyt päällimmäisenä tosiaan tuo ihmisten aito ystävällisyys ja mukavuus. Ausseihin on niin helppo tutustua ja suomalainenkin solahtaa joukkoon helposti! Edelleen näin 13-14 vuoden jälkeen on siellä kaveripiiri johon pidän säännöllisesti yhteyttä
    vieraillaan puolin ja toisin. Olen käynyt asumisen jälkeen 3 kertaa uudelleen moikkaamassa tuttuja, vaikka matka onkin pitkä. Tuntuu toiselta kotimaalta edelleen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paikalliset ovat tosiaan jotenkin niin rennon ja ihanan ystävällisiä ja huomaavaisia. Nuoret, mummot, kaikki! Me ollaan miehen kanssa mietitty, että tänne olisi tosiaan helppo kotiutua ja sujahtaa mukaan. Vaikka Bali on aivan ihana, ei me sinne kotiuduttaisi yhtä helposti kuin tänne. Myös kotivanhempana täällä olisi mukavaa, kun on paljon leikkipuistoja (ja kaikki erilaisia!), viheralueita, luontoa, merta ja tekemistä. Niin ja elämisestä helpompaa tekevät säät :D

      Poista

Lähiömutsin kuukauden nostot

Facebookissa

Pinterest

Subscribe